Sitä tehdään, mistä äänestäjä palkitsee
Nämä lauseet ”Sitä tehdään, mistä äänestäjä palkitsee. Politiikan arki ei siksi enää ole eri näkökulmien ja tavoitteiden sovittamista yhteen vaan ei-listojen vertailua. Etäisyydet puolueiden välillä eivät kasva, mutta liikkumatila kompromissien teossa kaventuu. Tällaisen ajan politiikka ei ole rikki, mutta se vaatii toisenlaista osaamista kuin ennen.” eivät ole minun päästäni. Ajatukset on Matti Kalliokosken/Suomen Kuvalehti.
Samaa mieltä kyllä olen.
Otanpa esimerkiksi oman kunnan. Se on Salon kaupunki. Meillä 1.8.2021 toimintansa aloittaneella valtuustolla puolueiden liikkumatila tulee olemaan erikoinen ja omanlaisensa, sillä tuskin tässä maassa on toista kuntaa, jossa neljällä puolueella on prisiis sama valtuutettujen määrä: SDP 11, PS 11, KOK 11, KESK 11, VIHR 4,VAS 2 ja LIIK 1.
Nyt, kun kausi alkoi, on annettu ymmärtää, että yhtä mieltä ollaan, yhdessä ja yhteistyössä! Mutta-mutta, olenko pahan ilman lintu, kun sanon, jotta em. nelikosta ei tarvita kuin yhden siirtyminen muualle (= toiseen puolueeseen tai omaksi ryhmäkseen), niin jo taitaa pakka sekoittua.
Puolueen vaihto tai kokonaan irrottautuminen ei enää tänä päivänä niin kovin tavatonta ole. Eikä se äänimääriinkään tunnu ihmeemmin vaikuttavan. Salossa viime valtuustokaudella minä jätin kauteni kesken kaiken (syyt täällä), mutta valtuustokauden 2017-2021 päätyttyä, kun vaaliehdokkaita haettiin, tuli lisää muutoksia: kaksi kokoomuslaista Osmo Friberg ja Jerina Wallius vaihtoivat puolueekseen perussuomalaiset. Molemmat saivat ”oikke komiat” äänimäärät. Ja kun Mikko Lunden aikoinaan jätti kokoomuksen ja siirtyi perussuomalaisiin, niin ei sekään äänestäjiä haitannut. Mikkohan on jo edennyt kansanedustajaksi saakka.
No mitäkö varten noita tuohon esille nostin? Ihan vaan siks, että kuntavaalit, jos jotkut, ovat henkilövaalit.
Äänestäjät tykkäävät heistä, jotka näyttävät, että luottamustehtävä on neljän vuoden työtinki ja sen eteen tehdään myös töitä. Kokouksiin ei mennä sillä tyylillä, että esityslistat ovat avaamatta tai uskotaan ja hyväksytään kaikki se, mitä virkamies on valmistellut ja esitellyt. Eikä mennä senkään mukaan, mitä puolueen ryhmä on yksi-, kaksi- tai monimielisesti päättänyt. Oma pää ja maalaisjärki on ja pysyy tallella vielä vaalien jälkeenkin. Onhan heitä, joilla vaalimainoksissa jaetut esitteet ovat jo ennen ensimmäistä valtuuston kokousta silputtu tai poltettu. No, ainakin unohdettu!
—
Kun alku meni tekstin lainaamiseksi, niin lopetan lainaamiseen. Luottamustehtäväänsä aloittelevan, miksei ”vanhan konkarinkin”, kannattaa pitää mielessään, että : ”Päätöksentekoa ja valmistelua ei voida steriilisti erottaa toisistaan. Valmistelukin on päätöksentekoa, joka kansanvaltaperiaatteen näkökulmasta on liian arvokas jätettäväksi yksin virkahallinnon reviiriksi.”
En tiedä, en muista, mistä olen tuon talteen ottanut, mutta sen tiedän ja muistan, että sanoja on kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen.
—
Toivon kaikkea hyvää kuntiemme valtuustojen toimikaudelle 2021-2025!
Otsikko on totta. Siitä johtuu, että koska enemmistö äänestäjistä on vanhoja jääria niin uudistusten esittäminenkin on usein poliittinen itsemurha.
Näin on tähänkin saakka tehty…
Jäärien äänioikeutta pitäisi rajoittaa, mutta ketkä sen estävät?
Ilmoita asiaton viesti
Tähän minä tarraisin: ”Näin on tähänkin saakka tehty!”
Ilmenee, niin uskoisin, kuntaliitoskunnissa.
Suurimman (alueen ent. suurin) hallintokulttuurin mukaan edetään, oli se sitten hyvää tai huonoa. Ainakaan niin tarkkaa se ei ole kuin mitä entisissä pikkukunnissa”
Ilmoita asiaton viesti