Pisti silmään Marja Sannikka ja hänen juttunsa: Suomalainen koulu on sekaisin. Kuria ja järjestystä vai ilmiöitä ja uudistuksia? Miten koulua tulisi kehittää?
Niinpä. Kun meikäläisen ikäinen aloitti koulunkäynnin, niin kirkonkylässä oli alakoulu ja yläkoulu. Opettajat oli ylhäällä ja alhaalla ja oli keittäjä. Oli jonkun verran oppilaitakin, sillä sodan jälkeistä aikaa elettiin ja lapsia syntyi. Nyt meitä silloin syntyneitä on niin, niin paljon, että kun nykymotkotusta kuuntelee, niin meitähän on ihan liian kanssa.
Ennen vanhaan ei ollut äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, ei hoitovapaata, eikä päivähoitopaikkoja. Nyt on vaikka mitä, mutta eivät nekään vaan houkuttele lasten tekoon.
Toinen ihmeteltävä asia on, että millä rahoilla tässä maassa ja pikkukunnissa ”ennen vanhaan” mahdettiin pärjätä, kun nyt tuntuu siltä, että kunta kuin kunta on palvelujen ja toimintojen säästämis- ja sopeuttamiskuurilla.
Ja sitten nuo koulut! Kyllä joku todella saisi selvittää, kuka nykytoiminnan, nuo hienot teemat kuin inkluusio, itseohjautuvuus, yhteisopettajuus ja luokattomuus, on koulumaailmaan keksinyt. Mitä niillä meinataan saavuttaa?
Minä olen sitä mieltä, että opettajan tulee saada olla opettaja, joka opettaa, ei mitään ylimääräistä. Ei opettajalle kuulu esim. lasten ja nuorten käyttäytymis- ym. tavoille opettaminen. Ne asiat kuuluvat vanhemmille!
Ja sitten kouluhuone. En nyt niin hirveästi kaikkea sitä, mitä ennen vanhaan oli, ihannoi, mutta kyllä kouluhuone saisi minun mielestäni edelleen olla huone, jossa on pulpetit tai pöydät ja tuolit. Muuntojoustava oppimisympäristö on olevinaan jotain hienoa, mutta kyllä sitä joustavuutta ja muunneltavutta pöytien ja tuolien siirtelyllä iältään vanhassakin koulussa aikaiseksi saa, jos esim. ryhmätöitä tehdään. Kotona löhöillään, jos tarvis, ei koulussa. Koulun pitää olla paikka, jossa opitaan!
Toinen, minkä menneestä ajasta palauttaisin, olisi kuri ja järjestyksen pito.
Milloin viimeksi olet käynyt paikan päällä seuraamassa opetusta? Ei se koulu ihan niin kuriton ja sekava paikka ole kuin monet antavat ymmärtää ja kyllä se on edelleen paikka, jossa opitaan asioita.
Millä tavoin koet, että kuri ja järjestyksenpito olivat paremmin ennen? Sen mitä minä olen kuullut niin asiat ovat nykyään paremmin. Äkkipikaiset opettajat eivät enää pysty fyysisesti pahoinpitelemään silmätikuiksi ottamiaan oppilaita.
Kurinpitoa voi olla ihan vaan sekin, että luokassa istutaan hiljaa ja seurataan opetusta. Kännyköillä hiplailu taitaa olla tänä päivänä opettajan päätettävä asia. Siis että sallitaanko sitä luokassa vai ei.
En minä karttakeppi -huitojia tai että nurkkaan pistettäisiin tms. kurinpitojuttuja kaipaa, mutta kyläkouluja kaipaan.
Jos tällaista todetaan: ”Oppilailta ja henkilöstöltä tulleen palautteen mukaan ongelmana ei ollut kova meteli, vaan äänten sekoittuminen. Esimerkiksi englannin kielen opetus saattoi sekoittua matematiikan opetuksen”, Korhonen kertoo.”,
niin ei helppoa ole, ei opettajilla, eikä oppilailla!
Ongelmat ovat näkyneet jo pitkään. Peruskuvioilla menevät maat kuten pikkuveli Viro on mennyt tuloksissa jo Suomen ohi. Kertoo aika paljon.
Nykykoulun suurin ongelma on syrjäytymisen alkaminen viimeistään yläkoulussa, jossa n. 25 % ei itse asiassa selviäisi peruskoulun päättökokeesta. Kouluhallitus pelkää kuollakseen tällaista koetta, koska se toisi koko ongelman kaikessa karuudessaan esiin.
Opetusministeri Li Andersonin ohjelma jatkaa peruskoulua syventää ongelmaa. Heikon lukupään omaaville riittäisi, kun he oppisivat lukemaan, kirjoittamaan ja peruslaskemaan ja heidän kohdallaan pitäisi keskittyä näihin asioihin eikä kieliin ja ”korkeampaan” matematiikkaan, kun he eivät ole oppineet edes perusasioita.
Tarkoituksella kirjoitin, jotta ”Ei opettajalle kuulu esim. lasten ja nuorten käyttäytymis- ym. tavoille opettaminen. Ne asiat kuuluvat vanhemmille!”
Ja edelleen tarkoitan juuri tuota: nimenomaan käyttäytymistä ja tavoille oppimista. Kyllä se on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Psykiatri Sinkkosen sanoin: ”Kasvatuksen tärkein tehtävä on opettaa lapset tekemään myös epämiellyttäviä asioita.”
Jos lapset eivät saa vanhemmiltaan kunnon ”eväitä” mm. käyttäytymiseen, niin kyllä opettajan työ (vaikka hänellä kuinka olisi taustana kasvatustieteiden maisterin tutkinto) rankkaa tulee olemaan. Enkä ole kateellinen lastantarhanopettajillekaan. Eivät hekään helpolla pääse.
Milloin viimeksi olet käynyt paikan päällä seuraamassa opetusta? Ei se koulu ihan niin kuriton ja sekava paikka ole kuin monet antavat ymmärtää ja kyllä se on edelleen paikka, jossa opitaan asioita.
Millä tavoin koet, että kuri ja järjestyksenpito olivat paremmin ennen? Sen mitä minä olen kuullut niin asiat ovat nykyään paremmin. Äkkipikaiset opettajat eivät enää pysty fyysisesti pahoinpitelemään silmätikuiksi ottamiaan oppilaita.
Ilmoita asiaton viesti
Kurinpitoa voi olla ihan vaan sekin, että luokassa istutaan hiljaa ja seurataan opetusta. Kännyköillä hiplailu taitaa olla tänä päivänä opettajan päätettävä asia. Siis että sallitaanko sitä luokassa vai ei.
En minä karttakeppi -huitojia tai että nurkkaan pistettäisiin tms. kurinpitojuttuja kaipaa, mutta kyläkouluja kaipaan.
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2440750#album_selector
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2440142#album_selector
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2397531#album_selector
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2336021#album_selector
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2335174#album_selector
Ilmoita asiaton viesti
Tämä linkki kertoo jotain:
https://www.hs.fi/kaupunki/jarvenpaa/art-2000006410539.html?fbclid=IwAR3_srIeD9-06gqaaLZSDLSI37KvJLEkHqQiteHROoTD94LfS_ktlxv9URI
Jos tällaista todetaan: ”Oppilailta ja henkilöstöltä tulleen palautteen mukaan ongelmana ei ollut kova meteli, vaan äänten sekoittuminen. Esimerkiksi englannin kielen opetus saattoi sekoittua matematiikan opetuksen”, Korhonen kertoo.”,
niin ei helppoa ole, ei opettajilla, eikä oppilailla!
Ei mikään hyvä uutinen tämäkään:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006411918.html?fbclid=IwAR22Nb8kWVkU__-9sxXXzeZBavppoTBMWOLG-E2SZCoxviHLQgStaJNQz8s
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmat ovat näkyneet jo pitkään. Peruskuvioilla menevät maat kuten pikkuveli Viro on mennyt tuloksissa jo Suomen ohi. Kertoo aika paljon.
Nykykoulun suurin ongelma on syrjäytymisen alkaminen viimeistään yläkoulussa, jossa n. 25 % ei itse asiassa selviäisi peruskoulun päättökokeesta. Kouluhallitus pelkää kuollakseen tällaista koetta, koska se toisi koko ongelman kaikessa karuudessaan esiin.
Opetusministeri Li Andersonin ohjelma jatkaa peruskoulua syventää ongelmaa. Heikon lukupään omaaville riittäisi, kun he oppisivat lukemaan, kirjoittamaan ja peruslaskemaan ja heidän kohdallaan pitäisi keskittyä näihin asioihin eikä kieliin ja ”korkeampaan” matematiikkaan, kun he eivät ole oppineet edes perusasioita.
Ilmoita asiaton viesti
”kasvatusta ja opetusta ei voi erottaa toisistaan.” Lols ja heti perään yöks kun siis voi ja karseeta kun joku Mäkinen kasvattaa yhtään ketään-
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksella kirjoitin, jotta ”Ei opettajalle kuulu esim. lasten ja nuorten käyttäytymis- ym. tavoille opettaminen. Ne asiat kuuluvat vanhemmille!”
Ja edelleen tarkoitan juuri tuota: nimenomaan käyttäytymistä ja tavoille oppimista. Kyllä se on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Psykiatri Sinkkosen sanoin: ”Kasvatuksen tärkein tehtävä on opettaa lapset tekemään myös epämiellyttäviä asioita.”
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/psykiatri-jari-sinkkonen-muistuttaa-vanhempien-taytyy-vaatia
Jos lapset eivät saa vanhemmiltaan kunnon ”eväitä” mm. käyttäytymiseen, niin kyllä opettajan työ (vaikka hänellä kuinka olisi taustana kasvatustieteiden maisterin tutkinto) rankkaa tulee olemaan. Enkä ole kateellinen lastantarhanopettajillekaan. Eivät hekään helpolla pääse.
Ilmoita asiaton viesti