Suudelmia maakuntamallille
”Kokoomusedustajien mukaan hallituksen maakuntamalli tulee olemaan ”kuoleman suudelma” monille lähipalveluille.”
Nyt en muuta voi sanoa kuin että samaa mieltä olen. Melkein samaa mieltä. Ja pitänee täydentää, korjata, paikata otsaketta. Ei mitään hempeää pusuttamista! Kuoleman suudelmia minäkin tässä tarkoitan.
Isoset päättäjät ovat todellakin milloin mistäkin syystä lopettaneet kunnissa monia palvelujaan. Ikäihmisille tuputetaan kotona asumista, mutta jos liikkuminen on kehnoa, niin silloin on myös asioitten hoito. Maakuntamalli tuskin palauttaa kylille posteja ja pankkeja, sillä eivät sellaiset minun mielestäni edes kuulu maakuntien päätäntävaltaan, mutta peruspalvelut, niistä kyllä pitäisi pitää huolta. Ja tarkasti sittenkin.
Esim. Salossa (kuntaliitos v. 2009 / 10 kuntaa yhteen), isossa ja laajalla alueella olevassa kaupungissa, on palveluja entisistä kunnista, nykyisistä kaupunginosista lopetettu, muutettu tai siirretty. Jos ei muuta syytä löydy, niin sisäilmaongelma, sen esiin nostaminen on jo jotain. Ei voi olla oikein sekään, että maalaismaisemissa asuvaa iäkästä ihmistä melkein patistetaan muuttamaan kaupungin keskustaan, jos ja kun palvelujen antaminen ja järjestäminen hänen kotiinsa koetaan hankalaksi järjestää.
Minä en näe mitään hyvää maakuntamallissa. En usko, että ihmisten hoitoon pääsy ja hoitaminen silloin, kun tarvis on, saataisiin koko maahan yhdenvertaisesti toimivaksi. En usko, en.
”Ei voi olla oikein sekään, että maalaismaisemissa asuvaa iäkästä ihmistä melkein patistetaan muuttamaan kaupungin keskustaan, jos ja kun palvelujen antaminen ja järjestäminen hänen kotiinsa koetaan hankalaksi järjestää.”
– Se ”palvelujen järjestäminen” peräpitäjillä omilla tahoillaan asuville vanhuksille on tavattoman vaivalloista. Jo pelkkä lähihoitajan autoilu syrjäkylältä toiselle vie tuntikausia päivittäisestä työajasta.
Oikeastaan vanhustenhoidon ongelmat eivät ole edes alkaneet. Katsotaanpa ikärakennetta nyt ja verrataan sitä 15 vuoden päässä odottavaan huoltosuhdehaasteeseen, ja yritetään keksiä jotain muuta kuin Hilman ja Jalmarin yksilöllistä kotihoivaa haja-asutusalueilla.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntamalli eli keskittämisen vauhdittaminen palvelee vain liike-elämän tehokkuutta, mutta tulee kansalaisille hankalammaksi ja kalliimmaksi. Tekninen kehitys kuitenkin tukee kehitystä juuri päinvastaiseen, eli hajautuksen, suuntaan.
Myös kansallinen huoltovarmuus ja turvallisuus edellyttäisivät nykyistä selvästi hajautetumpaa yhteiskuntarakennetta. Meillä esimerkiksi ollaan valmiita sijoittamaan 10 miljardia hävittäjiin ottamatta huomioon mitä niillä tehtäisiin, jos yhdellä paukulla saataisiin koko Suomen hallinto lamautettua. Eikä siinä edes sotaa tarvittaisi vaan esimerkiksi supertulivuoren pamaus voisi tehdä tilanteesta vielä pahemman.
Toisin sanoen poliitikot norsunluutorneissaan ajavat Suomea taas ihan metsään, vaikka kokonaisuuden etuja heikentämättä voitaisiin menetellä toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä : ” Tekninen kehitys kuitenkin tukee kehitystä juuri päinvastaiseen, eli hajautuksen, suuntaan. ” MUTTA Hallitukset sitten vuoden 2007 ovat tehneet kaikkensa että kehitys menee keskityksen suuntaan.
On todellinen valtakunnan tason ongelma, että juuri liikenteen ja liikenneinfran kehittämisissä on tehty jopa päätökset (hallitusohjelmista niin tutkimuksista /organisaatioista kuin ehdotetuista valtion budjeteista puuttui vv 2007-2019 EU: ssa sovituista viidestä liikennemuodosta yksi ( https://ec.europa.eu/transport/modes_en ). Tämä puuttuva liikennemuoto helpotti tutkimuksia ja liikennebudjettien tuottamista(vain kaksi joille jaetaan infra rahoja) , joilla rakennettiin tietoisesti ns. Suomi on Saari liikennemalli ,mikä tarkoittaa että valtakunnan kaikki tavaraliikenne viennissä ja tuonnissa tapahtuu pelkästään raiteilla ja rekoilla rannikkosatamien ja sisämaan välillä ,vaikka meillä on noin 8000 km sisävesiväyliä.
Tämä on lähtömalli ,josta on seurannut kumulatiivisesti se, että on tutkittu ja panostettu nyt yli kymmenen vuoden ajan yksinomaan maantie ja raideliikenne kehittämisiin joihin on panostettu keskimäärin yli 90% valtion liikenneinfra varoja . Tämän mallin huipentuma on nykyiset 50-100 miljardin euron raidesuunnitelmat jotka kaikki koskevat Helsinkiä ja Helsingin alueen liikenteen kehittämistä .
Sivutuotoksena on syntynyt Helsinkiin(+Raumalle ja Kotkaan) liikenteen keskittymät, joka ruokkivat itse itseään kasvamalla erityisesti Järvi Suomen viennin ja tuonnin volyymien ylimääräisinä kustannuspisteinä niin Helsingin kantasataminen kuin Vuosaaren sataman kuljetus varastoinnin ja laivausten osilta ja toimivat ylimääräisen -Järvi Suomesta rannikoille siirretyn- työn lähteenä Helsingin, Rauman ja Kotkan satamien voitoksi -samalla vahvistavat rannikkoalueiden muun teollisuuden toiminta edellytyksiä Järvi Suomen kustannuksella.
https://vuosikertomus2018.portofhelsinki.fi/tavaraliikennelukuina/
https://www.haminakotka.com/fi/tietoa-satamasta/haminakotka-satama-oy/liikennetilastot
https://www.portofrauma.com/liikenne/liikennetilastot
ja Vuosaaren ennuste ja toteutus vv 2008-2016 , josta selviää mm se että esim konttiliikenteessä olemme olleet em vuosien ajan nollasumma pelissä ja kehityksessä ; tarkoittaa että se mitä joku satama kasvaa on toiselta pois….http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/15.1-Kotkan-satama-ja.pdf
Järvi Suomen alue käy 1/3 eli noin 30 miljoonan vuositonnin määrän verran ulkomaan kauppaa .
Se kaikki menee rekoilla ja raiteilla rannikkosatamien kautta . Josta yli 70 % rekoilla ja loput raiteilla. Ja Eu on sopinut, että em määrästä ( ja muusta kotimaan rekka liikenteestä keskipitkillä pitkillä ja ylipitkillä matkoilla ) siirretään 75% raide ja vesiliikenteeseen.
Meillä on kymmenen vuotta jätetty tietoisesti tutkimatta mitä em merkitsisi Suomelle ja erityisesti keski suomen alueen kehittämisille kun otettaisiin yksi liikenneverkko, jolla liikennöinti on energiatehokkaampaa ,investointi halvempaa ja liikenteen ulkoiset kustannukset minimaaliset verrattuna maantieliikenteeseen, käyttöön.
Ja maakuntien elin mahdollisuuksille ,mikäli alueen ulkomaan ja osin kotimaan tavaraliikenne voitaisiinkin suorittaa suoralaivauksina Järvi Suomesta ilman rannikko laivauksia.
Ainakin se merkitsisi noiden kolmen rannikkosataman huomattavaa rahtiliikenteen pienenemistä ja rekka rallien loppumista hyvin monilla Suomen pääteillä.
Toisin sanoen kestävän liikenne kehityksen alkua myös Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntamalli olisi pitänyt toteuttaa kymmeniä vuosia sitten, nyt on turhaa toimintaa koota tyhjenevien maakuntien hallintoon yksi lisäporras lisää, kun hallintoa tulisi keventää entisestään, maaseudun kannattavuuden parantamiseksi.
Suomi ei yksinkertaisesti ole enää kokonaan asuttu, ja aika moni tupa vielä tyhjenee siihen mennessä kun ensimmäinen maakuntavaali on totta.
Kyläkaupat hävisivät, kyläkoulut hävisivät, kylät häviävät ja mitä tekee keskustalainen poliitikko? Hän häviää myös, koska maakuntamallia ei voi katsoa maaseudun palvelijaksi enää silloin kun väki on jo kaupungeissa.
Vihreät ja demarit ovat kumpikin kaupunkipuolueita, nyt sitte kepu yrittää olla vihmerä hallituksessa, mutta valitettavasti demarit ovat salakihloissa vihreiden kanssa. Entinen pääministerin ja valtiovarainministerin vahva akseli on tänään vain laakerivikainen muisto vain menneen ajan punamultayhteistyöstä. Punamullassa on liikaa raakaa kompostia ja siksi siinä kukkii rikkaruohot.
Ilmoita asiaton viesti
Ari olet aivan oikeassa kirjoituksessasi! Kehityksen pyörää ei voi kääntää taaksepäin. Maailma ei vain ole tasapuolinen eikä oikeudenmukainen asumis paikkojen suhteen. Maaseudun mennyt kukoistus ei palaa poliitikkojen toimesta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, aika aikaansa kutakin, enää emme ole ryysyrantalaisia tumput suorana portilla odottamassa poliitikkojen almuja. Nykyisin me teemme itse omat vaikeutemme.
Ilmoita asiaton viesti
”Maaseudun mennyt kukoistus ei palaa poliitikkojen toimesta.”
Ei palaakaan. Ei nykyisten päättäjien toimesta.
Yhtäällä puhutaan maaseudusta, sitä olevinas arvostetaan, mutta kun toisaalla palveluja hävitetään, esim. koulut, niin ei kannattais parkua ja ihmetellä, miksvarten ei lapsia synny.
Ilmoita asiaton viesti
> hallintoa tulisi keventää entisestään
Hallinnon kevenemistä ja kustannusten vähenemistä eivät ole uskaltaneet luvata edes maakuntauudistusta kannattavat poliitikot.
Useimmat pienet kunnat ovat toteuttaneet peruspalvelut ihan kustannustehokkaasti ja pienellä hallinnolla. En usko että maakuntahallinto pystyisi tässä suhteessa parantamaan tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Maakuntamallin tärkeimmät ominaisuudet:
– Vie päätökset kauemmas kansasta, ja kunnilta puolet päätösvallasta pois
– Luo Suomeen yhden uuden hallinnon tason (ja neljännet vaalit kunta- eduskunta- ja EU-parlamenttivaalien lisäksi)
– Kasvattaa keskuskaupunkien valtaa, ja siirtää osan kuntien työpaikoista ja rahaa sinne
– Kasvattaa ylemmän poliittisen eliitin valtaa (ehkä tuo heille suojatyöpaikkojakin)
– Todennäköisesti kuihduttaa kuntien palveluita
– Todennäköisesti ei pienennä byrokratian määrää, eikä säästä hallintomenoissa eikä peruspalveluiden toimintamenoissa
– Todennäköisesti ei edes kasvata keskustapuolueen valtaa (sillä maakuntakeskukset eivät ole yksin keskustan hallussa)
– Todennäköisesti sotesotku jatkuu sotkuisana
Ilmoita asiaton viesti
Siinähän ne! Ei paskapuhetta, vaan totuuksia mahdollisesta tulevasta.
Ilmoita asiaton viesti