Lapsen oikeudet – joka päivä

Lapsen oikeuksien viikko on pian päättymässä. Teemaviikon tavoitteena on lisätä Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta ja lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsen oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan saa jäädä yhden viikon varaan. Lapsen oikeutta suojeluun, oikeuteen osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja oikeuteen osallistua tulee arvioida aina erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Lapsivaikutusten arviointia tulee käyttää hyvinvointialueen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Vantaa Keravan hyvinvointialueella väestönkasvu on suurta. Syntyvyys on alueellamme Uudenmaan suurinta. Lasten ja nuorten osuus alueen väestöstä on 20,6 %. Lapsiperheissä on runsaasti ulkomaalaistaustaisia perheitä ja yhden vanhemman perheitä on lapsiperheistä yli neljännes. Huolestuttava piirre on, että alueemme lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon avopalveluiden sekä lastensuojelun kustannukset ovat Uudenmaan alueen korkeimmat.

Kunnalla on tulevaisuudessa edelleen vahva rooli lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien palveluiden tarjoajana mm. varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri ovat tärkeä osa lasten elämää.

Hyvinvointialueella on keskeinen rooli lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Zitting, Wiens ja Kainulainen avaavat artikkelissaan (Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020):3.) kuntien huono-osaisuuden kustannuksia. Tärkeä huomio on, että kolmasosa huono-osaisuuden suorista kustannuksista on seurausta perheiden ongelmista. Tulevaisuudessa nämä kustannukset voivat suurelta osin olla hyvinvointialueen harteilla. Perheiden arjen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta vältytään esimerkiksi lasten sijoittamiselle kodin ulkopuolelle ja ongelmat eivät siirtyisi tuleville sukupolville. Apua on tarjottava ajoissa. Kaikilla toimijoilla tulee olla kykyä ja aikaa havaita lapset ja perheet, jotka ovat tuen tarpeessa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten ja toimijoiden kesken.

Lapsiperheille tulee tarjota kotipalvelua ilman palvelutarpeenarviointia tai lastensuojelun asiakkuutta. Palveluilla voidaan tukea vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan tarpeellista apua riittävän varhain. Alueella tulee tarjota myös maksuttomia matalan kynnyksen palveluita ja kohtaamispaikkoja vanhemmille. Ne antavat tärkeää tukea lapsiperhearkeen. Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelma on tarpeen ottaa käyttöön koko hyvinvointialueellamme. Koko Vantaa Keravan hyvinvointialueella näkyy alueellinen eriarvoistuminen. Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa.

Opiskeluhuollon palveluilla pyritään hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuollon kuraattoreille ja psykologeille tulee ensi vuoden alusta sitova mitoitus: yksi kuraattori 670:tä oppilasta kohti ja yksi psykologi 780:tä oppilasta kohti. Mitoitus on oppilaalle annettavan ajankäytön ja palvelun laadun kannalta ratkaiseva tekijä. Tällaisenaan mitoitus on edelleen liian suuri. Siksi hyvinvointialueen tulee ottaa kunnianhimoisempi tavoite ja asettaa mitoitus 500 oppilasta ja opiskelijaa ammattilaista kohden.

Marjo Katajisto

aluevaaliehdokas Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, Vasemmistoliitto

0
Marjo Katajisto
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla aluevaaleissa

Työskennellyt järjestötyössä eri asiantuntijatehtävissä. Vantaalainen pohjoisen kasvatti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu