Katso ympärilles, niin voit itse nähdä jotain mielenkiintoista.

Mitä on tapahtunut sadassa vuodessa tälle yhteiskunnalle, jossa elämme? Haluan katsoa ajankulkua, sitä joka kalentereissa pyörii. Palataan ajassa taaksepäin vuoteen 1923. Itsenäinen Suomi oli tulossa 6-vuotiaaksi. Hitler kannattajineen järjesti aseellisen mielenosoituksen. Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan maksamaan velkansa.

Yli 200 ihmistä menetti kotinsa Varkauden palossa huhtikuussa. Eduskunta hyväksyi luonnonsuojelulain ja ilmailulain. Lenin erosi Neuvostoliiton johdosta. Turkin tasavalta perustettiin. Monia tunnettuja ihmisiä kuoli ja myöhemmin tunnettuja ihmisiä syntyi.

Isovanhempani olivat pieniä tuolloin. Mitä siis oikeastaan on tapahtunut sadassa vuodessa? Ajanjaksoon mahtuu sodat, alueiden menetykset, evakot, maatilojen kehitys, Suomen rakentaminen sodan jälkeen, suuret ikäluokat, muuttoliike maalta kaupunkiin, Pohjois-Karjala projekti, lama, EU:n syntyminen ja siihen liittyminen, ylivelkaantuminen, maaseudun ahdinko, sairauksien lisääntyminen, sairaalasynnytykset, syntyvyyden lasku, kuolleisuuden nousu, maahanmuutto, translaki, muuttumaton kaivoslaki jne. Mitä tärkeää unohdin? Itse siis synnyin 1970-luvulla jo hyvin erilaiseen maailmaan kuin isovanhempani. Nyt meidän perheessä on kolme sukupolvea jäljellä.

Tehdään aikahyppy 1923.

”Hyvin monet maanviljelijämme ovat toivoneet voivansa saada parempia satoja kylvämällä kotoisen vehnäkantansa asemasta jalostettuja ulkomaisia, etupäässä ruotsalaisia laatuja, jotka ovat tieteellisissä kokeissa että käytännössä osoittautuneet hyviksi ja runsassatoisiksi. Mutta kokemus on osoittanut, että ulkomaiset vehnänjalosteet eivät sovellu Suomessa viljeltäviksi, koska niiden talvikestävyys on meidän oloissamme yleensä huono.” Suora lainaus: Maaseudun sanomat 20.2.1923, digiarkisto. Kelvollista syysvehnänsiementä hankkimaan.

Ja palataan 2023.

Luetuin juttu Maaseudun tulevaisuudessa (julkaistu 7.2.2023). Otsikko; Tunkeilija navetassa: Saako pakotien tukkia tai tuntemattoman auton renkaat puhkoa?

Yle uutiset, 9.2.2023 klo 14:57 Maanjäristyksissä kuolleiden määrä ylitti 17 000 (Turkissa ja Syyriassa)

Tämä aika. Teknologia on kehittynyt, arkiset asiat helpottuneet, huoneen sisälämpötila alkaa olla vakio. Ihmisiä asuu kerrostaloissa, ruokaa riittää. Kaupat ovat auki pitkään ja sieltä löytyy sen 50 erilaista sorttia leikkelettä. Globalismi tekee maailmasta pienemmän. Vaan mikä on kolikon toinen puoli? Katsotaan ympärille.

Helppous

Ensin sirutettiin koiria ja kissoja, nyt muutamilla ihmisillä on jo mikrosiru kädessä. Heistä tehdään lehtijuttuja, kuinka paljon helpommaksi elämä sen myötä muuttuu. Tietokoneohjelma voi puolestasi kirjoittaa vaikka esseen. Mainonta on kohdennettua sen mukaan, mistä olet kiinnostunut, mitä klikkailet tai mistä puhut ystäviesi kanssa. Tekoäly antaa ratkaisun. Kotiasi vartio lukon sijaan kamera. Olet onlinessa koko ajan.

Lapset

Lähes kaikki kyläkoulut on lakkautettu, vaikka tutkitusti tiedetään, että se vie maaseudun elinvoimaa. Lasten koulumatkat ovat venyneet, suuria oppilaitoksia rakennetaan. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet ja kunto romahtanut. Tätä kehityskulkua perustellaan rahalla.

Ruoka

On tärkeämpää, mitä proteiinia syö kuin, että kiittäisi ruuasta. Kauppa käyttää hyväkseen tukijärjestelmiä, maksaa huonot tuottajahinnat. On tärkeämpää tehdä voittoa enemmän kuin edellisenä vuotena. Maatiloja on lopettanut kannattamattomana mutta ulkomailta tuodaan maitoa, viljaa, ruokaa, banaania ja jopa vettä.

Luonto

Kuolleita järviä ja vakavia ympäristötuhoja nähdään Suomessa mutta lehdistö ei halua niistä kirjoittaa eikä poliitikot halua muuttaa lakia. Asukkaat kyllä tykkäisivät jatkossakin puhtaasta juomavedestä. Eläimiä ja muuta luontoa unohtamatta. Saimaannorppaa suojellaan mutta samaan aikaan myrkyt laskevat Saimaaseen. Ympäristöjärjestöjä ei kiinnosta, koska aika ei riitä kaikkeen. Sähköauto on ekologinen vaihtoehto, vaikka sen akkumateriaalin kaivaminen tappaa luontoa ja lapsia.

Valtio

Perustuslaillisia oikeuksia on poljettu, osa on menettänyt siksi työnsä. Lakia on rikottu lainsäätäjien toimesta. Pienyrittäjät katoavat pikkuhiljaa kun suuryritykset ostavat ne pois (koska ne voitot).

Valtion velkaa on otettu 40 miljardia ja lainan korkoja maksetaan 1,5 miljardia vuodessa. (1miljardi = 1000 miljoonaa) Rikollisuus on kasvanut. Kansanäänestystä ei järjestetty tärkeästä asiasta, vaikka kansalaisaloite pyysi. Monia muitakin kansalaisaloitteita ohitettiin.

Terveys

Kiire ja stressi sairastuttavat. Palveluita karsitaan. Pitäisi ostaa kalliit vakuutukset, että saisi hoitoa. Lääkeyhtiöitä tuetaan 1,7 miljardilla vuosittain. (1miljardi = 1000 miljoonaa) Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, kymmenellä prosentilla kansasta on masennusdiagnoosi. Lapsilla on allergioita ja erityisiä ruokavalioita, ylipainoa. Suolistosairaudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Olisiko sillä muuten jotain tekemistä ruuan kanssa? Tietysti eliniän odote on kai kasvanut ja lapsikuolleisuus vähentynyt mutta enää ei tulla niin vain raskaaksi. Toisaalta kouluissa opetetaan, että miehetkin voivat kuulemma synnyttää.

Traumat

Sodat ovat jättäneet sukupolvien yli kantavia traumoja ja pelkoja. Mikään muu nisäkäslaji ei tapa toisiaan kutsumalla vastapuolta viholliseksi. Vastapuoli on jonkun isä, puoliso ja lapsi. Tasapaino on häiriintynyt. Sodasta jää jäljelle rikkonaisia ihmisiä, perheitä ja yhteiskuntia. Sotaa rahoittaa aina joku ja aseteollisuus on kasvanut. Aseet ovat muuttuneet psykologisiksi ja biologisiksi. Ihmisen tarvetta olla oikeassa käytetään hyväksi. Hyväksikäytöstä seuraa aina traumoja.

Voidaan heittää vielä kolikkoa ilmaan ja katsoa kumpi puoli tulee. Vai pitäisikö heittää saapasta tai eukkoa? Tai ehkä sitä sukupuolineutraalia liikennemerkkiä, joka maksoi miljoonia?

Peruskallio pysyi ja on paikallaan. Perustarpeet eivät muuttuneet sadan vuoden aikana. Yhä tarvitaan ruokaa, lämpöä ja yhteisöllisyyttä. Halutaan lisääntyä. Tunnemme surua kun läheinen kuolee, ollaan vihaisia epäoikeudenmukaisuudesta, pelätään tuntematonta ja huolehditaan jälkeläisistä. Iloitaan, kun lapsi ottaa ensimmäisen henkäyksen ja ensimmäiset askeleet. Tunteita haluamme jakaa, ihminen ihmiselle-kontaktia. Yhä tarvitaan ilmeitä, eleitä ja kommunikaatiota, jotka perustuvat inhimillisyyteen. Käsi ihmisen kädessä on eri asia kuin robotin.

Ihmisyys yhdistää, synnymme ja kuolemme, aurinko nousee ja linnut laulavat kirkkaammin pitkän talven jälkeen. Luonto tuo toivoa avautuvin silmuin. Katso ympärilles ja voit nähdä ihmeen. Elämä nousee maasta, vaikka ideologiat vaihtuvat.