Eduskuntavaalit lähestyvät – oletko valmis?

Me suomalaiset olemme yleisesti ottaen varsin pidättyväisiä. Me emme myöskään ryntää barrikadeilla, ja seuraamme politiikkaakin rauhallisesti. Mutta kuinka hyvin ymmärrämme demokratian rattaiden toiminnan, ja kuinka hyvin olemme tietoisia eri puolueiden ohjelmista, ja olemmeko valmiita itse äänestämään ensi kevään eduskuntavaaleissa? Kuinka hyvin esimerkiksi sinä tunnet nämä seuraavat poliitikot, tai heidän ajatuksiaan.

Hanna Sarkkinen päätyi politiikkaan sattuman kautta

Filosofian maisteriksi kouluttautunut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ei välttämättä sano nimen tai kuvankaan perusteella ensin mitään. Hän on kuitenkin toisen kauden kansanedustaja Oulusta ja eduskuntaan hänet valittiin vuonna 2015. Sarkkinen on toiminut eduskunnassa talousvaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä EU-asioista vastaavassa suuressa valiokunnassa. Ministeriksi hänet nimitettiin kesällä 2021.

Sarkkinen on syntynyt vuonna 1988 Oulunsalossa. Vasemmistonuorten jäseneksi hän liittyi 18-vuotiaana ja on myös toiminut järjestön varapuheenjohtajana. Ylioppilaaksi Sarkkinen kirjoitti vuonna 2007 Oulun Lyseon lukiosta. Oulun kunnallispolitiikassa Sarkkinen on vaikuttanut vuodesta 2009 lähtien. Oulun yliopistosta vuonna 2014 valmistunut Sarkkinen opiskeli aate- ja oppihistoriaa. Sivuaineina hänellä oli hallintotiede, valtio-oppi, kansantaloustiede ja viestintä. Ennen eduskuntaan valintaansa Sarkkinen työskenteli täysipäiväisesti kuntapolitiikan ja puoluepolitiikan parissa sekä aiemmin myös ruokakaupan myyjänä ja järjestösihteerinä.

Mies YLE-veron takana – Mika Lintilä

Keskustapuolueen pitkäaikainen poliitikko Mika Lintilä on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 lähtien. Lintilä nimitettiin Suomen elinkeinoministeriksi joulukuussa 2019 ja samana vuonna hän myös toimi pääministerin sijaisena. Ennen elinkeinoministerin salkkua, Lintilä oli Rinteen hallituksessa valtiovarainministerinä. Lintilää on pidetty sosiaalisena kabinettien miehenä. Hän on tullut tunnetuksi eduskunnassa kollegoiden seurassa innokkaana saunojana.

Huhtikuussa 2007 Lintilä vaati, että Yleisradion hallintoneuvoston tulisi tutkia Yleisradion silloisen pääjohtajan Mikael Jungnerin ja Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Hannu Olkinuoran toimia. Lintilä epäili, että Jungner ja Olkinuora olisivat ylittäneet valtuutensa suhteessa hallintoneuvostoon sallien digitaalisen televisio-ohjelman välittämisen analogisena kaapelissa analogisten lähetysten loppuessa. Kansanedustaja Jyri Häkämies kritisoi asiaa seuraavana päivänä. Lopulta Yleisradion väistyvänä hallintoneuvoston puheenjohtajana Lintilä tyytyi Ylen hallitukselta ja toimitusjohtajalta saamaansa selvitykseen analogisesta kaapelijakelusta.

Tämän jälkeen Lintilän johtama työryhmä esitti huhtikuussa 2009, että televisiovastaanottimen omistamiseen perustuvasta televisiomaksusta (ts. tv-lupa) luovuttaisiin ja tilalle tulisi kaikille pakollinen mediamaksu, joka kulkee nykyään nimellä YLE-vero.

Tänä syksynä Lintilä on joutunut useaan otteeseen kommentoimaan tulevan talven energiatilannetta. Lintilä on kertonut haastattelussa pyytäneensä ministeriössä selvitystä sähkön riittävyydestä ensi talvena. Taustalla ovat voimakkaasti kohonneet sähkön hinnat.

Toimittajan urastaan tunnettu Timo Harakka teki kaupat Zuckerbergin kanssa

Toisin kuin monella muulla ministerillä, on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka lähinnä vaihtanut valtion firmasta toiseen. Noin niin kuin karkeasti määriteltynä. Harakka onkin tullut tutuksi ennen poliittista uraansa toimittajana. Hän työskenteli yli 30 vuotta mm. YLE:llä, kirjailijana ja TV-tuottajana. Häntä voidaankin siis kutsua aktiiviseksi keskustelijaksi, yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi sekä kulttuuripersoonaksi. Toimittajana Harakka on ollut mm. Helsingin Sanomien, Suomen Kuvalehden ja Talouselämän kolumnisti. Hän on toiminut lisäksi Ylioppilaslehden toimitussihteerinä ja Vihreän Langan päätoimittajana ennen työrupeamaa Yleisradiossa vuoteen 2014 asti. Tunnetuimpia tv-töitä ovat keskusteluohjelmat Musta laatikko ja Pressiklubi sekä 10 kirjaa -sarjat, joista hän sai Kultainen Venla -palkinnon 2011.

Äidin sairastuminen opetti Tuula Haataiselle paljon

Vaikka Tuula Haataisen koti ei ollutkaan poliittinen, tuli hänestä sosialidemokraatti kodin perintönä. Asenne ja arvot ovat myös pitkälti sieltä perua tulleet. Samaan tapaan monet suurimmista tavoitteista politiikassa ovat kummunneet omasta elämästä. Haataisen poliittiseen uraa kuuluvat mm. opetus- ja sosiaali- ja terveysministerin virat sekä toiminta eduskunnan toisena ja ensimmäisenä varapuhemiehenä. Hän on myös toiminut Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana. Vuoden 2018 presidentinvaalissa Haatainen oli SDP:n ehdokas. Eduskuntaan Haatainen nousi varasijalta marraskuussa vuonna 1996 ja hänet valittiin uudelleen vuosien 1999, 2003 ja 2007 vaaleissa.

Haataisen mukaan nykypolitiikan retoriikka on muuttunut populistiseksi ja ehdottomaksi. Se tuntuu raskaalta, kun on tottunut ajattelemaan politiikkaa yhteisenä tekemisenä ja rakentamisena, jossa jaetaan perimmäiset arvot kuten ihmisoikeudet.


Haluatko tutustua useampaan Suomen tunnetuimmista poliitikoista? Ota suunnaksi politiikan sivu suomenpolitiikka.fi

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu