Inflaatio, lainat ja asuntomarkkinat

Woman putting coin into jar against house with installed solar panels on roof, closeup. Economic benefits of renewable energy

On varmaankin kaikille selvää, että asuntomarkkinat ovat aika tukossa tällä hetkellä. Asuntolainojen korot ovat vuoden 2008-tasolla, firmat ovat pitkälti todella varovaisia ja Euroopan turvallisuustilanne heijastuu yhä arkeemme – vaikka menimmekin NATO:n siipien suojaan. Mitä sitten tarvitaan, jotta talous saataisiin parempaan kuosiin – kun ne ongelmat ovat koko Eurooppaa koskevia, ei vain meitä suomalaisia.

Inflaatio alas

Inflaation madaltaminen voi olla tärkeää talouskasvun ja vakauden ylläpitämiseksi. Eri toimijat, kuten keskuspankit ja hallitukset, voivat toteuttaa erilaisia politiikkatoimia inflaation hillitsemiseksi. Juuri tänään viimeksi kuulin kuinka pankin lainaneuvottelija kertoi korkojen tasosta, ja siitä mahdollisuudesta, mitä koroille tapahtuisi, jos inflaatiota saataisiin alaspäin. Mutta mitä keinoja siis oikeasti on inflaation hillitsemiseksi:

  1. Rahapolitiikka: Keskuspankit voivat nostaa ohjauskorkoa, joka on korko, jolla pankit voivat lainata rahaa keskuspankilta. Korkeampi ohjauskorko tekee lainaamisesta kalliimpaa, mikä voi vähentää rahan määrää taloudessa ja hidastaa inflaatiota.
  2. Varanto- tai likviditeettivaatimusten säätely: Keskuspankit voivat säätää pankkien varantovaatimuksia, eli niiden on pidettävä tietty osuus talletuksistaan varantona. Korkeammat varantovaatimukset vähentävät pankkien kykyä lainata rahaa ja siten hillitsevät inflaatiota.
  3. Valtiontalouden politiikka: Hallitukset voivat vähentää julkista kulutusta ja/tai lisätä veroja, mikä johtaa alhaisempaan kokonaiskysyntään ja inflaation hidastumiseen. Tätä kutsutaan tiukaksi finanssipolitiikaksi.
  4. Inflaatiotavoitteet: Keskuspankit voivat asettaa inflaatiotavoitteita ja pyrkiä pitämään inflaation niiden sisällä. Tavoitteet voivat auttaa luomaan uskoa, että inflaatio pysyy kurissa.
  5. Valuuttapolitiikka: Hallitukset ja keskuspankit voivat pyrkiä vahvistamaan valuuttansa arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Tämä voi vähentää tuontihyödykkeiden hintoja ja hillitä inflaatiota.
  6. Tuottavuuden parantaminen: Poliittiset toimenpiteet, jotka parantavat tuottavuutta, kuten investoinnit koulutukseen, infrastruktuuriin ja teknologiaan, voivat auttaa hillitsemään inflaatiota lisäämällä tarjontaa taloudessa.
  7. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen: Politiikat, jotka lisäävät työmarkkinoiden joustavuutta, kuten työehtosopimusten uudistaminen ja työvoiman liikkuvuuden parantaminen, voivat auttaa vähentämään palkkainflaatiota.
  8. Kansainvälinen yhteistyö: Yhteistyö muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa voi auttaa yhteensovittamaan politiikkoja ja toimia inflaation hillitsemiseksi globaalilla tasolla. Kansainvälinen yhteistyö voi sisältää tiedonvaihtoa, yhteisten politiikkatavoitteiden asettamista ja yhdessä koordinoitujen toimenpiteiden toteuttamista.Inflaation madaltamiseen tähtäävien politiikkatoimien toteuttamisessa on tärkeää löytää tasapaino talouskasvun, työllisyyden ja hintavakauden välillä. Liian nopea inflaation lasku voi johtaa talouskasvun hidastumiseen ja työttömyyden nousuun. Siksi on tärkeää, että keskuspankit ja hallitukset tekevät päätöksiä huolellisesti ja ottavat huomioon talouden kokonaistilanteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
  9. Hinnanvakauspolitiikka: Joissakin tapauksissa hallitus voi toteuttaa suoria hintakontrolleja tai hintasääntelyä, mutta näitä keinoja tulisi käyttää harkiten, koska ne voivat aiheuttaa tehottomuuksia ja vääristymiä markkinoilla.

Yritysten tulisi tässä tilanteessa oikeasti käyttää aikaa myös tulevaisuuden suunnitteluun, ja niihin todellisiin suunnitelmiin. Nyt olisi aika päivittää se vanha liiketoimintasuunnitelma ja katsoa, mitä asioita voisi tehdä paremmin vuonna 2023.

Lainamarkkinat kuin vuonna 2008

Näin siis kerrotaan pankeissa, että korot ovat nousseet ja sen ovat huomanneet kaikki. Mutta korot eivät ole mitenkään ennätyskorkealla, meillä on vain ollut viime vuodet erikoisia nollakoron vuosia, jotka ovat tuudittaneet meidät tilanteeseen, mikä ei olisi voinutkaan kestää ikuisesti. Korot eivät ole siis nousseet vielä vanhoille tasoille, mutta jo nyt tapahtunut muutos on saanut lainamarkkinat ongelmiin, mitä sitten tarvittaisiin että markkinat toimisivat? Kilpailusta ei ainakaan ole kyse, koska jokainen meistä voi kilpailuttaa lainat yhdellä sivulla.

Toimivat lainamarkkinat ovat tärkeitä talouskasvun ja rahoituksen saatavuuden kannalta Suomessa, kuten missä tahansa maassa. Seuraavassa on joitakin keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät toimivia lainamarkkinoita Suomessa:

  1. Vakaa makrotaloudellinen ympäristö: Vakaa inflaatio, talouskasvu ja työllisyys auttavat luomaan luottamuksen ilmapiirin, joka kannustaa sekä lainanantajia että lainanottajia osallistumaan lainamarkkinoille. Nyt tilanne ei ole tällainen joten tämä kohta pitäisi valtion hallinnossa saada kuntoon nyt valitun uuden Eduskunnan toimesta.
  2. Luotettava sääntelykehikko: Selkeät ja johdonmukaiset lait ja säännöt, jotka koskevat pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, ovat tärkeitä luottamuksen ylläpitämiseksi ja varmistamaan, että lainamarkkinat toimivat tehokkaasti. Tämä lienee Suomessa kohtuullisen hyvässä iskussa onkin.
  3. Riittävä kilpailu: Kilpailu pankkien ja muiden rahoituslaitosten välillä voi johtaa parempiin palveluihin, alhaisempiin korkoihin ja innovaatioiden syntyyn. Kilpailun edistäminen voi sisältää sääntelyn ja lainsäädännön kehittämistä, jotta uudet toimijat voivat päästä markkinoille. Kilpailua onkin viimeisten vuosien aikana tullut paljonkin Suomen markkinoille.
  4. Luottoriskin hallinta: Tehokkaat menetelmät luottoriskin arvioimiseksi ja hallitsemiseksi ovat tärkeitä, jotta lainanantajat voivat tehdä hyvin perusteltuja päätöksiä lainojen myöntämisestä. Tämä voi sisältää asiakastietojen keräämisen ja analysoinnin parantamista, sekä riskien hajauttamista esimerkiksi luottotakauksilla tai vakuuksilla.
  5. Vahva rahoitusinfrastruktuuri: Tehokkaat maksujärjestelmät, luottorekisterit ja muut rahoitusalan infrastruktuurit ovat tärkeitä lainamarkkinoiden toimivuuden kannalta. Tämä voi edellyttää investointeja teknologiaan ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
  6. Finanssialan koulutus ja tietoisuus: Kuluttajien ja yritysten tietoisuuden lisääminen lainamarkkinoista, erilaisten lainatuotteiden ominaisuuksista ja vastuullisesta lainanotosta voi auttaa varmistamaan, että lainamarkkinat toimivat tehokkaasti ja kestävästi. Kysymys kuuluukin, kuinka hyvin yksityistaloudet ovat tietoisia omista kuluistaan ja tuloistaan?
  7. Innovatiiviset lainatuotteet: Uusien lainatuotteiden ja rahoitusvaihtoehtojen kehittäminen voi auttaa vastaamaan erilaisten asiakkaiden tarpeisiin ja parantamaan lainamarkkinoiden tehokkuutta. Tämä voi sisältää esimeriksi joukkorahoituksen, vertaislainaamisen ja erilaisten riskinjakomekanismien kehittämisen.
  8. Kestävä rahoitus: Kestävän rahoituksen edistäminen, joka ottaa huomioon ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset (ESG) näkökohdat, voi auttaa varmistamaan, että lainamarkkinat tukevat kestävää talouskasvua ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Tämä voi sisältää esimerkiksi vihreiden joukkovelkakirjalainojen ja sosiaalisten joukkovelkakirjalainojen kehittämisen.
  9. Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa: Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan keskuspankin (EKP), kanssa voi auttaa parantamaan lainamarkkinoiden vakautta ja toimivuutta Suomessa.
  10. Joustavuus ja sopeutumiskyky: Toimivat lainamarkkinat tarvitsevat kykyä sopeutua muuttuviin taloudellisiin olosuhteisiin, kuten korkotason muutoksiin, talouskriiseihin ja teknologisiin innovaatioihin. Tämä voi tarkoittaa joustavia lainaehdot, kuten korkojen ja takaisinmaksuaikojen muuttaminen tarvittaessa, sekä rahoituslaitosten kykyä sopeutua uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin.

Yhteenvetona, toimivat lainamarkkinat Suomessa edellyttävät vakautta, tehokasta sääntelyä, kilpailua, innovaatioita ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näiden tekijöiden yhdistelmä auttaa varmistamaan, että lainamarkkinat tukevat talouskasvua, rahoituksen saatavuutta ja kestävää kehitystä.

Asuntomarkkinat  eivät toimi

Kun sitten lainat ovat kustannuksiltaan nousseet. Palkat eivät ole nousseet, eikä Suomen talous, mikä mahdollistaisi palkkojen nostamisen – itseasiassa Suomi on jäänyt jälkeen yleiseurooppalaisesta kasvusta – ainakin jos verrataan naapurimaa Ruotsiin. Mutta asiat eivät ole valtiontaloudessa ja kotitalouksissa ja arjessamme koskaan näin mustavalkoisia – onko sitten kuitenkin niin, että me suomalaiset olemme eläneet yli varojemme? Emmekö ole oppineet rakentamaan energiatehokkaasti, vai olemmeko vain valinneet edullisempia ratkaisuja?

Toimiva asuntomarkkina edistää asumisen saatavuutta, kohtuuhintaisuutta ja valinnanvaraa eri väestöryhmille. Seuraavassa on joitakin keskeisiä tekijöitä, jotka edistävät toimivia asuntomarkkinoita:

  1. Tarjonnan ja kysynnän tasapaino: Riittävä asuntotarjonta eri asumismuodoissa ja hintaluokissa on tärkeää vastaamaan kysyntään ja välttämään kohtuuttomia hintojen nousuja. Suomessa tämä lieneen yleisemmin kohtuullisen hyvällä tasolla.
  2. Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu: Joustava ja tehokas kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka voi auttaa lisäämään asuntotarjontaa ja edistämään erilaisten asumismuotojen kehittämistä. Jos näistä asioista kysellään rakennuttajilta ympäri Suomea, niin varmasti saadaan laidasta laitaan vastauksia siitä, millaisia kuntien ja kaupunkien kaavoituspalvelut ovat toimivuudeltaan.
  3. Infrastruktuuri ja palvelut: Hyvä infrastruktuuri, kuten liikenne, koulut, terveyspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, on tärkeä osa toimivia asuntomarkkinoita. Se lisää asuinalueiden houkuttelevuutta ja auttaa luomaan kestäviä yhteisöjä. Valitettavasti vain nykyään palveluita ohjaa pitkälti kustannukset ja säästötoimet, mikä on johtanut esimerkiksi vetovoimaista pikkukylien pikkukoulujen, kyläkoulujen lakkauttamisiin.
  4. Asuntorahoitus: Toimivat asuntolainamarkkinat ja kohtuulliset korkotasot ovat tärkeitä asunnonostajien ja -sijoittajien rahoituksen saatavuuden kannalta. Tämä voi sisältää valtion tukemia asuntolainoja ja muita rahoitusvaihtoehtoja erityisesti ensiasunnon ostajille ja matalan tulotason kotitalouksille. Tästä olikin tuossa ylhäällä jo muutama sananen.
  5. Asuntopolitiikka: Hallituksen asuntopolitiikka voi tukea kohtuuhintaista asumista esimerkiksi tarjoamalla sosiaalista vuokra-asumista, asumistukia, veroetuja tai muita taloudellisia kannustimia.
  6. Kestävä asuntorakentaminen: Rakennusmääräysten ja -standardien kehittäminen, jotka edistävät energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kestävää rakentamista, voi auttaa luomaan terveellisiä ja kestäviä asuinalueita.
  7. Markkinatietoisuus ja -läpinäkyvyys: Selkeä ja luotettava tieto asuntomarkkinoiden tilanteesta, hintakehityksestä ja asuntojen laadusta auttaa sekä ostajia että myyjiä tekemään perusteltuja päätöksiä.
  8. Kilpailu ja innovaatio: Kilpailu asuntorakentajien, kiinteistönvälittäjien ja muiden toimijoiden välillä voi edistää tehokkuutta, innovaatioita ja parempaa palvelua asuntomarkkinoilla.
  9. Laadukas asuntokanta: Säännölliset ja markkinaehtoiset toimenpiteet, jotka edistävät asuntojen laadun ja turvallisuuden parantamista, voivat auttaa luomaan toimivat asuntomarkkinat. Tämä voi sisältää esimerkiksi rakennusmääräysten noudattamisen valvontaa ja asuntojen kunnossapitoa koskevien säännösten kehittämistä.
  10. Sosiaalinen ja taloudellinen monimuotoisuus: Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että asuntojen tarjonta ja asuinalueet vastaavat erilaisten kotitalouksien tarpeita ja taloudellista tilannetta. Tämä voi edistää sosiaalista ja taloudellista integraatiota sekä vähentää asumisen eriarvoisuutta.
  11. Yhteistyö eri toimijoiden välillä: Toimivat asuntomarkkinat edellyttävät yhteistyötä hallituksen, paikallisten viranomaisten, yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä. Yhteistyö voi auttaa koordinoimaan politiikkaa, resursseja ja toimenpiteitä asuntomarkkinoiden parantamiseksi.

     

Yhteenvetona voidaan todeta, että toimiva asuntomarkkina edellyttää monenlaisten tekijöiden yhdistelmää, kuten riittävää asuntotarjontaa, tehokasta kaavoitusta, hyvää infrastruktuuria ja palveluita, kohtuuhintaista rahoitusta, kestävää rakentamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nämä tekijät auttavat varmistamaan, että asuntomarkkinat vastaavat erilaisten väestöryhmien tarpeita ja edistävät taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.

Markkinakettu
Sitoutumaton Lohja

Yksityisyrittäjä jo 80-luvun lopulta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu