Kalevala kunniaan!

Kalevala, tuo upea kansalliseepoksemme, on yksi suomalaisuuden symboleista. Se kätkee sisälleen upeita runon muotoon väsättyjä tarinoita, jotka ensisilmäyksellä saattavat tuntua hieman vaikeaselkoisilta ja työläiltä – ainakin mitä lukioikäiseen minääni ja ensimmäiseen Kalevalan lukukokemukseeni tulee. Päätin kuitenkin tarttua Kalevalaan uudestaan hieman myöhemmin sekä hieman vanhempana ja tajusin, että kansalliseepoksemme oikeastaan onkin moderni edelläkävijä, joka käsittelee tärkeitä asioita ja antaa tietoa elämään. Kun tämän tajuaa, muuttuu lukukokemus täysin ja kertomuksiin pystyy vertaistumaan ihan eri tavalla, kuin lukion aikainen minä esimerkiksi pystyi.

Kalevalan painoarvo

Kalevalan 1800-luvulla koonnut Elias Lönnrot oli monitaituri, joka työskenteli kielentutkijana, lääkärinä sekä kasvitieteilijänä. Hänellä oli merkittävä osa suomalaisen kulttuurin edistäjänä ja uudistikin osaltaan suomen kieltä, toimitti sanakirjoja sekä aikakauslehtiä ja julkaisi terveyteen ja tieteeseen liittyviä julkaisuja. Kiinnostuessaan opiskelujensa myötä suomen kielestä ja suomalaisesta runoudesta, lähti hän runonkeräysmatkoille. Myöhemmin hän kokosi nämä runot yhdessä omien kirjoittamiensa runojen kanssa kokonaiseksi teokseksi, Kalevalaksi. Kalevalan merkitys, etenkin kun sen ensimmäinen painos vuonna 1835 syntyi, oli suuri sen aikaisille suomalaisille. Se korosti heille oman kansansa menneisyyttä, kieltä, kansalaisuutta ja suomalaista kulttuuria, jonka varaan suomalaista identiteettiä alettiin hiljalleen rakentaa. Tämä “pieni” teos on ollut suuri askel suomalaiselle kansalle ja nyt minäkin ymmärrän, miksi 28. helmikuuta (päivä, jolloin Lönnrot päiväsi Vanhan Kalevalan esipuheen) on määrätty suomalaisen kulttuurin päiväksi.

 

Kalevala vaikuttaa

Kalevala on julkaisuaikanaan tehnyt vaikutuksen ja vaikuttanut suomalaiseen kansaan suuresti. Noin 25 vuotta myöhemmin Vanhan Kalevalan julkaisusta vuonna 1860 ilmestyi ensimmäinen Kalevala-aiheinen sävellys, Filip von Schantzin Kullervo-alkusoitto. Siitä lähtien musiikkia on tehty Kalevala inspiraation lähteenä toimien; niin Sibelius, Leevi Madetoja kuin nykypäiväisetkin artistit ovat säveltäneet ja tehneet musiikkia kansalliseepoksemme mielessään.

Kalevala ei ammenna inspiraatiota vain musiikille ja teatterille, vaan se on on toiminut suurena inspiraationa myös pelialalla. Esimerkiksi seikkailupeli Please The Gods ja supersuositut Kolikkopelit, tai ainakin osa niistä, ovat saaneet paljon inspiraatiota kansalliseepokseltamme. Please The Gods -pelissä Kalevala ja muinainen suomalainen elämäntapa näkyy muun muuassa metsästämisenä, marjojen poimintana ja jumalille puhumisena.

Myös elokuvat, kuten suomalainen Kalevala – uusi aika ja jopa The Lord of the Ringsmenestyselokuvat ovat saaneet inspiraatiota Kalevalasta. J. R. R. Tolkien (The Lord of the Rings) sai inspiraatiota Kalevalan tapahtumista sekä kielestä ja Jari Halonen (Kalevala – uusi aika) taas Kalevalan henkimaailmasta ja tietoudesta. Kun 1970-luvulla animaatioelokuvat yleistyivät, herättiin siihen myös Suomessa ja nimenomaan Kalevalaa käytettiin yhdenlaisena materiaalina ja lähteenä. Yksi tunnetuimpia Kalevala-aiheisia animaatioelokuvia on Seppo Niinirannan luoma Kalevala vuodelta 1975, jossa pahvista luotujen hahmojen avulla selitetään muun muassa maailman luomistarina. Lisäksi Kalevalan vaikutus näkyy myös teatterissa ja oopperassa.

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, mainittakoon Kalevala-korut. Kaikki alkoi, kun kirjailija Elsa Heporauta halusi pystyttää patsaan suomalaisen naisen kunniaksi Kalevalan 100-vuotisjuhlan myötä. Patsaan pystyttämistä varten tuli kuitenkin kerätä rahaa, jolloin Kalevala Koruja alettiin valmistaa, jotta patsas voitaisiin rahoittaa. Monien tietämättä, Kalevala Koru siis edustaa suomalaisia naisia ja kertoo heidän rohkeudestaan.

Kalevala siis kätkee taakseen paljon muutakin, kuin vain kirjan täynnä runoja. Se on täynnä kulttuuria, taidetta, aatteita, neuvoja, jopa politiikkaa ja yksinkertaisuudessaan suomalaisuutta ja sitä, keitä me kansana oikein olemme. Suosittelen sydämen syvällä rintaäänellä jokaisen tarttumaan Kalevalaan ja antamaan sille toisen mahdollisuuden hämmentävien ensimmäisten lukukertojen jälkeen. Niin minäkin tein, ja ymmärsin, mistä oli kyse. Antakaamme lisää kunniaa Kalevalalle!

Markkinakettu

Yksityisyrittäjä jo 80-luvun lopulta. Omia ajatuksia löytyy osoitteesta <a href="http://markkinakettu.blogspot.com/" title="http://markkinakettu.blogspot.com/">http://markkinakettu.blogspot.com/</a> ja facebookista <a href="https://www.facebook.com/markkinointiguru/" title="www.facebook.com/markkinointiguru">www.facebook.com/markkinointiguru</a> Jos intoa ja aikaa riittää niin firmasta lisätietoja löytyy kotisivuilta <a href="http://www.ertuki.fi" title="www.ertuki.fi">www.ertuki.fi</a> ja tekemiäni videoita YouTubesta kanavalta: eRoom

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu