Kotimaanmatkailu ja suomalaisuus

Oletko miettinyt koskaan kotimaassa matkatessasi, mikä on oikeasti suomalaista? Nimittäin se tarkoittaa vähän eri asioita, riippuen missä päin Suomea olet reissussa, ja onko alueelle vaikuttanut enemmän itäinen vai läntinen naapurimme, vai onko vaikutukset tulleet kenties kauempaa. Toisaalta myös keskustelussa mukana olevien ihmisten ikä ratkaisee paljon vastauksissa. Esimerkiksi se, että lähes joka puolella Suomea kodeista löytyy kahvinkeitin, mutta kuinka monesti kodista löytyy sellainen kahvinkeitin, jolla voi tehdä myös muunlaista kahvia kuin suodatinkahvia, onkin sitten jo harvemmassa. Ravintoloissa ja kahviloissakin juodaan yhä vielä eniten sitä suodatinkahvia, ja vaikka se tehtäisiinkin paikan päällä pavuista, on se monesti kuitenkin peruskahvia. Kahvi on siis aika suomalaista, ainakin juotuna, mutta kaikki Suomessa juotu kahvi on toki tänne tuotua, Suomen ilmasto kun ei ole kovin otollinen kahvin kasvattamiseen.

Turistit jättävät jälkensä

Jos olet kiertänyt Suomea useamman eri vuosikymmenen aikana, olet oppinut, että paikkakuntien tarjonta on muuttunut. Se on kehittynyt ja laajentunut, ja pitkälti saamme kiittää turisteja siitä, ja omia ulkomaan matkojamme, joiden aikana olemme saaneet oppia, millaisia palveluita matkaajille pitäisi tarjota. Samalla myös kielitaito on kohonnut, ja vähissä ovat ne tilanteet, joissa suomalainen asiakaspalvelija vain yksinkertaisesti korottaa ääntään, jotta turisti ymmärtäisi hänen sanansa. Tämä sama pätee myös ulkomailla, jos kysyt toisella kielellä ja toinen vastaa toisella, voi hyvinkin olla, että vastaaja nostaa äänentasoa ja kertoo uudelleen saman vastauksensa – kielellä, mitä et ymmärrä, aivan kuin kovempi ääni auttaisi sanojen ymmärtämisessä.

Turistit ovat jättäneet jälkensä myös hotellien palveluihin, katsomalla hotellit Helsinki, hotellit Vaasa, tai vaikkapa hotellit Hämeenlinna, niin kaikkien näiden hotellien palvelut ovat muovautuneet näissä matkustavien suomalaisten matkaajien ja kansainvälisten turistien toimesta. Nykyaikaan kun tähän muutokseen lisää vielä sosiaalisen median nopean tiedonkulun ja sen aiheuttaman paineen asiakkaan tyydyttämisessä, olemme tulleet siinäkin uudelle tasolle – mikä esimerkiksi on suomalaisuus hotellissa? Tarkoittaako se kenties Mustion Linnan tyylistä hotellikokemusta, vai jotain aivan muuta?

Mitä on suomalaisuus?

Meille suomalaisille on iskostettu joitakin asioita, joiden pitäisi olla suomalaisia ja kuvastaa suomalaisuutta. Itselleni se voisi olla sauna, joulukinkku ja kenties mökkitikka. Suomalaisuuteen kuuluu myös se mökkielämä pienessä mökissä järven rannalla, mutta samanlaista mökkielämää löytyy muualtakin maailmasta. Ehkä näistä sittenkin se sauna voisi olla oikeasti sellainen suomalainen kokemus, jonka matkaajakin haluaisi kokea. Toisaalta suomalaisuutta on myös suomenkieli, mutta se on kyllä sen verran vaikea, että satunnaiselle matkaajalle en välttämättä lähtisi suomea opettamaan, mutta kenties pari oikeasti hyvää sanontaa voisi opettaa – ei siis niitä etelän aurinkorantojen lausahduksia, jotka saavat minut enemmänkin häpeämään suomalaisuuttani, kuin olemaan siitä ylpeä.
Onko isänmaallisuus suomalaisuutta? Itse en näe sitä varsinaisesti suomalaisuutena, sillä jokaisessa maassa ja valtiossa on isänmaallisuutta, eli nationalismia, joka on oman alueen turvallisuuteen ja puolustamiseen liittyvää yleisajattelua – ja sen esittely kotimaanmatkailun parissa menisi varmaan museoiden tasolle, ja sotien muisteluihin, mitkä eivät välttämättä jokaisen kotimaanmatkaajan matkasuunnitelmiin kuulu, vaikkakin talvisota ja jatkosota saattavatkin olla suomalaiseen yleissivistykseen liittyviä asioita.

Yrittäjyys on suomalaisuutta

Suomessa on tuhottomasti pieniä yhden tai parin hengen yrityksiä, ja nimensäkin mukaisesti Suomessa yritetään, ja tämä on sitä suomalaisuutta. Sekin on jotain suomalaisuutta, että uskomme suomalaisen tekeleen olevan aina parempi kuin sen kaukomailta tulleen, ja suomalaisen tekijän olevan aina parempi ammattimies kuin muualta tulleen – nämä kummatkin ajattelut liittyvät siihen isänmaallisuuteen, ja siihen, että näemme suomalaiset ensin – siinä ei sinällään ole mitään pahaa, kun vain ymmärtää, ettei se asia aivan näin aina ole.

Onko jurous ja hiljaisuus sitten suomalaisuutta? Jossakin mittakaavassa varmaan, kiitos pitkän ja pimeän talven, mutta nykyteknologiat ovat tuoneet talveen niin paljon valoisia mahdollisuuksia, että suomalaisten jurous ei välttämättä ole niin suomalainen asia. Toisaalta suomalaisia sanotaan kansainvälisestikin ystävällisiksi ja vieraanvaraisiksi, joskin televisiosta tuttu Kimi Räikkösen lyhytsanaisuus taitaa olla pitkälti suomalainen luonteenpiirre – jota joku voi välillä ymmärtää väärin.

Lähde reissuun Suomeen

Jos et ole vielä koskaan reissannut ympäri Suomea, suosittelen. Ilman reissaamista sinulta jää paljon näkemättä Suomesta ja nimenomaan suomalaisuudesta. Me suomalaiset saatamme olla yksi kansa, mutta meistä on niin moneksi, että sana suomalaisuus on erilaista etelässä, pohjoisessa, idässä ja lännessä. Parasta olisi jos saisit reissuillesi yhden kohteen aivan länsirannikolta, yhden Lapista, yhden itärajan tuntumasta, yhden keskeisestä Suomesta ja yhden aivan etelästä – näin saisit pienen kosketuspinnan Suomeen eri ilmansuunnista, ja huomaisit, kuinka monipuolista suomalaisuus oikeasti voi olla.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu