Mistä rahat urheiluun ja tieteeseen?
Tämä vuosi on ollut karu urheilulle. Tämä vuosi on ollut karu esittävälle taiteelle ja kulttuurille, ja paljon muillekin. Ei riitä, että monet tapahtumat on peruutettu ja keikkapaikat ovat olleet kiinni, mutta sen lisäksi Veikkauksen rahapeliautomaatit ovat olleet kiinni. Noiden automaattien ei oikeasti pitäisi vaikuttaa millään tavalla siihen, miten jääkiekkosarjat tai jalkapallosarjat toimivat, tai miten kymmenet yhdistykset pystyvät toimimaan. Valitettavasti vain Suomeen on kuitenkin rakentunut käsittämätön lähes 100% avustusten varassa toimivien järjestöjen himmeli, jotka toimivat täysin suomalaisten rahapelaajien häviöiden mahdollistamana. Useimmiten vielä nämä avustuksia saavat eivät edes välttämättä ymmärrä mitä rahaa saavat, ainoastaan että tänä vuonna rahaa on tulossa vähemmän. Vastuullisuudesta puhutaan paljon, mutta kenellä tässä on mikäkin vastuu?
Automaattipelien ollessa suljettuna rahapelejä, ja nimenomaan automaattipelejä pelaavat ovat löytäneet itselleen mielenkiintoisemmat pelipaikat netistä. Suomenkieliset nettikasinot haastavat Veikkauksen sen kaikilla osa-alueilla ja samalla tavalla, kun me voimme tilata litrakaupalla alkoholijuomia Euroopasta kotiimme, me käytämme tätä mahdollisuutta pelaamiseen. Kukaan aktiivisesti netissä pelaava ei jätä moninaisia mahdollisuuksia testaamatta. Varsinkin kun pelaaminen ulkomaille on täysin laillista, ainoastaan pelien markkinointi on Suomessa operaattoreilta kielletty. Mainoksia kuitenkin näkyy tasaisesti eri kansainvälisten televisiokanavien suomenkielisissä lähetyksissä ilta-aikaan. Ilta-aikaan on muutenkin Euroopassa rajattu rahapelien mainonta useimmissa maissa.
Suomalainen avustusviidakko
Keskustan kulttuuriministeri Annika Saarikko on omassa tiedotustilaisuudessaan ilmaissut oman huolensa 140 miljoonan vajauksesta, joka tullee siitä arviosta minkä ministeriö on saanut avustusrahojen määrästä Veikkaukselata (537 miljoonaa). Ministeriö jakaa nuo rahat tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Mihin tuo rahat katoaa? Mitkä tuen saajista hakevat apurahoja vain sen vuoksi, että rahaa on saatavilla? Saarikon omien sanojen mukaan koko suomalainen kulttuurikenttä elää tällä rahoituksella, mutta eihän asia oikeasti voi olla niin?
Ministeriöllä tuntuu olevan erikoinen keino miettiä asian ratkaisua, sillä Saarikko kertoo ratkaisuksi Veikkauksen voittojen lisäämisen rahapelijärjestelmän muutoksella. Rahapeleistä vastaa arpajaislaki ja ne ovat sisäministeri Maria Ohisalon ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen heiniä. Kysymys vain kuuluu, jos kerta Veikkauksen toiminta on jo nyt veitsen terällä ja sen pitäisi keskittyä entistä enemmän pelihaittojen vähentämiseen, niin miten siltä voidaan vaatia entistä enemmän tulosta? Sen tulos on jo nyt yksi Euroopan parhaista ja suomalaiset pelaavat keskimääräisesti paljon. Avustuksia saa lähes 140 järjestöä ja lähes 400 kohdetta ja kuka tahansa voi tarkistaa, kuka saa ja kuinka paljon, tästä tilastosta.
Liikuntajärjestöt saavat näennäisesti isoja summia avustusta, mutta kuinka paljon huippu-urheilulle voisi olla tarjolla mainos- ja sponsorituloja kansainvälisiltä toimijoilta.?
Todellinen ratkaisu
Olisiko realistisempi ratkaisu lopettaa EU:n ainoa rahapelimonopoli ja siirtyä jo muun Euroopan mukana rahapeleissä lisenssiaikaan. Se ei tarkoita, että rahapelien ongelmat ratkaistaisiin, mutta se toisi mahdollisuuden uudella tavalla rakentaa avustusjärjestelmä sekä poistaa Veikkauksen kaksiteräinen miekka. Kyse ei ole siitä, etteivätkö erilaiset yhdistykset tarvitsisi toimintaansa rahallista apua, vaan enemmänkin siitä, että onko osa yhdistyksissä olemassa vain siksi, että rahaa on saatavilla, ja olisiko mahdollista toimia tehokkaammin, jos rahaa olisikin vähemmän ja erilailla saatavilla?
Se, että Suomi harkitsisi siirtymistä lisenssiaikaan rahapelien suhteen aiheuttaisi ainakin hetkellisesti pienen vähentymisen Veikkauksen tulovirtaan. Mutta aivan kuten tänä vuonna automaattien suljettua, ei nettikasinoilla ole kuitenkaan nähty mitään erikoisen suurta hyppäystä asiakasmäärissä. Ne pelaajat jotka pelasivat ennenkin nettipelejä, pelaavat niitä yhä. Sen sijaan suuri osa kauppojen automaattien pelaajista ovat pelaajia, jotka eivät siirry nettipelaajaksi, pelaaminen vain joko loppuu tai odotti tähän aikaan kun pelit olivat uudelleen saatavilla. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki nettipelaaminen on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana netin ja varsinkin mobiiliteknologian kehityksen myötä. Kyse ei ole vain rahapelaamisen siirtymisestä nettiin, vaan kaiken muunkin pelaamisen digisoitumisesta.
Mikä sitten oikeasti muuttuisi, jos Suomi siirtyisi lisenssimalliin? Ruotsi teki niin viime vuoden alussa ja Ruotsiin tuli satakunta operaattoria markkinoimaan omia pelejään. Alussa meno oli vauhdikasta, mutta nyt kaikki on jo tasaantunut ja monet toimijat ovat jo poistuneetkin Ruotsista. Sama on tapahtunut muuallakin ja pelko lisääntyneestä mainonnasta on osittain yliampuvaa, sillä samat mainonnan säännöt kun ovat nyt, olisivat voimassa myös lisenssimallin aikana, ja todennäköisesti entistä tiukempina. Se tarkoittaisi myös, ettei Veikkaus voisi lisätä markkinointiaan, vaan sen pitäisi parantaa palveluitaan muulla tavalla pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä Veikkaus on jo tehnyt paljon kehitysaskelia kohti kilpailijoitaan, mutta yllättävän monella tasolla Veikkaus ei ole lähelläkään sillä tasolla, millä Euroopan monipuolisimmat rahapelioperaattorit ovat.
Lisenssimallin vastustajat luovat uhkakuvia rahapeliongelmien ryöpsähtämisestä, mutta mihin pelot liittyvät? Eivät ainakaan eurooppalaisiin tutkimuksiin tai Ruotsin, Tanskan, Saksan, Espanjan tai Italian lisenssihistoriaan. Lisenssimallissa nykyään jo suomalaisille suomenkielellä pelejä tarjoavat operaattorit joutuisivat maksamaan Suomen valtiolle lisenssimaksun sekä verot pelaamisesta, siis siitä pelaamisesta jota jo nyt pelataan. Totta kai lisenssin hankkineet operaattorit käyttäisivät paikallista markkinointia mahdollisuuksien mukaisesti tullessaan markkinoille ja osa nykypelaajista varmaan kokeilisi uusia palveluita, mutta silloin oltaisiin terveessä markkinatilanteessa. Nykyinen markkinatilanne ei paljasta todellisuutta, koska tuhannet suomalaiset pelaavat nyt jo näillä kansainvälisille operaattoreille. Miksi siis valtio ei voisi myöntää sitä, ja ottaa hyödyn tästä pelaamisesta, joka nyt tapahtuu ns. ohipelaamisena.
Uhkakuvat ovat helppoja
Uhkakuvien piirtäminen on helppoa. Niiden uhkien todellinen asiapitoinen argumentointi on vaikeata. Se, että monopolijärjestelmä lakkautetaan, on se Alko tai Veikkaus, ei välttämättä tarkoita, että seurauksena olisi jonkinlainen villin lännen meininki. Lait ja säädökset ovat kuitenkin toiminnalle jo nyt olemassa ja niiden noudattaminen on kaikkien toimijoiden, myös mahdollisten uusien tehtävä. Ja mitä tulee vastuullisuuteen, jo nyt useat suuret eurooppalaiset rahapelioperaattorit ovat ottaneet isoja askeleita pelaamisen haittojen vähentämisessä ja rajaamisessa, aivan kuin Veikkaus. Ja monet Euroopan maat ovat selvästi pidemmällä rahapelikoneiden eli automaattien pelaamisen rajaamisessa- meillä täällä Suomessa ollaan ainoa maa, missä rahapelikoneet ovat kokokansan nähtävillä kaupoissa ja kioskeissa joka päivä – eikö se sitten ole kutsuvaa markkinointia, joka on myös kohdistettu alaikäisille? Sanat voita, miljoona, pelaa nyt näkyvät jokaisella pelipisteellä ja lapset tottuvat näihin sanoihin sitä mukaan kun oppivat lukemaan – ja tämä onnistuu vain Suomessa. Muualla Euroopassa esimerkiksi rahapelien televisiomainokset ovat jo siirtyneet myöhäisiltaan, eikä pelien markkinointi muutenkaan ole mitenkään vapaata, vaan todella rajattua. Mutta se ei tarkoita, etteikö kansainvälisiä operaattoreita kiinnosta Suomen markkinat. Kiinnostuksen taso näkyy pienellä Google-haulla. Suomenkielisiä nettikasinoita on kymmeniä ja pelitkin ovat saatavilla mobiilistikin suomeksi – joten nyt kannattaisi päättäjien ottaa pää sieltä puskasta, ja ottaa se askel lähemmäksi Eurooppaa myös tällä tasolla.
Olisiko sittenkin eurooppalaisittain vastuullinen teko lopettaa monopoli, ja siirtyä tarkasti valvottuun lisenssimalliin? Puolesta, vastaan ajatuksia?
Kustannuksia on perusteltua keventää. Monessa urheilulajissa täytyy vähentää ammattimaisuutta, eli henkilö tekee päätyönään jotain muuta jossa tienaa leipänsä, ja urheilu on harrastus siinä sivussa. Sitä salibandyn pelaajat ja naisten jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat ovat tehneet aina. Siinä ei ole mitään sen dramaattisempaa, se ei ole maailmanloppu.
Outoa ja eriarvoista se on ollutkin, jos joidenkin valikoitujen urheilulajien harrastajia on palkattu kokopäivätoimiseen urheilutyöhön valtion toimesta, samaan aikaan kun edellä mainitsemani urheilijat ovat joutuneet pelaamaan amatööreinä oman työn ohella.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin rahapelit pitäisi poistaa marketeista.
Ilmoita asiaton viesti
Urheiluviihde rahoittakoon itse itsensä.
Huippu-urheilun idea: olla toistuvasti paras jossakin TYHJÄNPÄIVÄISESSÄ.
Ilmoita asiaton viesti
Korona-avustusten haku on ulkoistettu EU:lle ja Suomen liikunta-ja kulttuuriavustusrahat kulkevat nykyisin sitä kautta.
https://europa.eu/european-union/about-eu/funding-grants_fi
Ilmoita asiaton viesti