Mitä sinä tiedät hiilinieluista – mistä on kyse, ja miksi?

Hiilinielu on mikä tahansa ekosysteemi, kuten metsät, suot, meret ja maaperä, joka imee hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoi sen biomassaan tai maaperään. Hiilinielut ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne auttavat vähentämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, joka on yksi tärkeimmistä kasvihuonekaasuista. Lisäksi hiilinielut voivat tarjota muita ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, puhdasta vettä, puuta ja muita resursseja.

Metsän ja luonnon monimuotoisuus

Metsä ei ole ainoastaan tulon lähde puutavaran myynnin suhteen, vaan metsä on elinpaikka eläimille, sekä vapaa-ajan tarpeisiimme. Metsä on monelle metsänomistajalle vain omaisuuserä, josta odotetaan tiettyä tulosta, mutta metsä tulisi nähdä monipuolisempana kokonaisuutena – ja se ona mahdollista nähdä sellaisena, unohtamatta suomalaisen metsäteollisuuden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Itseasiassa kestävä metsän kehittäminen, parantaa tulevaisuudessa myös suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä pitämällä suomalaisen metsän kasvukuntoisena.

Metsät ja luonnon monimuotoisuus ovat molemmat asioita joilla on tärkeä rooli ekosysteemipalveluiden tarjoajana ja elämän ylläpitäjänä. Monimuotoisuus viittaa elämän erilaisiin muotoihin ja niiden väliseen vuorovaikutukseen ekosysteemeissä. Metsien monimuotoisuus sisältää useita lajeja kasveja, eläimiä, sieniä ja mikrobeja, jotka ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muodostavat monimutkaisia ekosysteemejä.

Metsien monimuotoisuus on tärkeää paitsi ekosysteemin toimivuuden kannalta, myös ihmisten elämänlaadun kannalta. Esimerkiksi metsät tarjoavat raaka-aineita monille teollisuudenaloille, kuten paperi-, puu- ja energiateollisuudelle. Metsät tarjoavat myös muita tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten puhdasta vettä ja ilmaa, maaperän suojelua eroosiolta, ilmastonmuutoksen torjuntaa hiilinielujen muodossa, ja mahdollisuuden virkistäytymiseen ja luonnon tutkimiseen.

Metsien monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita on tärkeä suojella ja ylläpitää kestävällä tavalla, jotta ne voivat jatkossakin tarjota edellä mainittuja palveluita. Tämä edellyttää muun muassa kestävää metsänhoitoa ja metsien suojelua, jotta metsien biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut säilyvät tuleville sukupolville.

Suomalainen metsänomistaminen

Suomessa metsät ovat tärkeä luonnonvara ja noin 75% maan pinta-alasta on metsien peitossa. Suurin osa näistä metsistä on yksityisomistuksessa, joka on perinteisesti ollut tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja taloutta. Suomalaiset metsänomistajat ovat usein pieniä tai keskisuuria maanomistajia, joiden metsätalouden harjoittaminen on monesti perheyritystoimintaa.

Metsien omistaminen Suomessa on historiallisesti ollut sidoksissa maanomistukseen, jossa tilanomistajat omistivat metsäalueensa. Tämä johti pitkään siihen, että metsien hoidossa ja käytössä painotettiin omistajan intressejä ja taloudellisia tavoitteita. Nykyään metsien omistajien näkemykset ja arvot ovat kuitenkin monipuolistuneet, ja yhä useammat metsänomistajat haluavat yhdistää taloudelliset tavoitteet ja metsien ekologisen kestävyyden.

Suomessa on myös julkisia metsiä, jotka kuuluvat valtiolle tai kunnille. Nämä metsät ovat usein suurempia kuin yksityiset metsät ja niiden käytössä painotetaan laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja virkistyskäyttöä.

Suomalainen metsänomistus on tärkeä osa maan taloutta ja metsien kestävän käytön turvaamista. Tämä edellyttää muun muassa metsänhoitotöiden suunnittelua, metsänhoidon ammattitaidon kehittämistä ja metsien suojelua. Metsänomistajien ja yhteiskunnan välisen yhteistyön avulla voidaan kehittää kestävää metsätaloutta ja samalla turvata metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, biodiversiteetin säilyttämisessä ja monien muiden ekosysteemipalveluiden tarjoajana.

Kestävä metsien kehittäminen on varmasti hyväksi myös suomalaiselle metsäteollisuudelle, se vain tarkoittaa että jatkossa pitää metsät ja luonto nähdä pidemmällä aikajänteellä kuin vain liiketoiminnassa käytössä olevien kvartaalien kautta.