Mikä on digitaalisen minäsi arvo?

Erilaiset näkemykset asioiden arvosta ovat aiheuttaneet ongelmia läpi historian. Ongelmallisia ovat olleet korvaamattoman arvokkaat asiat ja asiat, joiden arvoa ei ole opittu tunnistamaan. Myös epäsuhtainen markkina on ollut omiaan luomaan yhteiskunnan vinoumia. Lähestytään asiaa muutaman esimerkkin kautta.
Feodalismin aikaan maalla ei nähty olevan vaihdanta-arvoa. Kuningas omisti kaiken maan ja antoi sitä hallittavaksi lääninherroille ja heidän vasalleilleen. Maata ei voinut varsinaisesti myydä tai ostaa, koska markkinaa ei ollut.
Katolisella kirkolla oli yksinoikeus vapauttaa uskovat syntien rangaistuksista tietyin ehdoin. Tämä vaihdanta toimi vai yhteen suuntaan, rahaa kirkolle ja anteeksianto syntiselle.
Luonto on korvaamattoman arvokasta, mutta näyttää osin edelleen siltä, että kansainväliset kaivosjätit saavat käydä louhimassa esimerkiksi Suomessa luonnonrikkauksia varsin muodollista korvausta vastaan.
Nykyisessä huomiotaloudessa minua pohdituttaa erityisesti digitaalinen minä ja siihen liittyvä kaupallinen arvo. Koska digitaalista minää ei voi tällä hetkellä järkevästi hallita, sillä ei koeta olevan arvoa eikä myöskään markkinaa yksityisen netin käyttäjän näkökulmasta.
Digitaalisella minällä tarkoitan kaikkea sitä tietoa, jonka yksilö luo ja esittää sekä lopulta jättää jälkeensä digitaalisissa tiloissa. Tämä sisältää esimerkiksi profiilit sosiaalisen median alustoilla, kontaktiverkostomme, online-pelien identiteetit ja kaikki ne jäljet, jotka jätämme taaksemme Google-hauissa ja verkkokaupoissa.
Digitaalinen minäsi on alustatalouden kannalta tärkein omaisuuseräsi. Se kertoo omistajalleen, miten juuri sinun huomiosi on mahdollista saada ja miten juuri sinä käyttäydyt. Mitä rakastat, mitä vihaat ja mitä toivot.
Sillä, joka omistaa tämän tiedon, on mahdollisuus saada sinut toimimaan omien tavoitteidensa mukaan: vierität tietokoneen näyttöä loputtomasti kuten antiikin Sisyfos kiveään, ostat tuotteita ja palveluita, joita et välttämättä tarvitse sekä äänestät tiettyä ehdokasta, koska algoritmi häntä suositteli.
Kuka siis omistaa digitaalisen minäsi? Valitettavasti et ainakaan sinä itse.
EU:n tietosuoja-asetus on kyllä askel oikeaan suuntaan. Se takaa sinulle mahdollisuuden pyytää tietojesi poistamista palveluntarjoajan järjestelmästä. Hyvä niin, mutta ratkaisu ei ole tietojen omistajan kannalta se paras vaihtoehto.
Ajattele, että sinulla on esimerkiksi 10 € pääoma, jota alustayhtiö nykyisellään hallinnoi. Tietosuoja-asetuksen tarjoama ratkaisumalli tarkoittaa sitä, että ellet halua antaa alustayhtiön enää jatkossa hyödyntää pääomaasi, sinun ainoa vaihtoehtosi on pyytää tietojen poistoa. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti luomasi pääoma poistetaan eli sinun 10 € poltetaan virtuaalisesti savuna ilmaan.
Jos summa tuntuu pieneltä, voit kertoa sen vaikka Facebookin käyttäjien määrällä, joka vuonna 2023 oli arviolta noin 3 miljardia.
Teoriassa voit pyytää alustayhtiöltä, vaikkapa amazon.de-verkkokaupasta, kaikki sinua koskevat tiedot itsellesi ennen niiden poistamista. Valitettavasti nostaessasi pääomasi, digitaalisen minäsi arvo romahtaa. Jos päätät suosia kotimaista kirjakauppaa ulkomaisen sijaan, sinulla ei ole mitään järkevää tapaa siirtää omia kirjamieltymyksiäsi esimerkiksi booky.fi-alustalle. Joudut taas aloittamaan tyhjin käsin.
Tämän vinouman lisäksi alustayhtiö poistaa todennäköisesti vain tilisi ja sinua koskevat suorat tietokantakentät. Jäljelle jäävät sinun käyttäytymistiedoillasi opetetut tekoälyalgoritmit sellaisenaan. Lopputulos on se, että kerryttämästäsi pääomasta sinulle ei jää mitään, mutta alustayhtiölle jää juuri se mitä se eniten haluaakin: opetettu algoritmi.
Jos digitaalinen minäsi kasvaa ja kehittyy vain sinun kauttasi, kuka saa korjata siitä syntyvän hyödyn? Tietosuoja-asetus antaa sinulle oikeuden nollata kerryttämäsi pääoman, mutta sen hallinnointi on yksittäiselle kuluttajalle tällä hetkellä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.
Aloitimme tekstin kaukaa historiasta, jolloin asiat olivat toisin. Todennäköisesti sadan vuoden päästä digitaalisesta minästäkin ajatellaan uudella tavalla.
Mielenkiintoista pohdintaa, mutta esimerkiksi ottamasi Facebookin tapauksessa plussapuolelle jää se, että sai käyttää Facebookia. Minä esimerkiksi olen sitä kautta saanut paljon hupia, hieman hyötyä ja kätevän ja ilmaisen tavan kommunikoida kavereiden kanssa. Kyllä sen vastapainoksi minun puolestani Facebook saa jonkin verran hyötyä ”digitaalisesta minästäni”.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on digitaalisen minäsi arvo?
Jos menee tuotantoon ja soveltamiseen, eikä näy omakohtaisen positiivisesti…
On toteutunut varkaus.
Sama koskee systeemin rakentamista ja rakentumista, oli kyseessä välinevalmistus luokkaa AI tai ei.
Näitä on sovellettu kuten pelätty, jo ennen AI-tapausta, tai sen suurempaa merkitystä.
Siten blogi-kerronta on ajan suhteen jämähtänyt, jos kielteisesti tulkitsee, kuten toisaalta varsin ikävänä tapana. Jälkiviisaus on empiriaa, muu ennusteita, ilman perusteita.
Vaikea teema (=yksityiskohta/haarautuma-alue), koska tarkkuuden suhteen ollaan tosi jääviä. Jotain ilmaisua hutaistu (^), mutta tämä mainittu.
…
Joillain alueilla tarkkuus merkitsee tosi paljon.
Pienikin on ns käänteentekevää, ja sen dissamisen jälkeiset toimet, yhtä sekoilua, jotka parempi lopettaa heti, kun älyää.
Ilmoita asiaton viesti
Minun heikkouteni ovat nämä ikivanhat tapahtumat, tässä esimerkki uudelta mantereelta:
Vuonna 1626 Lenape-intiaanit eivät tunteneet yksityisen maanomistuksen käsitettä. He uskoivat hollantilaisten kanssa tehdyn tavaroiden vaihdon (noin 20 dollarin edestä helmiä ja helyjä) olevan pelkkä kiitos oikeudesta asua maassa yhdessä heidän kanssaan. Laivoilla saapuneet vanhan mantereen asukkaat näkivät asian hieman toisin ja ensimmäiset askeleet Manhattanin ja sittemmin New Yorkin synnylle oli otettu.
Väitän, ja ymmärrän toki, että tämä on melko provosoiva väite, mutta väitän kuitenkin: Mahdollisuus käyttää Facebookia yhteydenpitoon on juuri niitä helmiä ja helyjä, joita Mark Zuckerberg tarjoaa meille vastineeksi jostain paljon arvokkaammasta: huomiostamme ja käyttäytymismalleistamme.
No, ovatko huomiomme ja käyttäytymismallimme arvokkaampia kuin FB käyttöoikeus? Vuonna 2022 FB voitto oli noin 20 miljardia USD eli kyllä tiedolla voi luoda rahaa. Ellei luomaamme sisältöä olisi, ei myöskään Facebookia nykyisessä muodossaan olisi olemassa.
Siksi puhun digitaalisesta minästä. Jos minulla olisi mahdollisuus hallita omia tietojani, voisin toimia vaikka seuraavasti: FB mainokset ja algoritmien kuratoima sisältö alkaa ärsyttää. Lataan omat tietoni itselleni, poistan FB tilini ja siirrän digitaalisen minäni jollekin muulle alustalle. Digitaalinen minäni sisältää kaiken tiedon omista verkostoistani ja mieltymyksistäni. Voisin jatkaa suoraan jo aloitettuja viestiketjuja uudella alustalla vanhojen FB kavereideni kanssa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kuulostaa tietenkin oudolta tulokulmalta asiaan. Se ei kuitenkaan ole mielestäni mitään rakettitiedettä, vaan kuvaamani mahdollisuuden puuttuminen kertoo sen, että vallanhimossaan FB on onnistunut luomaan digitaaliselle minällemme vankilan ilman kaltereita. Me olemme vain kävelleet sinne sisään ja vetäneet oven lukkoon perässämme.
Nykyisellään asiaintila muistuttaa alkuaikojen mobiiliverkkoja USAssa: puhelut eivät siirtyneet operaattorien välillä, koska tarvittavia roaming sopimuksia ei ollut.
Ilmoita asiaton viesti