Mikä on ihmisen elämän hinta?

Arvot voivat muuttua yhteiskunnassa hyvinkin nopeasti. Näin kävi Koronapandemian kohdalla. Miksi juuri tämän pandemian kohdalla ihmisten ”turhista ja ennenaikaisista” kuolemista tuli niin iso ongelma, että pitkään maailmaa hallinnut raha sai väistyä tärkeämpien asioiden edestä? Kyseessä on valtavan iso asennemuutos, joka toivottavasti säilyy pandemian jälkeenkin. On rajua tarkastella ihmisen elämän hintaa, mutta sitä poliitikot käytännössä joutuvat tekemään, kun päättävät toimenpiteistä erilaisia uhkia vastaan. Tarkastelen seuraavaksi ihmisen elämän hintaa erilaisissa globaaleissa ilmiöissä: sodat, aliravitsemus, nautintoaineet ja liikenne.

Sodat – yhteiskunta maksaa tappamisesta

Sodat ovat olleet pitkäaikainen vitsaus ihmiskunnalle. Koronapandemian kohdalla YK vaatii tulitaukoa Syyriaan, jotta vältyttäisiin turhilta Koronan uhreilta. Kun Korona lopettaa ihmisten tappamisen, ihmiset voinevat jälleen jatkaa toistensa tappamista? Syyrian sodassa on tapettu tähän mennessä puoli miljoonaa ihmistä. Ehkäpä tappajat alkavat nyt pelätä Koronasta tulevia uhreja ja pitävät tauon tappamisessa sen takia?  Tappajiin ehkä puree huoli tehohoitopaikkojen riittämättömyydestä? Uppsalan yliopiston konfliktiohjeman [1] mukaan maailmassa on meneillään ainakin 40 eri konfliktia ja sotaa. Käynnissä olevien konfliktien takia noin 2,5miljoonaa ihmistä on kuollut. Viimeisin vuositason tilasto on vuodelta 2018, jonka mukaan kyseisissä konflikteissa kuoli: 128 726 ihmistä. Konfliktit eivät ole siis merkittävä kuolinsyy tämän hetken maailmassa. Yleisin kuolinsyy on sydän- ja verisuonisairaudet, jonka takia noin 18 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain (49 000 hlöä/vrk). Sodassa ihmisen henki lie kaikkein arvottomin. Yhteiskunnat itseasiassa maksavat tappamisesta. ”Sota”teollisuuden vuosiliikevaihto on noin 500mrd. euroa. Tähän lisäksi on laskettava jokaisen maan puolustusvoimista syntyvät kulut, jotka pitävät huolen siitä, että noita miljardeja ei käytettäisi tappamiseen. Tämä on täysin hullu yhtälö ja perusteena on yleensä vain uskonto ja isänmaa. Sodissa tappaminen ja kuoleminen on usein jopa sankarillista. Ampumista ei keskeytetä, vaikka tehohoitopaikat olisivat kuinka tiukoilla. Jotenkin yhteiskunnat tällaisenkin toiminnan hyväksyvät. Tapattajista tulee jopa sankareita ja sitä voi julkisesti tehdä, vaikkapa Yhdysvaltojen presidentin toimesta.

Nälänhätä – päivittäin noin 100 000 uhria

Päivittäin aliravitsemukseen kuolee noin satatuhatta ihmistä. YK:n ruokaohjelman johtaja James Morris kritisoi rikkaita maita nälkäongelman unohtamisesta vuosikymmenten suotuisan kehityksen jälkeen.[2] YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn, maailman ruokaohjelman WFP:n ja Maatalouden kehittämisrahaston IFADin laskelmissa tavoite on ”nälkäisiä nolla”. [3] Tätä tavoitetta pidetään täysin järjettömänä. Tavoitteen toteuttaminen vaatisi 220 mrd. euroa vuodessa. Koronan kohdalla talouden tukipaketteja julkaistiin parilla ensimmäisellä viikolla yli 2000 mrd. euron edestä. International Food Policy Research IPFRI on tehnyt laskelman, jossa ei tähdätä aivan nollaan vaan siedettävälle tasolle, eli nälkäisten määrä laskisi viiteen prosenttiin maailman väestöstä vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäisessä visiossa nälkäongelmaa lähestytään ennen muuta ilmastonmuutoksen ja maatalouden näkökulmasta. Analyysissä pohditaan, millaisia summia pitäisi vuosittain panostaa maatalouden tutkimukseen, resurssien hallintaan ja infrastruktuuriin, jotta tulojen kasvu ja ruoan parempi saatavuus johtaisivat toivottuun lopputulokseen. Arvio on noin 43 miljardia euroa vuodessa. [2] Vaikea sanoa mikä olisi sellainen hinta, jonka yhteiskunnat olisivat valmiita maksamaan nälänhädän poistamisesta. Yllä mainituilla summilla ainakin 6028€/elämä on liikaa, kun kuolinsyy on aliravitsemus. Itse asiassa ruokaa maailmassa kyllä riittäisi tälläkin hetkellä kaikille, mutta yhteiskunnat eivät pidä oleellisena, että se yritettäisiin jakaa tasaisesti kaikille.

Nautintoaineetkin tappavat

Nautintoaineetkin tappavat. Vuonna 2018 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi Suomessa 1683 henkeä [4]. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa keskimäärin 5 000 ihmistä joka vuosi. Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain noin 6 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa, joista 5 miljoonaa on seurausta suorasta tupakoinnista ja yli 600 000 passiiviselle tupakoinnille altistumisesta. [5] Euroopan unioni käyttää noin miljardi euroa vuosittain tupakan tuotannon tukemiseen. Tuki kohdistuu noin 135 000 viljelijälle ja tekee noin 7 300 euroa henkilöä kohden. Suurin osa viljelijöistä asuu Kreikassa ja Italiassa. Muita viljelymaita ovat mm. Espanja, Ranska, Saksa ja Unkari. Suurimmat tupakan tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Brasilia, USA, EU. Maailmassa noin 100 miljoonaa ihmistä saa elantonsa tupakan tuotannosta. [6] Tupakoinnin aiheuttamien kuolemien lopettaminen vaatisi siis näiden työpaikkojen uhraamista. Yhden henkilön hengen pelastaminen vaatisi 17 työpaikkaa. Jos yhden tupakkateollisuuden työpaikan ansiotuloksi laskettaisiin vaikkapa 10 000€/vuosi (lie kovasti yliarvioitu) tulisi yhden pelastettavan hengen hinnaksi 170 000€/elämä.

Liikennekuolemat olisivat estettävissä pelkästään päätöksellä

Liikenteessä EU:ssa kuolee vuosittain yli 30 000  ihmistä ja Suomessa yli 200 ihmistä sekä vakavasti loukkaantuu noin tuhat. Miten liikennekuolemat saataisiin lähes kokonaan loppumaan? [7] Helposti! Laskemalla esimerkiksi kaikkien teiden rajoitukset 40km/h ja tolppakameroiden määrää lisättäisiin rajusti. Yhden uuden tolpan hinta on 8 800€. 1 mrd. eurolla saataisiin Suomeen 114 000 nopeuden valvontatolppaa. Tai olisihan toki vaihtoehtona kieltää yksityisautoilu kokonaan? Kyseessä tässäkin on ”vain” valinta siitä, hyväksytäänkö ihmishenkien menetys vai onko jokin muu tärkeämpää. Liikennekuolemat olisivat estettävissä pelkästään päätöksellä.

Koronakuolemat puolestaan halutaan estää hinnalla millä hyvänsä, miksi?

Koronaviruksen takia kustannus on tuhansia miljardeja euroja maailmassa. Minkäänlaista kattoa ei tunnu kustannuksille olevan. Tässä vaiheessa ei voi kukaan sanoa, montako ihmishenkeä sillä säästetään. Varmasti isoilla toimenpiteillä pelastetaan monia ihmishenkiä ja hyvä niin. Täysin selvää kuitenkin on, että yhteiskunnat kokevat paljon paljon arvokkaammaksi pelastaa ihmiselämä Koronan kuin sotien, nälänhädän, tupakan, alkoholin, liikenteen tai vaikkapa huonojen elämäntapojen takia. Miksi näin?

Syitä on monia. Maailmassa on syntynyt tietty normisto toimenpiteistä, joita maat seuraavat yksi toisensa jälkeen. Vaikka esimerkiksi Ruotsi on päättänyt toisin, harvasta maasta löytyy vastaavaa rohkeutta valita oma linjansa (ottamatta kantaa mikä on paras linja). Ryhmäpaine on kova.

Toinen tekijä on se, että uhka on uusi ja vieras. Olemme tottuneet kautta maailman historian, että ihmisiä kuolee sotiin ja nälänhätään. Tupakan ja alkoholin käytöllä on pitkät perinteet. Jos mikä tahansa näistä, ilmestyisi elämäämme yhtäkkiä, todennäköisesti ne pyrittäisiin kitkemään pois välittömästi hinnalla millä hyvänsä.

Kolmas asia lie se, että kuolema on hyväksyttävämpää, jos kenenkään ei tarvitse tehdä konkreettista valintaa kuka kuolee. Niin inhimillistä kuin kuolema onkin ja niin paljon kuin lääkärit priorisointeja joutuvat tekemäänkin, on varmasti aivan hirveää tehdä päätös, kenet yritetään pelastaa ja ketä ei. Vaikka kyseessä olisikin ”vain” yksittäisiä henkilöitä. Kun tappajana on esimerkiksi liikenne, ei silloin kenenkään tarvitse tehdä konkreettista valintaa, kuka onnettomuuteen joutuu. Se on tuurissaan.

Neljäs syy koskee päätöksien tekijöitä. Koronassa kuolema seuraa muutamassa viikossa. Jos toimia ei yhteiskunnassa tehdä, syyllistä voidaan osoittaa sormella. Kuka osoittaa sitten lääkäriä, THL:n johtoa tai pääministeriä. Joku ihminen voi tulla kylään, katsoa suoraan silmiin ja sanoa, että sinä tapoit minun läheiseni. Tätä hetkeä ei luonnollisesti kukaan päättäjä halua kokea.

LÄHTEET

  1. Uppsala University, Conflict Data Program. Department of Peace and Conflict Research.
  2. YK: Nälänhätä voitaisiin poistaa. https://yle.fi/uutiset/3-5743875 , 17.10.2005
  3. Miksi nälkä kasvaa, vaikka ruokaa on maailmassa yllin kyllin? https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/miksi-nalka-kasvaa-vaikka-ruokaa-maailmassa-yllin-kyllin, 8.5.2018
  4. Alkoholisyihin kuolleet. https://findikaattori.fi/fi/65, 16.12.2019
  5. Suomen Syöpäyhdistys, NikEdu. Globaalit vaikutukset, tupakkateollisuus ja ympäristövaikutukset. https://nikedu.fi/materiaalit/globaalit-vaikutukset-tupakkateollisuus-ja-ymparistovaikutukset/
  6. Tupakkateollisuus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tupakkateollisuus
  7. https://www.liikennefakta.fi/turvallisuus/tieliikenne/kuolleiden_ja_vakavasti_loukkaantuneiden_maara_tieliikenteessa_suhteessa_tavoitteeseen

 

Markku Pykäläinen

Yrittäjä, työyhteisöjen valmentaja, DI, EMBA, Työnohjaaja (STOry.). Ennen yrittäjyyttä noin 20-vuotta isojen konsernien pyörteissä. Olen kiinnostunut ihmisen käyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu