Pienyritykset työllisyyden nostajaksi
Suomi on liian riippuvainen muutamista vientiteollisuuteen painottuvista suuryrityksestä ja jos näiden yrityksien toimintaedellytykset heikentyvät olemme pulassa. On tärkeää saada kunnollinen strategia miten voimme kehittää pk-yrityksiä, saadaksemme uusia mahdollisuuksia Suomen vientiin.
Meidän kannattaisi ottaa opiksi ja käydä tutustumassa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan. Nämä maat tuottavat ylijäämää ja velka on vain 30% bruttokansan tuotteesta. On selvää, että tietyt erilaisuudet leimaavat Suomen ja näiden maiden vertailua. Mutta kannattaa käydä tiheällä kammalla läpi, miksi näissä maissa ei ole juurikaan kestävyysvajetta, jolloin on parempi kriisinsietokyky sellaisen tullessa ja työllisyysaste on Suomea parempi jne.
Meillä on myös suhteettoman suuri julkinen sektori ja työllistää enemmän kuin muiden EU-maiden vastaavat. On myös näkemyksiä siitä, että julkisen sektorin suuri koko vähentää yrittäjyysaktiviisutta, koska se toimii itsen monien palvelujen tuottajana. Toki Julkisella sektorilla on roolinsa ja luo meille sen tarvittavan turvaverkon sekä mahdollistaa tasa-arvoisen toimintaympäristön. Mutta tarvitsemme läpivalaista kaikki julkisen hallinnon osa-alueet ja tehdä tarvittavat rakenneuudistukset.
Suomessa on arvioitu olevan yksinyrittäjiä noin 190 000 ja jos näistä yksinyrittäjistä saataisiin toiminnan edellytyksien kehittymisen kautta työllistämään, niin voisimme saada jopa 100 000 uutta työllistä.
On erilaisia tutkimuksia mistä havaitaan yritysedellytyksien kehittämistarpeita, niin yritysten perustamisesta ja mitä vaaditaan työnantajaksi ryhtymisessä. Meillä on vielä tekemistä kannustinloukkujen poistamisessa ja yritystoimintaan liittyvissä byrokratiassa.
Tekemistä siis riittää ja toivottavasti tulevassa hallitusohjelmassa rakennetaan yritysohjelmaa, vaikka tutustumalla valtioneuvoston tutkimukseen: Tilannekuva yrittäjyydestä ja uuden
yritystoiminnan edistämisestä Suomessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164858/VN%20TEAS_2023_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tulisiko maan suhdetta muualle päin säätää aktiivisesti sen mukaan, mitä on talouden realiteetit?
Onko tässä reaalisäätöä, vai lähinnä sopimuspakotteista. Millaista on se sopiva säätö, vai onko tosiaan menty sitoutumisedellä, seurauksista riippumatta. Miksi?
EUta mm kritisoitu, jne. Miksi pelata paikkaa kritiikille, ja sisäisille hajoamisille, jos voi rakentaa muuten kuin lotolla. Mitä on vastuullinen ja kestävä osallistuminen eri yhteyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Nostat hyviä pohdintoja keskusteluun. Elämme globaalissa talousverkostossa, joka tuo mukanaan väkisinkin erilaisia muuttujia ja haasteita, johon pitäisi pystyä vastaamaan ketterämmin. Sopimusoikeudelliset asiat eri maiden välillä rakentaa säätelyverkoston ja näin erilaiset regulaatiot vaikuttavat myös yrityksiin. Toki säätelyllä ja byrokratialla on paikkansa, jolloin kaikilla on samat säännöt missä pelataan. Mutta reaalisäätöä tarvitaan ja muutosnopeutta, jotta emme jää jalkoihin globaalin muutoksen paineessa.
On myös muistettava, että pien- ja mikroyritysten mahdolliset laajentumisajatukset ja sitä kautta siirtyminen työantajayritykseksi vaatii lähtökohtaisesti yrittäjän vapaaehtoisuutta. Yrittäjähän kantaa yrittäjäriskin ja tekee valintansa siltä pohjalta. Tiedän useita mikroyrittäjää, jotka ovat tyytyväisiä yksinyrittäjänä työskentelyyn ilman laajennuspyrkimyksiä. Mutta jos me voimme parantaa yksinyrittäjän toimintaympäristöä, jolloin tällainen laajentuminen mahdollistuisi, niin sitä kannattaa ainakin yrittää.
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen vastaus. Teema vaikuttaa aika moniulotteiselta, ja vaikka joku pärjäisi, ja veisi aidommin eteenpäin…
Käytännön toimijoilta voisi löytyä tietoa, jos nyt ylipäätään resursseja yleisempään työkenttään, mitä esim tämä on, tavan kansalaisten osalta.
Yrityksissä on tosiaan se ongelma, että kaikki arvoa ja tarpeellisuutta sisällä pitävä tietous ja kokemus, helposti jää nurkkakuntaan, ja paljolti häipyy ajastaan, tulematta osaksi yleisempää, etenkään palkkiollisesti.
Palkkiojärjestelyjä jos ajattelee… ponnistelut ja tekemiset eivät varmasti arvotu rahassa paneutumisen, vaivan, taidokkuuden hankkimisen … perusteella.
Esim kulttuurituotannossa… jotain voidaan tuottaa tosi vaivalla, ja jakaa käytännössä ilmaiseksi. Kummasta palkitaan, ja mikä palkkkiosuhde työhön.
Näissä täytys ajatella oikeasti palkkiojärjestelmää, eikä perusteluksi käy viittaus itänaapuriin, koska on epäsuoraa uskonnollisuutta aiheessa, jossa tarvitsee olla vähän asiallisempi.
Nämä ovat uskontoperäisiä toimialueita, mitä rakenteisiin tulee. Tällainen on tosi paha tilanne.
Ilmoita asiaton viesti