Sitkeästi työtön

Luin EVA-analyysin sitkeästä työttömyydestä. Aihetta tutkinut Jussi Pyykkönen nosti esiin  kolmen tekijän vaikutusta pitkäaikaiseen työttömyyteen:

  1. Onko työttömällä peruskoulun jälkeistä tutkintoa
  2. Työttömän työhistorian vähyys tai sitä ei ole ollenkaan
  3. Onko työttömyys kestänyt yli 2 vuotta

Olen ollut mukana pitkäaikaistyöttömien parissa erilaisissa projekteissa sekä kuntien työllistämistoimissa ja nähnyt nämä samat haasteet yksilötasolla, joten voin hyvin allekirjoittaa EVA:n analyysin näkemyksen. Työttömyyden monet kasvot ovat toki aina yksilöllisiä ja myös alueelliset erot vaikuttavat työttömyyden pitkittymiseen.

Mutta jotain yhtäläisyyksiä voidaan kuitenkin tilastoista vetää. Oheisesta taulukosta voidaan nähdä työttömien ikäryhmäjakauman 1990 luvulta 2019 luvulle. Tilastokeskuksen taulukosta voi päätellä, että nuorisotyöttömyys oli voimakasta aina tuohon 2000 luvulle tultaessa, jolloin yli 50 vuotiaat nousivat työttömien ikäjakaumassa kärkeen. Tässä huomataan se karu totuus, että työmarkkinat ovat muuttuneet eikä kouluttamattomilla ole ollut mahdollisuuksia työllistyä.

 

Mitä pitäisi tehdä?

EVA:n analyysissa Pyykkösellä on muutama varteenotettava pohdinta tilanteen parantamiseksi.

  1. Sosiaaliturvan uudistamisen ns. perustilin ja osallistumistulon pohjalle. Aikaisemmin on pohdittu lähinnä liian yksioikoisesti pelkästään perustuloa. Perustuloahan kokeiltiin, mutta mielestäni se kokeilu epäonnistui aktiivimallin sotkuihin.Evan redusoidussa mallissa rakennetaan perustili johon yhdistettäisiin työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja opintoraha. Tähän perustilin rinnalle nostettaisiin myös ns. osallistumistulo. Tutkittaessa tätä mallia voi havaita, että se voisi poistaa osan tuloloukuista ja työttömien luukuttamista sekä vähentäisi pimeästi tehtävää työtä. Kannattaa tähän tutustua huolella ja pohtia jatkokehittämistä.
  2. Ehdotetaan työllistämispalveluiden siirtämistä kuntien vastuulle. Tämä olisi looginen jatkumo uudessa sotemallissa. Uudessa sotemallissahan kuntiin jäisivät työllistämispalvelut ja mikäli tämä toteutuu on tulevien hyvinvointialueiden huolehdittava yhteispalveluiden toteutumisen ilman organisaatioiden välisiä raja-aitoja.
  3. Tulospalkkio työllistymisestä. Lähtökohta on oikeansuuntainen eli pitää olla kannustin työttömän työllistämiseksi tai koulutuspolun löytämiseksi. Palvelutuottajillekin ei pidä jakaa vastikkeetonta tuloa.
  4. Lisäksi ehdotetaan oppisopimuskoulutuksen laajentamista sekä kotouttamissopimuksien uudistamista. Nykyisessä oppisopimusmallissa on puutteita se on liian byrokraattinen yrittäjille eikä siinä ole riittävää taloudellista kannustinta. Tässä EVA:n analyysissa rakennetaan 50% palkkatulokattavuus ensimmäisessä opintojen vaiheessa ja pienenisi, kun työntekijän osaaminen/tuottavuus kasvaisi.

Mielestäni EVA:n analyysi antaa taas yhden ajattelumallin, jota kannattaisi pohtia, kun tätä viheliäistä sitkeän työttömyyden ongelmaa taas ratkotaan. Mutta usein näissä haasteeksi nousee ministeriöiden siiloutuminen, jota valitettavasti meillä edelleen esiintyy.  Meillä tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaali- ja työllisyyspoliittinen uudistus muutoin kamppailemme samojen viheliäisten haasteiden parissa vielä vuosikymmeniä.

Lähde: EVA sitkeästi työttömien työllistäminen ei onnistu ilman isoa remonttia

 

 

 

+4
Markku Ruotsalainen
Vihreät Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen 55 vuotias Espoolainen ammatillinen opettaja ja kouluttaja.
Olen toiminut synnyinpaikkakuntani Kiuruveden kaupunginvaltuuston lisäksi eri lautakunnissa ja maakuntavaltuustossa. Nykyinen luottamustoimeni Espoossa on tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsenyys sekä Omnia hallituksen varajäsenyys.

Päätöksenteko pohjautuu parhaaseen sen hetkiseen lähtötietoon. Maailmastamme on tullut monimutkainen ja ennustamaton, johon muodostuu välillä pirullisiakin ongelmia. Omassa päätöksenteossani koetan tehdä itselleni hahmotelman tutkittuun tietoon pohjautuen ja tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu