Vapaussodan muistomerkit rapistuvat
Keskisuomalaisessa oli 13.10.2024 artikkeli, jossa kiinnitettiin huomiota Vapaussodan muistomerkkien hiljaiseen rapistumiseen huollon ja kunnostuksen puutteen vuoksi. Yksi syy on siinä, että monet niistä sijaitsevat maalla, jonka omistussuhteet ovat epäselvät. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määräsi joukon järjestöjä lakkautettavaksi, jolloin esim. Suojeluskuntajärjestö, Lottien järjestöt ja Lapuan liike lakkautettiin. Muistomerkit, jotka sijaitsivat näiden järjestöjen mailla, siirtyivät periaatteessa Suomen valtiolle, joten kunnossapitokin kuuluisi sille. Ellei sitten valtio luovuta alueita esim. yhdistyksille, jotka sitoutuvat huolenpitoon.
Nyt muistomerkit rapistuvat kun sen enempää Suomen valtiovallalla kuin Museovirastolla ei ole rahaa eikä kiinnostusta pitää muistomerkeistä huolta. Asenteet ovat tänään yhden juttuun haastatellun mukaan sellaiset, että on suotavampaa huolehtia Vapaussodan punaisten muistomerkeistä paremmin kuin valkoisten muistomerkeistä.
Oma ehdotukseni on, että otetaan 3 – 5 vuodeksi yhteiskunnan avustukset pois niiltä kymmeniltä ”rauhanjärjestöiltä”, maahanmuuttajien järjestöiltä ja esim. aseistakieltäytyjiltä, jotka saavat vuosittain kymmeniä tai satojatuhansia euroja rahaa yhteiskunnan avustuksina. (muitakin yhteiskunnan tuilla toimivia turhakkeita varmaan löytyy) Jäsenmaksut riittänevät toiminnan pyörittämiseen. Käytetään nämä rahat sitten rapistuvien muistomerkkien, sekä punaisten että valkoisten, kunnostamiseen. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa Suomen historiaa ja säilytettävä tuleville polville.
Kyllä niitä Vapaussodan muistomerkkejä kuitenkin myös kunnostetaan – vaikkapa vapaaehtoisvoimin. Ei ne sentään kaikki rapistu.
Kannatan kuitenkin esitystä, että Vapaussodan muistomerkkejä kunnostettaisiin enemmän kuin nyt kunnostetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaussodan muistomerkit taitavat vaihdella sen perusteella, mitä osapuolta vapauttaminen kuvaa.
Kummatkin voivat kutsua sotaa vapaussodaksi. On perusasetelmaa edelleen, joten vaikka tapahtuma olisi pois useimman muistista, asetelma ei.
Vaikka sotaa ei käytäisi, jakoa helpommin jollain tapaa jatkuvana työnä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa. Vapaussotaa voivat käyttää molemmat osapuolet. Vapaus saattaa tosin tarkoittaa vapautta eri asioista.
Kansalaissota, kapina, sisällissota, veljessota, kaikki sopivat riippuen mistä asiaa katsoo. Pääasia, että oikea puoli voitti ja säästyimme vuosikymmenien kestäneestä bolsevikkivallasta.
Ilmoita asiaton viesti
Pääasia, että oikea puoli voitti ja säästyimme vuosikymmenien kestäneestä bolsevikkivallasta.
Tärkeää varmaan, kunhan palataan jossain vaiheessa sen oikaisun pariin, joka tuolloin oli syytä (koettiin syyksi) tehdä.
Valmiudet ehkä jo paremmat, mm tuon (välttämättömäksi (ensiavulliseksi) koetun) tukitoimen puolesta. Tämä ei aina mene näin, vaikka joskus mahdollista.
Oikaisut yleisesti ottaen on tapana ajatella havereiksi pitemmän päälle ottaen. Tästä tiedetään arvella paljon, ja tähän liittyvää viestintää (aina klisetasoa myöten) olemassa.
* Vapaussodan on voinut olla aidon prioriteetillista. Suunnitelmallisesti jos prioteetillista ottaa, ei välttämättä aidon natiivista, johon viittaan.
Etukäteismurha on tosiaan suunnitelmallista, ja viittauksena hyvä, koska murhan ja tapon käsite eniten tuttua jokaiselle.
Esim atomipommiselkkauksen tulkintaa WW2ta koskien, perusteltu mielestäni virheellisesti (tai turhan arvailevasti) siitä, mitä olisi ollut jatkot ilman Hiroshimaa ja Nagasakia.
Vaikka toteutetussa atomisaatiossa olisi ollut jotain linjakasta, sitä ei ole mielestäni onnistuttu löytämään. Onko tätä linjakasta mitenkä paljon,… en osaa ottaa kantaa, tältä istumalta.
Viittaan esim tähän omaan reflektioon, jonka voi mainita, yleistettävyyden nojalla(”):
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/rakkaat-elaimet-joita-syomme/
…
*) Kappaleen muotoilua korjattu.
Sen voi tuohon lisätä, että tapahtumiin voi liittyä samanaikaisesti suunnitelmallisuutta, että sumeilemattamuutta (tyyliin: murha ja tappo, samaan tapahtumaan liittyen).
Ilmoita asiaton viesti
Voi ja voi. En ole kertaakaan kuullut sotaa vasemmalta laidalta kutsutun vapaussodaksi. Vaikka menettihän moni kapinaan lähtenyt vapautensa pitkäksi aikaa ja moni myös henkensä.
Ilmoita asiaton viesti
Havaintosi on mielestäni perusteltu, ja vaikka empiriaa vajeena kertomallasi tavalla, on empirian arvoisena otettavaa sekin (jostain).
Enempää en nyt lähde tulkitsemaan tästä, vaikka pohjannut perustaa omalta osaltani jatko-tulkinnoillekin, ja toisaalta hypännyt suoraan perustavampiinkin, kautta keissien.
Tätä se eheytys on, vaikka e-sana on tosiaan kontamineinen, ja sanan paikkalla perustellutua (tai perustellumpaa) käyttää muitakin vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Joillakin vasemmalla laidalla tavoite oli laaja torpparien vapautus (se taisi alkaa jo ennen sotaa). ”Vapautuminen isäntien ja porvarien ikeestä” lienee ollut joidenkin köyhälistöön kuuluvien tavoite. Rahjan veljesten tavoite kuulemani mukaan on ollut vapauttaa suomalaiset porvareista. Eino jopa laati Neuvosto-Venäjällä SKP:lle ohjelman, jonka yksi kohta oli ”työväen ankara diktatuuri”.
Joten sodassa on ollut monia tavoitteita myös vasemmalla laidalla. Tavoitteet ovat myös muuttuneet sodan aikana. Pohjanmaan pojat lähtivät vapauttamaan maata venäläisistä ja huomasivat myöhemmin tukahduttavansa kapinaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kai voi tosiaan sanoa, että työläiset piti vapauttaa sortajan ikeestä, ja termi Vapaussota kävisi myös tuohon tarkoitukseen. Tuo olisi vähän epähistoriallinen termi kuitenkin.
Toinen näkökulma voisi olla se, että koska sota johti joka tapauksessa Venäjän/Neuvosto-Venäjän vallasta vapautumiseen, kai punaista puoltakin sympatisoivat tahot voisivat tuota sotaa tuosta syystä Vapaussodaksi kutsua. Pitäisi vain ajatella, että tuo ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että symppaisi enemmän valkoista osapuolta ja sen tavoitteita ja tekemisiä, kuin punaista osapuolta.
Jotkut voivat tietenkin ajatella myös niin, että oli loppujen lopuksi parempi kaikille, että valkoiset voittivat.
Ilmoita asiaton viesti
Väyläkirjat-kustantamolta on juuri ilmestynyt kaikki sisällissodan punaisten muistomerkit kattava teos, josta löytyy mm. noiden teosten koordinaatit.
Ilmoita asiaton viesti
Sisällissota on käsitteenä linjakkaampi, vaikka tapahtumaa voi nimetä vapaussodaksi, molempien osapuolten toimesta.
Sisäisiä ristiriitoja ilmenee helposti, ts lähihiertävyyttä, johon auttaa aina kaukaistus, mitä on esim kuormituksen lievittäminen muualta tuoduilla ongelmilla.
Toiminta lievittävänä, lienee peruspsykologiana otettavaa ilmiötä, siinä kun psykologiasta on oikeasti jotain reaalisti soveltaa, julkisemmassa (avoimessa) yhteydessä.
Vapaussota on helposti freedom-juttua, ja viritteistä, siinä mikä Putinin toimitukssa nähdään juuri ongelmana, kun asettuu havaittavamman mahdolliseksi (etäisyyden mahdolllistamin liittymäperustein).
Rakentamisessa on helposti tätä hajoittamista (killeripotentiaalia laukeamisineen), jonka juurilla tosiaan puolustusperäistä toimintaa.
Systeemi käytännön toteutuneena, ei oikein avaudu, ilman tuollaisen peruspiirteen tajuamista.
Suomen sisällissodan voi ottaa kansalaistenvälisesti, tosin langanpäänä käy yleisempäänkin tarkasteluun, siinä kun sotaa ja rauhaa on jotenkin asettaa tutkailtavaksi.
Sisäisten dissonanssien arvostamiseen liittyy tosi paljon (vaarallista) vajetta.
Blogin aihe on tosiaan tärkeän potentiaalinen ja parempaa tarjoavan mahdollinen, tosin juuria lähestyvälle, ei näitä jumahtaneesti ottamaan pyrkiville.
Oikeutta oman olemassaolon suojeluun, voi sanoa ilmenevän mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Kun kytkeymät ovat vaikka niitä kansalaiskahakoita, mukaantulemiselle tietysti relevanttiutta.
Vaikka trendinä on sitä joukkoistumista (oman blogini 1-päätelmä), samaan syssyyn voi todeta, miten paljon tätä samalla käytännössä vastustetaan, ja ajatellaan jo etukäteisen ongelmalliseksi, ja mielestäni perustellusti.
Vaikka kyse on keskinäisesti otettavasta, myös muusta, minkä hoksaaminen auttaa, ja mielestäni tuloksellisempaa (tuloksellisemman mahdollista) etäisyysvälineiden käyttöä.
Tarvitaan paljon irtiottoja, ja vaikka ovat helposti letaaleja, eikä riskille voi (helposti) mitään, ja siinä kun varmistallaan, menee ehkä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi.
Kyse tietysti ennakoitavuuteen ja aavisteltavuuteen liittyvistä toimista, jotka sopivia, tai vähemmän (velkariski) (vrt filosofismiperäiset murhat, Tolstoi: Raskalnikov, ennakoivat iskut, … konkreettiset ääritoimet futurismiperustein)
Ilmoita asiaton viesti
Rauha solmittiin Suomen ja Venäjän välillä, joten mikä se sellainen sisällissota on, vaikka veli saattoikin olla veljeä vastassa?
Ilmoita asiaton viesti
Suomesta löytyy kymmenin hyllymetrein sekä ns. vapaussotakirjallisuutta että ns. luokkasotakirjallisuutta. Edellinen kertoo asiat valkoisten näkökulmasta ja jälkimmäinen punaisten.
Kolmas tie – sanokaamme sitä historialliseen totuuteen pyrkimiseksi – korostaa sodan moniulotteisuutta. Myös sitä kirjallisuutta löytyy jo hyllymetreittäin, mutta siellä sotaa ei sanota vapaussodaksi tai luokkasodaksi, koska nuo nimitykset ovat poliittisestikin jo niin värittyneitä.
Vuoden 1918 sota -nimitys lienee kaikkien hyväksyttävissä, mutta sen ohella tutkijat ovat käyttäneet runsaasti myös nimityksiä kansalaissota tai vapaussota-sisällissota sekä viime vuosina yleistynyttä sisällissotaa.
Pelkkä sisällissotahan tuo vuoden 1918 sota ei ollut, joten se on huonompi nimitys kuin nuo muut. Koska sota kiistatta alkoi vapaussotana venäläisiä joukkoja vastaan ja muuttui sitten samoihin aikoihin alkaneen punakapinan kukistamiseksi eli sisällissodaksi, kuvaavin nimitys olisi vapaussota-sisällissota.
Tarton rauha 1920 toki lopetti sotatilan Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä, mutta sen tärkein anti meille olivat Suomen ja itänaapurin välille vahvistetut uudet rajat. Myös Suomen ja suomalaisten osallistumisille sotatoimiin Vienassa 1918 ja esim. Aunuksessa 1919 ja niiden jälkiselvittelyille haluttiin v. 1920 panna piste, joten kyse ei ollut pelkästään vapaussota-sisällissodastamme.
Ilmoita asiaton viesti
Keskinäissuhteet merkitsee, koska nämä ovat lähellä, ja siten vaikuttavinta. Tällainen merkitsee elämisen kannalta enemmän.
Mitä on elää vaikka Putinin kanssa, kunhan ei hillu täällä. Jne.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran oikaisen blogia, että Lapuan liikettä ei lakkauttanut Neuvostoliitto. Sen toiminta kiellettiin kotimaisin voimin jo ennen sotia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tiedosta! Minulla oli aukko tiedoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Suojeluskunnat ja Lotat kuitenkin lakkautettiin sodan jälkeen Neuvostoliiton vaatimuksesta, kuten sanoitkin. Lapuanliike oli tosiaan jo historiaa tuossa vaiheessa.
Niin, ja IKL lakkautettiin. Se oli jossain määrin Lapuanliikkeen perillinen.
Ilmoita asiaton viesti
Lapuanliikkeen tavoitteita parlamentaarisin keinoin ajanut IKL lakkautettiin välirauhansopimuksen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo Lapuanliike ja muutama muukin liike lakkautettiin jo ennen talvisotaa ja ihan kotoisin voimin.
Nämä Lapuanliikkeen ym vastaavien toiminta sai aikaan 30-luvun alussa ns Mäntsälän kapinan; siksi vakava oli, että esim Helsinkiin ajettikin jopa panssarivaunuja mutta asiat sitten kansanomaisesti lievitettiin ja kansa kävi hyvin yksimielisesti Neuvostoliittoa vastaan tuon talvisodan.
Ilmoita asiaton viesti
Huomionarvoista on, että tuolloin 1932 jälkeen kiellettyä Suomessa oli niin äärivasemmiston kuin äärioikeistonkin toiminta. Toisin kuin Lapuanliike, sen henkinen seuraaja IKL oli laillinen puolue, mutta se siis lakkautettiin jatkosodan jälkeen neuvostovastaisena. Kun kommunistien toiminta samoihin aikoihin taas sallittiin, tuo 30-luvun tasapaino järkkyi. Nyky-Suomessa laki on näiltä osin jo sallivampi, sillä sekä äärioikeisto että äärivasemmisto saavat toimia melko vapaasti, elleivät riko lakeja.
Ilmoita asiaton viesti