Lintuperspektiiviä 7: Pohdintaa veronkierrosta – siis miten verovarat kiertävät yhteiskunnassa?

Julkista taloutta ei oikeasti saada kuntoon veroja korottamalla tai kuluja leikkaamalla! Talous saadaan kuntoon, kun työllisten määrä kasvaa, kun ihmisten kannattaa tehdä enemmän töitä ja saada parempaa palkkaa. Jos tällä hetkellä 15,4 prosenttia suurituloisimmista tulonsaajista maksaa 55 prosenttia kaikista verohallinnon keräämistä veroista, niin kannattaisi ehkä miettiä myös, miten entistä isompi osa tulonsaajista saataisiin tähän hyvätuloisten joukkoon.

Kun työtön saa töitä, hän alkaa tienaamaan palkkaa. Tulot nousevat ja näitä tuloista maksetaan siis entistä enemmän veroa. Jos progressio ei ole liian jyrkkä, lisätuloista jää kohtuullisesti rahaa omaan käyttöön ja se kannustaa ihmisiä edelleen hankkimaan lisätuloja (lisätöitä tai etenemään urallaan). Ja näistä lisätuloista kertyy valtiolle ja kunnille lisää verotuloja. Valtio hyötyy ja yksilö hyötyy. Kasvavien tulojen myötä syntyy lisää palvelujen ja tuotteiden kulutusta, joten siis välillisesti myös lisää liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Entä toisin päin? Jos progressio on liian jyrkkä, lisätulojen hankkimiseen nähtävä vaiva suhteessa hyötyyn voi kasvaa liian suureksi, eikä lisätuloja hankita. Valtio ja kunnat eivät saa lisätuloja. Mutta sitten tulevat myös ne seuraukset:

  • Autonomia eli omaehtoisuus on yksi ihmisen perustarve. Tulotason kasvu lisää ihmisen autonomiaa ja se on siksi yksi motivaatiotekijä myös opiskella uralla eteenpäin. Liian voimakas verotuksen progressio vie joiltain ihmisiltä motivaatiota opiskella – erityisesti silloin, jos motivoituminen on muuten heikkoa.
  • ihmisten käytettävissä olevat tulot eivät kasva, joten palvelujen ja tuotteiden kulutus ei kasva. Ei synny mahdollisuutta tehdä valintoja ekologiselta pohjalta.
  • Edellisestä johtuen myös välillisten verojen kautta tulevat verotulot eivät kasva.

Elämme globaalissa maailmassa, jossa nuoret ovat kielitaitoisia ja tottuneet matkustamaan. Työmarkkinoiden kysyntään ja tarjontaan eivät vaikuta pelkästään suomalaiset työehtosopimukset ja alan kotimainen palkkataso, vaan huippuosaajat ovat kansainvälisesti haluttuja työntekijöitä. Jos jossain muussa maassa palkkataso on kovempi kuin Suomessa ja lisäksi verotus on matala, niin houkutus muuttaa paremman elintason perään on suuri ja kielitaitoisilla nuorilla ei ole kynnystä, joka rajoittaa muuttohaluja. Toki toisen maan kustannustaso vaikuttaa myös päätökseen – esimerkiksi Lontoossa asuntojen vuokrat ovat radikaalisti korkeampia kuin Suomessa. Verotuksen progressio on yksi tekijä, joka vaikuttaa kilpailuun saada ja pitää teknologiaosaajat Suomessa. Liian korkea progressio voi ajaa osaajat töihin muualle ja siten on kyse aivan oleellinen elementistä Suomen teknologiapolitiikan toteuttamisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.

Nyt hallitus suunnittelee maakuntaveroa. Kun maakuntien taloudellinen tilanne on erilainen, samalla veroprosentilla maakunnat joutuvat kovin eriarvoiseen asemaan. Joissain maakunnissa palvelut heikkenevät, tai veroja on korotettava. Verojen mahdollisen korotuksen seurauksena maakunnan houkuttelevuus heikkenee, kulutus laskee, työpaikkoja menetetään ja väestökato kiihtyy. Ihmisten eriarvoisuus kasvaa. Kolmen eri tahon keräämän verotuksen hallinta kokonaisuutena menee vaikeaksi. Siksi maakuntavero ei voi oikeasti toimia maakuntien rahoitusvaihtoehtona. Siihen tarvitaan valtiotason päätöksiä, joilla kompensoidaan maakuntien erilaisesta tilanteesta johtuvat erot. Se pienentää maakunnan taloudellista päätäntävaltaa, mutta monilla kunnilla vähemmän kuin oman maakunnan liian pienet verotulot pienentävät.

Onko koskaan tutkittu sitä, miten julkisen sektorin matalapalkka-aloilla (esimerkiksi hoitajat ja opettajat) palkankorotus vaikuttaisi julkiselle puolelle takaisinpäin? Ei pelkästään välittömien verojen, vaan myös kulutuksen kautta kerättävän arvonlisäveron ja välillisesti kasvavan kulutuksen kertyvien tulojen näkökulmasta (työllisyyden kasvu ja sen vaikutus verokertymään).

Seuraavassa nopeaa pohdintaa, joka ei perustu mihinkään tutkimuksiin tai taloudellisiin selvityksiin. Nyt mennään ihan selkäytimellä ja pyydän anteeksi, jos pohdinta ei perustu tarkastettuihin faktoihin. Jos sairaanhoitajan palkka on 2500 €, hän maksaa Helsingissä ansiotuloveroa 329 € ja tämän lisäksi tulee vielä työntekijän vakuutusmaksut. Jos henkilölle annetaan 500 € palkankorotus, nousee käteen jäävä palkka 295 € ja ansiotulovero nousee 516 euroon. Eli veroa kannetaan 187 € enemmän. Mikäli työntekijä käyttää lisääntyneet tulonsa kulutukseen, hän maksaa siitä arvonlisäveroa. Veron määrä riippuu toki siitä, mitä ostetaan, mutta arvataan tässä keskimääräisen arvonlisäveron olevan 20%. Näin käteen jäävästä lisäpalkasta ohjautuisi verotukseen 49 €. Siis sairaanhoitajan 500 € palkankorotuksesta palautuu valtiolle ja kunnalle 236 € eli melkein puolet. Verojen arvioinnissa olen käyttänyt Kauppakamarin verokiilalaskuria.

Tässä laskelmassa 246 € kuukaudessa on arvioitu menevän lisääntyneeseen kulutukseen. Jos HUS:issa on 12 000 hoitotyöntekijää, tuo 500 €/kk bruttokorotus tuo HUS-alueella tapahtuvaan kulutukseen lisää yli 35 miljoonaa € vuodessa! Sen välilliset verovaikutukset lisätyöllistymisen ja yritysverojen kautta ovat varmasti merkittävät, mutta näin karkealla tarkastelulla toki vaikeasti arvioitavat. Ja tämä karkea tarkastelu käsittää vain hoitotyöntekijät. Jos mukaan otetaan opettajat jne, puhutaan vielä huomattavasti isommasta kulutuksen kasvusta. Veikkaisin, että ainakin luokkaa 2/3 palkankorotuksesta palautuu erilaisten verojen ja maksujen muodossa takaisin valtiolle ja kaupungille. Edellä esitetty on siis nopea arvio, mutta uskon summan olevan kyllä suhteellisen tarkasti laskettavissa. Samoin sen, kuinka paljon korotuksesta palautuu valtiolle ja kuinka paljon kaupungeille. Mutta jo tällä karkealla tarkastelulla on selvää, että julkisella puolella tehtävän isomman palkankorotuksen nettovaikutus maksajalle on vain muro-osa bruttokorotuksesta. Tässä tullaan kirjoituksen otsikkoon – julkisen puolen työtekijälle maksettu raha kiertää takaisin palkanmaksajalle. Ja tämä on syy, miksi julkisten matalapalkka-alojen työntekijöiden palkankorotuksien taloudellisia vaikutuksia pitäisi tutkia tarkoin.

Vero on hyvin monin eri tavoin yhteiskunnassa vaikuttava tekijä. Verojen korotuksella on selviä negatiivisia vaikutuksia sekä yksilön että koko yhteiskunnan mittakaavassa. Siksi huomiota pitäisi entistä enemmän kiinnittää siihen, miten ihmisten tuloja olisi mahdollista saada kasvamaan. Se johtaa samalla tavalla kerättävien verotulojen kasvuun kuin verojen korotus, mutta positiivisilla kerrannaisvaikutuksilla. Vanha kansanviisaus ”älä tapa lypsävää lehmää” kannattaa pitää verotusta suunniteltaessa ja se on hyvä ohje nykyiselle hallitukselle!

Ja lopuksi näin vaalien alla: muista käydä äänestämässä – sillä tavalla voit itse helposti ja konkreettisesti vaikuttaa päivänpolitiikkaan.

Ja vinkki – äänestä ehdokasta, jonka ajatuksista sinulla on joku käsitys ja se on linjassa oman ajattelusi kanssa.

0
markku-varsila
Kristillisdemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Diplomi-insinööri, markkinointipäällikkö

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu