Aatos Erkon kuolema

Ensinnäkin osanottoni Aatos Erkon (1932 – 2012) kuoleman johdosta. Ministeri Erkko jää elämään historian lehdille sinä todellisena sanomalaisena Erkkona, taitavana lehtikustantajana, joka on ollut osaltaan muovaamassa Suomen sodanjälkeistä maailmaa.

Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin vahvat suhteet omanneen Erkon valta-aikana Suomi siirtyi vakiintuneeksi osaksi demokraattista länttä ottaen etäisyyttä sotia seuranneeseen itätraumaan. Jäsenyys Euroopan unionissa oli hänelle sydämen asia ja sitä hän myös poikkeuksellisen ponnekkaasti lehtiyhtiönsä kautta ajoi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Erkon länsisympatioissa on kuitenkin se, että Suomen Nato-jäsenyyteen hän suhtautui hyvin kriittisesti toisin kuin esimerkiksi hänen HS:n päätoimittajaksi aikoinaan valitsemansa Janne Virkkunen. Ehkä tässä oli nähtävissä hänelle rakkaan, puolueettoman Ruotsin vaikutusta, mene ja tiedä.

Itselleni Aatos Erkko oli eri sukupolven ihminen, jonka olin nähnyt lähinnä istuskelemassa etelähelsinkiläisillä puiston penkeillä ja kahviloissa kuin kuka tahansa sympaattisen oloinen vanhempi herrasmies. Vaikka hän oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että sanomalehti Uusi Suomi hävisi kamppailun Helsingin Sanomia vastaan 1950 – 1990-lukujen aikana, en kuullut kenenkään vanhemman Uuden Suomen lehtimiehen hänestä pahaa puhuneen, kun työskentelin tämän verkkolehden edeltäjässä toimittajana 1990 – 1991.

Helsingin Sanomain päätoimittajana 1961 – 1970 toiminut Erkko rakensi Sanoma Osakeyhtiöstä lopulta valtavan eurooppalaisen mediaimperiumin, jolla on satoja tuotteita lukuisissa maissa. Hänen ajatustensa käytännön toteuttajana on toiminut miehen pitkäaikainen ystävä Jaakko Rauramo, joka jatkaa tuota työtä edelleen Sanoman hallituksen puheenjohtajana 70 vuoden kunnioitettavassa iässä.

Vuorineuvos Rauramo sanoi tänään Helsingin Sanomain sivuilla, että Aatos Erkko ”edisti henkilökohtaisesti koko maan asiaa”. Tästä esimerkiksi joku Suomen EU-jäsenyyden vastustaja voi olla eri mieltä, mutta tosiasia on, että kunnianhimoista journalismia hän halusi edistää. Hänen 1967 luomansa Sanomien toimittajakoulu, jonka moni minullekin tuttu lehtitoimittamisen huippuammattilainen on käynyt, on tästä hyvä esimerkki.

Aatos Erkon poismeno on merkittävä asia koko kotimaiselle medialle, vaikka hän ei ole vedellyt aktiivisesti lankoja enää pitkään aikaan. Aatos Erkko vetäytyi yhtiönsä hallitusvastuusta jo vuonna 2003, vähän yli 70-vuotiaana. Edesmenneen miehen vaimo Jane Erkko on Sanoman hallituksessa pääomistajan äänenä toimikauden päättyessä vuonna 2014.

Lapseton Aatos Erkko oli kuollessaan konsernin suurin omistaja 23 prosentin osuudellaan. Miten hän tämän osuutensa kanssa päätti menetellä, emme vielä tiedä. Säätiöidäänkö tuo osuus tai säätiöidäänkö esimerkiksi vain Aatos Erkon loppuun asti hellimän Helsingin Sanomain omistus, jää nähtäväksi.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu