Kuntaliitos joka meni munilleen

Olen seurannut siuntiolaisena läheltä, kuinka Siuntio, Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat yrittäneet väkertää kasaan niin sanottua monikuntaliitosta. Kaikki hyväksyivät sen jo valtuustoa myöten, mutta sittemmin siuntiolaisten valtuutettujen enemmistö halusi purkaa koko viritelmän.

Tuo siuntiolaisryhmä (RKP, vihreät ja osa kokoomuslaisista) on saanut oman ja toisaalta myös neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä selvitetyn kuntalaisten enemmistön tahdon läpi: hanke on ymmärtääkseni jo käytännössä kaatunut.

Jututettuani erästä maan parhaista kuntaliitosasiantuntijoista sain kuulla, että lain puolesta kuntaliitoshankkeen peruminen valtuustopäätöksenkin jälkeen on ihan OK, koska valtuusto voi kunnanhallituksen esityksestä vetää hakemuksen pois valtiovarainministeriöstä. Kuntaliitoksesta kun ei olekaan kunnassa ikään kuin ollenkaan virallisesti päätetty.

Ensin Siuntiossa pitää tosin erottaa monikuntaliitosta kannattanut kunnanhallitus, mutta sehän valtuuston enemmistön turvin onnistuu.

Homma raukeaisi Siuntionkin osalta myös siihen, että joku muu monikuntaliitoksen osapuoli vetäytyy hankkeesta.

Eli paljon kului virkamiehiltä työaikaa ja luottamusmiehiltä vapaa-aikaa lopputuloksena munilleen mennyt kuntaliitos. Joku voisi vaatia Siuntiota tilille moisesta vatkaamisesta.

Minua siuntiolaisena kiinnostaa, miten käy esimerkiksi erinomaisesti toimiville kunnallisille terveyspalveluille, jotka on hoitanut Lohja niin sanotun Lost-yhteisyön pohjalta. Jos palvelut eivät heikkene tai jopa paranevat yksin tai tulevan kumppanin kanssa, niin mikäpä siinä. Jos ne heikkenevät, syntyy nyt Lohja-irtioton myötä väärä päätös.

Totta kai minua kiinnostaa myös se, mikä on veroprosentti jatkossa. Lohjalla se on ollut Siuntiota alhaisempi tähän saakka. Jos siuntiolaisia yksin tai osana jotain toista kuntaa rasitetaan veroilla jatkossa enemmän kuin lohjalaisia, olisi sittenkin pitänyt liittyä Lohjaan.

Toivon, että päättäjät ovat päätöksissään rationaalisia, koska me neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin vastailevat taviskuntalaiset emme sitä voi olla kuntaliitoksen tulevien hyötyjen ja haittojen arvioimisen vaikeuden vuoksi. Jos kunnan päättäjät tekevät tässä kieli- tai muuta tunnesidepolitiikkaa, he tekevät sitä väärältä pohjalta.

Kunnan rajoilla ei itsessään ole kuntalaiselle mitään merkitystä, palveluilla ja veroilla on. En minäkään ole juuriltani siuntiolainen, kuten ei moni muukaan kunnassa asuva. Olen Uudessakaupungissa syntynyt, entinen karhulalainen (kotkalainen), entinen mikkeliläinen, entinen oululainen, entinen lohjalainen, entinen helsinkiläinen ja entinen newyorkilainen henkilö, joka asuu Lappersin kylässä.

PS. Kuulemma voi käydä myös niin, että kuntaan saapuu joskus syksyn kuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön nimeämä selvitysryhmä, joka toteaa, että osa Siuntiosta kannattaakin liittää Lohjaan ja osa Kirkkonummeen tai vaikka Raaseporiin, kun alueen kansalaiset niin haluavat. Helppoa tämä kuntademokratia.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu