Vuosi 2015: Katainen, Urpilainen ja Sipilä vs. Soini

Opposition haaveet sateenkaarihallituksen kaatumisesta sisäisiin erimielisyyksiin eivät enää oikein jaksa elää ja niinpä vuoden 2015 eduskuntavaalien asetelmien virittely on täydessä käynnissä. Näihin vaaleihin on vielä –  tai enää – hieman päälle kaksi vuotta aikaa. Välissä käydään europarlamenttivaalit ensi vuonna.

Pääministeri Jyrki Kataisen kokoomus on pysynyt koko hallitustaipaleen ajan Suomen ykköspuolueena. Sen asemaa ei ole horjuttanut tähän mennessä sen enempää eurokriisi, kunta- ja sote-uudistusten takkuaminen kuin maan talouden alamäkikään.

Saman puolueen Sauli Niinistön valinta Suomen tasavallan presidentiksi ja ykkössija kuntavaaleissa viime vuonna kertovat Kataisen kokoomuksen suvereenista johtoasemasta maassamme.

Politiikassa kaikki voi kuitenkin muuttua nopeasti. SDP, keskusta ja perussuomalaiset läähättävät kokoomuksen niskaan vaihdellen paikkaa Suomen toiseksi suurimpana puolueena.

Jos euroalue repeää, Suomen talous syöksyy tai tulee joku muhkea skandaali nousevat opposition haastajat Timo Soini (ps.) ja Juha Sipilä (kesk.) varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi pääministerin paikalle. Hallituskumppani Jutta Urpilainen (sd.) taas on erityisen kova kilpailija tasaisemmissa oloissa, jos kansa vain alkaa pikku hiljaa kyllästyä pääministeriinsä kuten niin usein käy.

Haastajista selkeimmän poliittisen vaihtoehdon Kataiselle kuten myös muille kärkipoliitikoille tarjoaa Soini. Hän on valmis äänestyttämään kansaa Euroopan unionin jäsenyydestä ja olisi valmis viemään eurokysymyksissä Suomea toisaalle Saksan ja Ranskan nykyisten johtajien linjalta. Hän tarjoaa suomalaisille tulevaisuuden vaihtoehdoksi nykymuotoisen euroliiton hajoittamista.

Maan talouden kohentamiseen ei Soinilta ole kuultu suoranaista vaihtoehtoa, jos sellaiseksi ei lasketa elinkeinoelämän vähemmän kaipaamaa eurorikkoa tai sitä, että hän luottaa valtioon yritystoiminnan omistajana niin paljon, että on ollut heti valmis laittamaan veroeuroja kriisissä olevaan telakkateollisuuteen. On kuultu myös europarlamentaarikko Sampo Terhon perussuomalainen malli ruoan arvonlisäveron suurine korotuksineen, joskin siitä puolue on irtisanoutunut.

Urpilainen ja Sipilä ovat pienin vivahde-eroin Kataisen linjoilla suurissa kansainvälisissä kysymyksissä: kyllä EU:lle, kyllä eurolle, ei Natolle. Kummankin heistä olisi helppo muodostaa Eurooppa-myönteinen hallitus Kataisen kanssa vuoden 2015 keväällä siten, että pääministeri tulisi vaaleissa suurimman äänipotin keränneestä puolueesta.

Mutta entä jos perussuomalaisista tulee Suomen suurin puolue ja Soinille tarjoutuu paikka alkaa kasata hallitusta kuten hän on Keskisuomalaisessa jo toivonut? Olisiko Kataisen, Urpilaisen tai Sipilän mahdollista lähteä hänen kelkkaansa ja alkaa erkaannuttaa Suomea Euroopan unionin ytimestä Saksan ja Ranskan rinnalta?

Ei kovinkaan herkästi normaalioloissa, mutta ehkä jossain kaoottisemmassa maailmantilanteessa sekin olisi mahdollista. Toisaalta vihreät, RKP ja vasemmisto ovat Soinin rinnalta aika lailla automaattisesti poissa laskuista eli enemmistöhallituksen muodostaminen olisi hänelle suurenakin voittajana hyvin, hyvin hankalaa.

Mutta minkälainen on Eurooppa vaalivuonna 2015? Sitä ei tiedä kukaan. Euroopan rahaliiton kohtalontilanne voi syntyä siten, että Saksan ja Ranskan akseli murtuu siksi, että ranskalaiset kyllästyvät Saksaa heikompaan pärjäämiseensä ja alkavat kaivata itsenäistä valuuttakurssipolitiikkaa.Tällaistakin skenaariota jotkut finanssipiirit ovat hahmotelleet, vaikka merkkejä EU:n todellisen ytimen hajoamisesta ei ole ollut havaittavissa.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu