Seppo Simola, Suomen rohkein kirkonmies

Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja, Kirkko&Kaupunki-lehden päätoimittaja Seppo Simola on poikkeuksellisen rohkea mies. Hän on uskaltanut jo vuosia tehdä työtä sen puolesta, että naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kohoaisi tasavertaiseksi.

Simola on ottanut iskuja vastaan.

”Kirkollisessa kontekstissa siihen liittyvät kaikenlaiset helvettiin manaamiset ja perkeleen kynänkäyttäjäksi syyttämiset”, hän sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Kirkon ylin johto puolestaan on antanut viime aikoina mitä kiertelevimpiä lausuntoja samaa sukupuolta olevien avioliitoista.

Edistykselliseltä vaikuttava arkkipiispa Kari Mäkinen on puun ja kuoren välissä. Suomessa herätysliikkeiden aktiivisilla jäsenillä on historiallisista syistä vahva ote evankelis-luterilaisesta kirkosta. Näin ei ole länsinaapurissamme Ruotsissa ja siksi kirkko on siellä perustaltaan vapaamielisempi.

Kun kansalaiset eroavat evankelis-luterilaisesta kirkosta, murenee sen taloudellinen pohja vähin erin. Kirkon johto seuraa kansalaiskeskustelua hämmentyneenä sivusta ja antaa kaiken tapahtua politiikan tantereilla ihan niin kuin keskustelu ei koskisi kirkkoa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko seurannee Ruotsin perässä myös tasa-arvoisen avioliittolain tapauksessa, kuten kävi jo muutama vuosikymmen sitten naispappeuden suhteen. Tosin joissain vanhoillisissa suomalaisseurakunnissa naispappeus on yhä hämmästyttävän vaikea asia, kuten Kirkko&Kaupunki-lehtikin on hiljattain kertonut.

Kirkon piirissä tasa-arvoisen avioliiton hyväksymistä voi edeltää konservatiivien ja liberaalien yhteenotto ja ehkä hajaannus. Kaikki kunnia herätysliikkeille ja niiden jäsenille, mutta tyypillinen evankelis-luterilaisen kansankirkon rivijäsen ei ole hahmottanut maailmaa enää pitkään aikaan Raamatun kautta.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu