Pakkopaita, pakkohoito ja pakollinen ruotsi
Sana pakkoruotsi on arvolatautunut. Se rinnastuu helposti termeihin
pakkopaita ja pakkohoito, eli tarkoittaa jotain hyvin ikävää. Pakkoruotsista
puhuva kertoo usein puolivahingossa suhteestaan ruotsin kielen opiskeluun.
Tunteet ja omat koulumuistot astuvat peliin.
Viimeksi tänään näin sanan pakkoruotsi ruotsinkielimyönteisyyttään
julistaneen Helsingin Sanomien suuressa otsikossa, jossa kerrottiin kyseisen
seikan olevan osa perussuomalaisten säästöpakettia. Se hyppäsi toimituksen
kannanottona silmille, oltakoon itse asiasta eli yhden puolueen suhteesta toiseen
kotimaiseen tai ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta mitä mieltä tahansa.
Pakkoruotsin sijaan on arvoneutraalimpaa puhua pakollisesta
ruotsista siinä missä pakollisesta matematiikastakin tai pakollisesta peruskoulusta, koska olemme yhteisellä sopimuksella
niistä lasten etuja ajatellen päättäneet.
Pakollisen vastakohtana puhumme vapaaehtoisesta tai
vapaavalintaisesta esimerkiksi lukion vapaaehtoisen tai vapaavalintaisen saksan
ja venäjän kohdalla. Jos päätämme tulevaisuudessa muuttaa jonkun asian – esimerkiksi ruotsin kielen opiskelun jossain oppilaitoksessa tai niissä
kaikissa vapaavalintaiseksi – se on sitten vapaavalintaista eikä pakollista.
Ei, en suurin surminkaan ole kieltämässä sanan pakkoruotsi
käyttämistä, ja olenpa itsekin sitä ikään kuin neutraalina terminä käyttänyt.
Olisin myös valmis vähentämään ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta, kuten
olen täällä Puheenvuorossa jo kirjoittanut otsikolla ”Tuli tuore ja toivottu
avaus keskusteluun pakkoruotsista”.
Uusi Suomi välttää jatkossa sanan pakkoruotsi käyttämistä
toimituksellisena sanana. Tällainen suositus on annettu myös Kotimaisten
kielten tutkimuskeskuksesta Kotuksesta.
Kun haastateltavat, bloggaajat ja muut pakkoruotsista
puhuvat, siteeraamme heitä tietysti kuten ennenkin. Kyseisen arvolatautuneen sanan käyttö tekstissä ja/tai otsikossa ei estä meitä esimerkiksi nostamasta blogikirjoitusta Puheenvuoron karuselliin.
Keskustelu ruotsin kielen pakollisuudesta kouluissa –
peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa
– jatkukoon.
Eiks toi ole vähän pilkun…
Ilmoita asiaton viesti
”Pakkoruotsi” juontuu mielestäni ennen muuta historiallisesta painolastista. Erityisesti 1800-luvun lopulta lähtien.
RKP:n historian rotuopin ja rasismin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua; ”maantiellä potkittavia, jäätyneitä hevosenpaskoja.”
Valitettavasti rkp-rasismi elää tänäänkin. Viittaan linkkiin.
Painotan sitä, että historian kertomista ei pidä pitää ”hyökkäyksenä” ketään kohtaan. Historian kulun muuttaminen olisi kyllä mitä toivottavinta. Olemmehan kaikki suomalaisia.
Näin sen näen :
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1363…
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuoronne on edelleen yksi merkittävimmistä. Kiitos
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ystävällisestä palautteestasi !
Ilmoita asiaton viesti
rkp on rasistinen puolue!
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaisten pakkokielten – who?
Ilmoita asiaton viesti
Pakkoruotsi on sanana arvolatautunut, koska asiana pakkoruotsi voidaan rinnastaa pakkopaitaan tai pakkosyöttöön tai johonkin muuhun vastaavaan yhtä kielteiseen pakkoon.
Ruotsin kieli on yhtä hyvä asia kuin suomen kieli tai mikä muu kieli tahansa. Kysymys on haitallisesta pakosta, pakkoruotsista.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksessa Kotuksessa professori Pirkko Nuolijärvi suosittaa mediaa välttämään pakkoruotsi-sanan käyttöä uutisteksteissä. Nuolijärven näkemys löytyy täältä (på svenska): http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/…
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisin käytettäväksi myönteistä termiä ”leporuotsi”.
Puhutaanhan pakkopaidankin sijaan nykyisin lepositeistä. Muistakaa Orwell.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö olisi jo aika riisua ne siirtomaakahleet, sitä pikemmin sitä parempi. Ne ajat ei enää tule takaisin! Ruotsiin meidän ei tarvitse heittää kyseleviä katseita. Olkaamme itsenäisiä!
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se ole aika päivänselvä, vai miten hunningolla on nykyinen journalismin opetus, että pakkoruotsi tai pakkosuomi ei kuuluu uutistekstiin. Voidaan tosin mieläestäni puhua pakollisista kouluaineista. Minun näkemykseni mukaan kielten opiskelu pitäisi olla mahdollisimman pitkälle vapaavalintaista.
Ilmoita asiaton viesti
Jaaha, Kotuksen Pirkko Nuolijärvi ei siis käyttäisi pakkoruotsi-sanaa. Näkisikö hän sitten muka jotain eroa ”pakkoruotsin” ja ”pakollisen ruotsin” välillä?
Kyse on kummallisesta vimmasta käyttää mitä naurettavimpia kiertoilmauksia tyyliin ”seniorikansalainen”, ”ikäihminen”, ”varttuneessa iässä oleva”, sen sijaan että puhuttaisiin suoraan vanhuksesta, tai ”kehitysmaat” tai ”kehittyvät maat”, kun tarkoitetaan yhä kurjistuvia, alikehittyneitä maita.
Sopisiko siis asian liian suoraan sanovan pakkoruotsin tilalle vaikkapa POLIITIKKOJEN TAHDOSTA RIIPPUVA RUOTSIN OPISKELU?
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätte varmaan että P Nuolijärvi on Svenska nu:n palkkalistoilla ja saanut rahapalkintoja työstään ruotsalaisuuden hyväksi.
Myös se journalisti, joka Nuolijärvelle asetti kyselyn sanan käytöstä, on nyt rahapalkittu.
Ilmoita asiaton viesti
””Tiedätte varmaan että P Nuolijärvi on Svenska nu:n palkkalistoilla ””
No onpa todella mukavaa, että täällä Cenita Sajaniemi kommentaattorina tekee ne tiedonvälitystyöt, jotka oikeastaan olisivat kriittisen lehdistön hommia.
Lehdistö meillä on monin tavoin rasitetun historiallisen hallintokulttuurin suoranainen jatke, eikä tällä huippulaatuisella hihamerkkilehdistöllämme ole tapana harrastaa omien lähtökohtiensa kyseenalaistamista. Tässä tapauksessa olisi riittänyt yksinkertainen kysymys: Mitä pahaa on arvolatautuneiden ilmaisujen käytöllä yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Arvolatautuneet ilmaisut toimivat keskustelua edistävästi niin kauan kun ne nostattavat kontroversaalisuutta. Jos keskustelu halutaan vaientaa, silloin tyypillisesti yritetään kieltää käsitteitä — tehdä niistä tavalla tai toisella tabuja — ja juuri tällaista suttuista sensuuriahan meillä on nyt yhteiskuntakeskustelussamme ihan ilma sakeana.
Tabujen ruokkimisen tiellä on menty siihen pisteeseen että lakritsissa on nähty rasismia, joulutortuissa hakaristejä, ja lasten villapaidoissa vaanii pirullinen fasimin peto, joka tartuttaa viattomiin piltteihin Absoluuttisen Pahuuden. Lehdistöllämme on ollut isompi rooli tällaisten typeryyksien tunnekuohuisessa uutisoimisessa kuin lähtökohtien kyseenalaistamisessa.
Hyvä että edes kommentaattorit tuovat julki näitä Kotuksen kannanottojen taustalla vaikuttavia poliittisia tarkoitusperiä. Lukijat voivat vain olla kiitollisia siitä etteivät jää käsitykseen kuin kyse olisi vain jostakin kielenhuollollisesta oikeakielisyysasiasta, jonka journalismi voisi omaksua puhtain sydämin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä näkee hyvin miten yksisilmäistä ajattelua tämän teeman ympärillä ilmenee. Pirkko Nuolijärvi on yksi maamme tärkeimmistä suomen kielen puolenpitäjistä. Hänelle tärkeä teema on mm. pitää huolta suomen asemasta tieteen kielenä. Tämän lisäksi hän pitää kaikkien kotimaisten kielten puolta.
Hatunnosto Nuolijärvelle, joka on huippuasiantuntija kielten saralla. Hän myös kirjoittaa, ettei kielten puolustaminen on ole muiden kielien vastustamista. Hän ei esim. vastusta englantia, vaikka pyrkii suojelemaan suomea siltä.
Ilmoita asiaton viesti
Pirkko Nuolijärvi/kotimaisten kielten keskus (KKK)/Svenska Nu ovat kaikki näennäisesti ja propagandassaan myös äidinkieleltään suomenkielisen väen puolella. Tosiasiassa näiden harjoittama ”suomenkielen suojelu” on pelkästään pakolla pakotetun pakollisen pakkoruotsin pakottamista pakolla.
Nuolijärven ja muiden vastaavan sakin englanninkielen käytön vastustaminen perustuu heidän perverssiin himoonsa estää edes pienikin vapaus suomenkielisten pakkoruotsista. Suomenkielisillä ei saa olla yhtään kouluastetta, oppilaitosta tai edes tutkintoa, jonka voisi suorittaa ilman pakkoruotsia.
Äidinkieleltään suomenkielisillä on pakkoruotsi, mutta monet ei-suomenkieliset suomalaiset voivat saada vapautuksen/helpotusta. Vastaavaa vapautta nämä pakkoruotsifiilit eivät koskaan salli meille hyvällä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos lisätiedosta – kiitän myös siksi näin kirjaimilla, koska en pääse peukuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
”No onpa todella mukavaa, että täällä Cenita Sajaniemi kommentaattorina tekee ne tiedonvälitystyöt, jotka oikeastaan olisivat kriittisen lehdistön hommia.”
Tuosta olen ihan samaa mieltä Sepon kanssa.
Meidän lehdistömme, varsinkin Hesari on voimakkaasti kallellaan toisen kotimaisen pakkokielen puolustamiseen. Journalistinen tavoite ja pyrkimys avoimeen tiedonvälitykseen tasapuolisesti edes molempien kieliryhmien välillä on jo vuosikymmeniä sitten heiltä kokonaan unohtunut.
Jo Erkon voimakas suuntaus ruotsinkielisiin järjestöihin teki hänestä puolueellisen ja toimittajakunta seuraa johtajaa kuin hai laivaa, kuten tapana on joka yrityksessä. Mediassa se vain pistää pahasti silmään ja on iso tahra demokratialle.
Se että P Nuolijärvi on Svenska nu:n palkkalistoilla tekee hänestä pitkälti yhden asian sanansaattajan ja se on hänen toimissaan ennenkin tullut esille. Näitä kielipoliisin tehtäviä hoitaa jo niin moni, että jopa pienen, pienen postimerkin tekstinkin olisi pitänyt olla molemmilla kotimaisilla, jolloin se olisi tilan puutteen takia pitänyt jättää kokonaan ilman. Naurettavuus alkaa olla jo tässä touhussa hyvin lähellä, mutta nauretaan sitten itkunsekaista alistunutta naurua, kun ja jos homma vain edelleen jatkuu?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmisten puhetta tulee ”ohjata”? Tämä on vähän kuin kehoitusta sensuuriin. Niin kauan kuin ketään henkilönä tai ryhmään kuuluvaa ei loukata, niin kaikkien termien tulee olla sallittuja.
Minun kieleni on suomen kieli ja kyllä meillä on 2 kotimaista, mutta se TOINEN kotimainen ei ole valtaväestön kieli! Eikä se ole edes ruotsin kieli vaan suomalainen versio siitä. Eikä kaikkia voi pakottaa puhumaan kieltä joka ei ole heidän äidinkielensä. Järjetöntä ja alistaa tällainen. Täysin vapaaehtoisena suurin osa kokisi ruotsin kielen paljon mielenkiintoisempana, mutta se tuskin onkaan koko ruotsittamisen päämäärä.
Kävin matkalla Kataloniassa, jossa ihmiset taistelevat säilyttääkseen katalan kielen ja oman kulttuurinsa, mutta miksi? Miksi ihmiset haluavat pitää kiinni omastaan? Toisaalta miksi joidenkin kansojen kulttuuri ja kieli tahdotaan murentaa tietoisesti mallia Kiina ja Tiibet tai Venäjä ja ugrilaiset kansat?
Ilmoita asiaton viesti
Puhetta ohjataan koko ajan haluat sinä sitä tai et. Kieli myös muutuu koko ajan. Puheen ohjaaminen on ihan sama kuin mikä tahansa yhteiskunnallinen ohjaaminen ja säänöstöjen luominen/ylläpitäminen.
Esmeks tällä palstalla viisikiejaiminen v´llä alkava ja u´hun loppuva sana tranlitteroidaan. Jos et pidä kielen ohjailusta niin mieti mihin täysi ohjaamattomuus johtaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Yksikään kouluaine ei ole haitallinen suomalaisessa peruskoulussa. Mielestäni jotkut aikuiset tekevät suuren karhunpalveluksen viestittämällä nuorisolle, että jokin aine on haitallinen. Ei edes uskontotunti ole haitallinen, siellä oppii seikkoja eri uskontojen maailmankuvasta.
Haitallisuuden jatkuva toitotus kylvää asenteellisuutta kouluinstituutiota kohtaan. On esim. ihan uskomatonta, että Facebook-ryhmällä ”ruotsin kieli vit**un* koulusta”- on valtavasti aikuisia mukanatsemppaajia. Siinä on monelta aikuiselta pettänyt arviointikyky.
Sen sijaan että keskittyisit, Tossavainen, lietsomaan huonosti motivoituneita koululaisia, joiden mielestä koulussa voi kyseenalaistaa aineita koska niistä ei muka ole minkäänlaista hyötyä elämässä vaan ne johtavat haittoihin, niin siirtyisit kehittelemään nykyiselle järjestelmälle vaihtoehtoja.
Vaihtoehdot tässä kiinnostavat, ei se, että ruotsin opettelu sairastuttaa vaikkapa fibromyalgiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu siitä, mitä haitallisuudella tarkoitetaan. Periaatteessa mikään opittu asia ei toki sinänsä haitallista ole, mutta koska opiskeluun käytettävissä oleva aika on rajallinen, niin haitallisuus voi tarkoittaa sitä, että jokin asia vie aikaa hyödyllisempien asioiden opettelulta. Jos esimerkiksi peruskouluissa opetettaisiin edelleen kasvien latinankielisiä nimiä niin ponnekkaasti, ettei kotitaloustunneille enää riittäisi aikaa, niin kyllä ainakin minä sanoisin, että kasvien latinankielisten nimien opetus on haitallista, vaikka niiden osaamisesta ei sinänsä mitään haittaa olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mun kouluaikana opittiin kotitaloustunnilla perusruan valmistamista. Siitä minulla on ollut loppuelämässäni korvaamatonta hyötyä. Sen ohella piti myös oppia 120 kasvin latinankielinen nimi ja sukukin. Enää en muista kuin muutama, kisailimme joskus kasvinimituntemuksessa kävelyretkillä ajasta ikuisuuteen siirtyneen ”poikaystäväni” kanssa. Biologialla opintojaan jatkaneilla saattoi olla enemmän hyötyä oppimastaan kuin minulla.
Ilmoita asiaton viesti
No täsmällisin termihän olisi ”jarruruotsi”.
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-n…
Ilmoita asiaton viesti
Voi Petra, kyllä paljon matkustellut nykynuoriso on jo niin fiksua, että tajuaa ihan itse mistä kielistä heille on maailmalla liikkuessa hyötyä.
Vanhempien mielipide ei siinä kovin paljon taida painaa, vaikka toki pitäisi!
He ovat omassa elämässään jo nähneet ja kokeneet saman kuin nuoriso nyt, eli maailmalla puhutuista kielistä on suunnaton hyöty itselle ja myöhemmin myöskin työnantajalle.
Toisilla vanhemmilla on erilainen käsitys ja he tietysti puhuvat vahvasti ruotsin puolesta ja sen tärkeydestä. Näinhän se monikielisyys Suomessa lisääntyy terveeseen suuntaan ja se on hyvä asia.
Yksipuolisuus tässä meidän kielipolitiikassamme on vain haitta, jota kaikki eivät vielä ihan ymmärrä. Eivät ainakaan ne, jotka matkustelevat ja viihtyvät kotopuolessa tai vain ruotsin- ja englanninkielisissä maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaija, puhut ohi aiheeni.
Ilmoita asiaton viesti
”..**un* koulusta”- on valtavasti aikuisia mukanatsemppaajia. Siinä on monelta aikuiselta pettänyt arviointikyky.”
Anteeksi, ymmärsin tämän koskevan juuri lasten vanhempia, kun olet aikaisemminkin heitä/meitä asenteellisuudesta ja moittinut.
Ilmoita asiaton viesti
Munkaan ikäpolven ihmiset jotka ovat lukeneet kahdeksankin vuotta ruotsia koulussa, suuri osa ei osaa käyttä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kenenkähän vika se on? Minäkin luin koulun jälkeen (lyhyt ranska) ranskankielisiä kirjoja, mutta kun sen lopetin niin kielikin aikaa myöten kutakuinkin unohtui.
Ilmoita asiaton viesti
Vika on olennaisesti opetusmenetelmissä.
Jos lähtökohta jo on vastentahtoinen hurrimentaliteetti niin huono tulos on melko taattu.
Ilmoita asiaton viesti
Vikaa on varmasti ollut opetusmenetelmissäkin, mutta kommentoin vain #80 kirjoittamaasi: ”Munkaan ikäpolven ihmiset jotka ovat lukeneet kahdeksankin vuotta ruotsia koulussa, suuri osa ei osaa käyttä sitä.”
Tuskin siihen aikaan vastentahtoista hurrimentaliteettia liiemmin oli, ainakaan sisämaassa? Ruotsia luettiin kun se oppikoulun opetusohjelmaan kuului, oppikoulussa kaiketi luit luit sen pakollisena sinäkin, ellet käynyt ruotsinkielistä.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu vähän missä sisämaassa, paikottain joissakin piireissä hurrit ja valkoiset kuuluivat samaan vihattuun porukkaan. Mutta suomenkieliselle rannikkoseudulle jolle muutin, ehdot pakkosuomessa, en kohdannut kuin hyväntahtoista naurua kun kielitaidottomana sökelsin vastauksen opettajalle, mitä tietysti yritin välttää olemalla viittaamatta kysyttäessä.
Siihen aikaan vielä oli tapana viitata nostamalla kättä merkiksi opettajalle, että osasi läksynsä. Toivottavasti läksypakosta on jo kouluissa luovuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on historiassa ollut niin Ruotsin kuin nykyisen Venäjän alamainen että niistäkö johtunee nämä nk.pakkokielet mutta jos pakko,niin miksei – pelkästään suositus.
Tietääkseni Suomi on ollut Itsenäinen,ilman alamaisuutta että Ruotsin kieli on maailmalla minimaailmallisen turhaa – pakkona !
Ilmoita asiaton viesti
Tähän voinkin sitten kertoa unesta jonka näin viime yönä.
Näin tuskaisen painajaisen jossa valtiovalta sääti uuden kauppakeskuslain jossa velvoitettiin jokainen kauppakeskuksessa työskentelevä osaamaan sujuvaa venäjää. Ellei jokaiselta työntekijältä löytynyt virallista proopuskaa venäjän hallinnasta oli kauppakeskus velvoitettu purkamaan liikkeen vuokrasopimus välittömästi…
Olikohan enneuni 😉
Ilmoita asiaton viesti
Uni voi toteutua, sillä Lappeenrannassa, Imatralla ja Kotkassa lähestytään 3000 venäjänkielisen asukkaan rajaa. Nykylain mukaan paikkakunta on kaksikielinen, jos sen asukkaista vähintään 3000 puhuu vähemmistökieltä. Laki koskee nykyisin vain suomen ja ruotsin kieliä.
Olin taannoin eräässä tilaisuudessa, jossa venäjänkielisten yhdistysten liiton puheenjohtaja totesi, että kun tuo raja ylittyy, he alkavat vaatia samoja oikeuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustaja Reijo Tossavainen, näetkö tuon mainitsemasi asian uhkana vai mahdollisuutena?
Ilmoita asiaton viesti
Tossavaisen puolesta: uhka se on tietysti sikäli, kun yhteinen kieli puuttuu. Ilmaisuja kiertämällä ei päästä mihinkään siitä, että pakkoruotsi on este ja hidaste ”harvinaisten” kielten opiskelulle.
Ilmoita asiaton viesti
Jouni, minulla on tällainen ajatus asiasta: Ruotsin kieli voisi olla jatkossa kaikille suomalaisille pakollinen vain peruskoulun seitsemännellä luokalla. Jokainen saisi toisesta kotimaisesta haltuun vähintään yleissivistivät perusteet. Se olisi myös peruskoululain hengen mukaista, sillä lain mukaanhan ”peruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalaisille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta”.
Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla suomenkielinen peruskoululainen voisi ottaa ruotsin tilalle venäjän, saksan, espanjan tai vaikka viron ja jatkaa sitä lukiossa tai ammattikoulussa.
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14703…
Mitä tuumaat?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo olisi kauan odotettu askel oikeaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Koska Suomen kieli ei ole tarpeellinen ahvenanmaalaisille, ei Ruotsiakaan tarvita mannersuomessa. Mitään muuta perustelua ei tarvita ja ”Ruotsin”kielen erityisasema suomessa voidaan lakkauttaa.
Tosiasiassa Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan, kaksikielinen. Historiallisista syistä yhdelle vähemmistölle on annettu enemmän valtaa ja oikeuksia kuin mitä sille kuuluu.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin, ruotsin kieli on suhteellisen helppo oppia puhumaan kun se tehdään helpoksi, jopa leikin varjolla. Jos seitsenluokkalaiselle aletaan opettamaan kielioppisääntöjä jotta päästään virheettömään kieleen ollaan väärällä tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos lähdetään Huuskon ehdotuksesta,
ruotsi voidaan integroida esim. historian, maantiedon ja
vaikka musiikin opetukseen.
Eli pakollinen ruotsi ei ole kieliopintoja,
vaan yhteiskuntaoppia.
Silloinhan poistuisi paitsi aine nimeltä pakkoruotsi,
myös sen arvolataus!
Ruotsin KIELTÄ taas opetettaisiin samoin kuin muita, valinnaisia kieliä.
Ilmoita asiaton viesti
Huuskolle: Venäläistymiseen liittyy myös riskejä kun muistetaan, millä tavalla Venäjä on puolustanut venäjänkielisten vähemmistöjen oikeuksia ”etupiiriinsä kuuluvissa lähinaapurimaissa”.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä valitettavasti pitää myös paikkaansa ja onhan Venäjä ottanut sotilasdoktriiniinsa mukaan venäläisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen toisen maan alueella.
Toisaalta riski pitää tiedostaa mutta ei yli korostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tossavainen, venäjä on sen verran vaikea kieli ettei venäläistymisestä ole ainakaan koulujen kielivalintojen vuoksi pelkoa. Kevään 2012 ylioppilaskirjoituksista:
Maanantaina kirjoitettiin yhteensä yhdeksän lyhyttä kieltä, joiden osanottajamäärät ovat viime vuosina huvenneet tuntuvasti.
Eniten oli nyt saksan kirjoittajia, mutta heidänkin joukkonsa oli nyt pudonnut alle 2 000:n, vaikka vielä 2000-luvun alussa lyhyen saksan kirjoitti yli 6 000 kokelasta.
Yli tuhat osanottajaa oli myös ranskan ja espanjan kokeissa. Muutama sata kirjoitti englannin ja venäjän, satakunta italian. Myös muutamia latinan, portugalin ja pohjoissaamen kirjoittajia oli.
Pitkät kielet:
Englannin kirjoitti perjantaina 23 450 kokelasta. Pitkän saksan kirjoittajia oli alle 700, ranskan alle 300, venäjän alle 200 ja espanjan 35.
http://www.hs.fi/viesti/yo12kevat
Ilmoita asiaton viesti
Mitä varten sun mielestä venäjä on vaikea kieli?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeaksi kieleksi venäjä on yleensä luokiteltu, johtuisikohan mm. ääntämisestä, s-kirjainkin äännetään ainakin seitsemällä eri tavalla. Ja eiköhän juuri vaikeudesta johdu venäjän vähäinen suosio koulujen kielivalinnoissakin.
Omakohtaisia kokemuksia ei ole, mutta aikanaan omakotitalon naapurissa asuvista tyttären ystävistä venäjän valitsi peruskoulussa muistaakseni 3-4, ja kaikki katuivat valintaansa juuri vaikeuden vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Joka kielessä on omat vaikeutensa, mutta eivät nuo venäjän ässät sitä vaikeaksi tee. Niistä jokainen kirjoitetaan eri kirjaimella, joten kyse on vain aakkosiston opettelemisesta.
Venäjän kielessä on melko vapaa sanajärjestys ja sen kielioppi on aika looginen. Siinä ei myöskään tarvitse opetella erikseen substantiivien sukua, kuten vaikkapa saksassa tai ruotsissa. A-päätteiset substantiivit ovat feminiinejä, siinä kaikki.
Pänttäämistä vaatii epäsäännöllisten monikkomuotojen hallitseminen ja sijamuotojen käyttö prepositioiden kanssa sekä verbimuotojen käyttö, jonka vaikeusaste on suurinpiirtein latinalaisten kielien tasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin viimeinen kappale valaisi mistä on kyse, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä oli pakollinen kieli isoäidilleni. Latinakin hän opiskeli oppikoulussa,keskikouluasteella, ja sen avulla pärjäsi Ranskassa ja Italiassa. Saksankin auttava oppiminen oli hänestä helppoa kun ruotsi oli äidinkieli, Ja huonolla suomenkieleellään hän pärjäsi Virossa. Englantiakin opetteli omin päin. Mutta sanakaan ei puhunut ryssän kieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, jos hän ei puhunut sanaakaan venäjää vaikka luki sitä pakollisena kielenä koulussa niin eiköhän se johtunut jostain muusta kuin koulun opetuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Samahan tuo on pakkoruotsissakin, sitä ei suurin osa tarvitse mihinkään ja sisämaassa Tampereellakin pakkoruotsi oli 40 vuotta sitten yhtä inhottu turha kieli kuin nykyään oppilaiden mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Vissiin jossain Kaleva(la)n aikuisessa yhteiskoulussa 🙂 – Osuiko oppiahjo oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Jospa Seija päivittäisit itsesi 2000- luvulle. Täällä puhutaan aika usein englannin kieltä, mutta hyvin usein myös kiinaa, arabiaa, espanjaa, ranskaa, venäjää jne. Muutamat vanhat jäärät (kuten minä) höpöttelee skoonea ja tanskaa netissä ja puhelimessa, mutta niitä ei opita pakollisessa ruotsin opetuksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Se skoone voi olla aika vaikeata ymmärtää huomasin yhdessä seminaarissa jossa skoonelainen rikoskomissaario puhui seksinostajamiesten kieltävän lain puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä on kahta skånea. Varmaankin kuulit kaupunkilaista ja helpompaa. Sitten on maalaisten tapa puhua, jossa intonaation taso ei juurikaan vaihtele ja puhe kuullostaa tasapaksulta. Tämä on tosi haastavaa kuulijalle ja varsinkin useamman osittain päälle puhuvien henkilöiden joukossa. Arvelen tämän olevan haasteellista jopa useimmille 1809-itämurretta puhuville.
Ilmoita asiaton viesti
Tää tuli muistaaksen i Malmöstä. Mut olen minä sielt ihmisiä ennen tavannut, eikä ole tullut mielenkään, että voisi olla jotain ongelmia ymmärtää. Päälle puhuvista en saa yleensä selvää vaikka mitä kieltä puhuisi enkä viitti edes yrittää.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, ja lapsena osallistui vastarintaliikkeeseen joka kuljetti aseita ruumisarkussa.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavassa näkemystä aiheesta kahden vuoden takaa. Näin ruotsinkielestä luokalleen jääneen maalaisjuntin silmin ja ajatuksin.
http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86797-…
Ilmoita asiaton viesti
Pakollista ruotsia ei voi verrata pakolliseen matematiikkaan eikä pakolliseen peruskouluun. Matematiikkaa opiskellaan kaikkialla maailmassa ja pakollinen peruskoulukin on yleismaailmallinen ilmiö, vaikka ei kai ihan joka maassa sellaista olekaan. Pakollista ruotsin kieltä sen sijaan opiskellaan vain Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsia, tai mitään muutakaan yksittäistä kieltä, ei muutenkaan voi verrata johonkin niin laajaan kokonaisuuteen kuin matematiikkaan. Vertaus toimii vasta, jos kieliopintoja käsitellään kokonaisuutena eli ylipäätään jotain (mitä tahansa) kieltä voidaan verrata matematiikkaan oppiaineena. Se, mitä kieltä opiskellaan, on sitten samantyylinen yksityiskohta kuin se, että pitäiskö matematiikan opetuksessa keskittyä enemmän algebraan vai geometriaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitat: ”Pakollista ruotsin kieltä sen sijaan opiskellaan vain Suomessa ja Ruotsissa.”
Ei maailmassa ole toista samalla tavalla kaksikielistä maatakaan kuin Suomi. Se on rikkaus, eikä kielistä kumpikaan vähennä toisen arvoa. Oikein hyödyllistä osata molemmista kielistä ainakin perusteet ihan kansalaistaitomielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä. Nyt kun toimimattomat vertailut yleismaailmallisiin aineisiin (matematiikka, historia, yms.) on jätetty pois sotkemasta keskustelua, aletaan päästä mielenkiintoisempaan aiheeseen. Suomessa on siis opetussuunnitelmallisesti ainutlaatuinen tilanne maailmassa, missä peruskoulun opetussuunnitelmaan kuuluu yksi pakollinen ennalta määrätty kieli, joka ei ole opiskelijan äidinkieli (suomenkielisillä ruotsi, ruotsinkielisillä suomi), ja sen lisäksi yksi vieras kieli, jonka saa valita koulun opetustarjonnan puitteissa.
Kyse on siis siitä, olemmeko me suomalaiset fiksumpia kuin mikään muu kansakunta maailmassa, kun olemme tuollaisen systeemin keksineet. Voi toki olla, että olemmekin, mutta olen sen verran pessimistinen, kyyninen ja itsekriittinen, että kaipaisin hieman yksityiskohtaisempia perusteluja kuin vain, että ”se on rikkaus” ja, että ”on oikein hyödyllistä osata molemmista kielistä ainakin perusteet”. Omassa elämässäni kun en ainakaan toistaiseksi tuota ruotsin taidon hyödyllisyyttä ole saanut havaita. Kaiken kommunikaation ruotsalaisten kanssa olen toistaiseksi hoitanut englanniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumisen voi hoitaa ruotsalaisten englantia osaavien henkilöiden kanssa englanniksi. Toki näin voi toimia Suomessakin sellaisten ruotsinkielisten suomalaisten kanssa, jotka osaavat englantia paremmin kuin suomen kieltä (mihin ruotsinkielisille pakollisen koulusuomen lopettaminen voisi johtaa enenevissä määrin).
Vaikka olin koulussa surkea ruotsissa, olen varsinkin vanhempana tykännyt lukea ruotsinkielisiä lehtiä. Olen toisaalta aina iloinnut siitä, että Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa on suurinpiirtein ymmärtänyt, mitä missäkin kaupassa myydään ja mihin hintaan ja mitä se kauppias vielä kaiken kukkuraksi sanoi.
Ilmoita asiaton viesti
Puolassa asuessani minä ainakin suurinpiirtein ymmärsin heti ensimmäisestä päivästä lähtien, mitä missäkin kaupassa myytiin ja mihin hintaan, vaikka en siihen mennessä ollut osallistunut yhdellekään puolan oppitunnille. Muutaman kuukauden kuluttua ymmärsin myös, mitä kauppias sanoi, eikä siihenkään tarvittu peruskoulun pakollisia eikä edes vapaaehtoisia kieliopintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Hesarinkin voi lukea pikkurilli pystyssä 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Puhumisen voi hoitaa ruotsalaisten englantia osaavien kanssa englanniksi. Toki näin voi toimia Suomessakin sellaisten ruotsinkielisten suomalaisten kanssa, jotka osaavat englantia paremmin kuin suomen kieltä(mihin ruotsinkielisille pakollisen koulusuomen lopettaminen voisi johtaa enenevissä määrin).”
Ei kai kukaan ole vakavissaan lopettamassa ruotsinkielisten suomen opiskelua. Valtaosa ruotsinkielisistä osaa sujuvasti suomea siksi, että sitä sitä helposti suomenkielisessä ympäristössä oppivat ja sitä myös välttämättä tarvitsevat.
Suomen- ja ruotsin kielen taidon tarvetta Suomen sisäisessa käytössä ei voi ollenkaan rinnastaa. Sujuvaa suomen taitoa tarvitsevat etenkin työelämässä jokseenkin kaikki ruotsinkielisetkin. Ruotsintaidon tarve suomenkielisille on virallisia kielivaatimuksia lukuunottamatta vähäinen.
Ilmoita asiaton viesti
En muista että missään olisi ollut ongelmaa selvittä hintoja vaikka ei kieltä ole osannut.
Ilmoita asiaton viesti
Kenelle se on rikkaus ?
Ilmoita asiaton viesti
Rikkaus on määritelmällisesti tavoiteltava ominaisuus. Jos pakkoruotsi olisi rikkaus, sitä tavoiteltaisiin muuallakin – onhan valtaosa maailman valtioista huomattavasti ”kaksikielisempiä” kuin Suomi. Vai keksitkö jonkun yksikielisemmän valtion?
Mikään hokeminen ei poista sitä tosiasiaa, että suurimmassa osassa Suomen kuntia ruotsinkielisiksi ilmoittautuneiden osuus väestöstä on prosenttiyksikön tarkkuudella nolla prosenttia. Ruotsi on siis alueellinen kieli.
Ilmoita asiaton viesti
Se että ruotsin kieli on meillä pakollinen on vain nöyristelyä ruotsin suuntaan.Se että se olisi rikkaus on vain aivopesua.
Ilmoita asiaton viesti
Entä Viro ?
Ilmoita asiaton viesti
100%:sti samanlaista systeemia tuskin on missään, mutta esim. Kanadan kaksikielisyydessä on paljon samoja piirteitä. Tahdosta riippumattoman ruotsin opiskelun vastustajat tosin mielellään yrittävät väittää, että Suomi on ainoa maa jossa on pakko opiskella maan toista kieltä. Maailmassa on kymmeniä monikielisiä valtioita, joten pitäisin melkoisena ihmeenä mikäli näissä ei opiskeltaisi koulussa maan muita kieliä.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_multilingual_…
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Kanadassa ole pakkoranskaa mun tietääkseni. Vai onko ranskankielisillä alueilla kuten Quebecissä?
Ilmoita asiaton viesti
Aivan Jani, matematiikka ei ole vain kieli muitten joukossa, se on luotu ajattelun välineeksi. Luonnollistenkin kielten avulla ajatellaan mutta ne ovat syntyneet kommunikaation tarpeesta ja sitä varten kehittyneet.
Matematiikka on yleismaailmallinen väline lähes kaikkeen suunnitteluun.
Ilmoita asiaton viesti
No matematiikka nyt on laajuudessaan ja yleiskäyttöisyydessään aivan ylivertainen, mutta ei ruotsia (tai mitään muutakaan yksittäistä kieltä) voi kouluaineena verrata myöskään historiaan, biologiaan tai maantietoonkaan. Kaikki edellä mainitut ovat yleismaailmallisia aineita, joita jossain muodossa opiskellaan kaikissa maailman peruskouluissa. Kaikkialla maailmassa peruskouluissa kyllä opetellaan vieraita kieliä, joten jos vertailla halutaan, niin vieraiden kielten opintoja pitäisi käsitellä oppiaineena nimeltä kieliopinnot. Sitten vertaus toimii.