Etuoikeus kuulua Euroopan unioniin, jopa Natoon

Läntisten raporttien – esimerkiksi Reutersin ja New York Timesin – mukaan Venäjä painosti Ukrainan presidenttiä Viktor Janukovitšia, mikä sai hänet taipumaan suuren naapurin tahtoon ja jättämään kauppasopimuksen Euroopan unionin kanssa allekirjoittamatta.

Tästä syystä maan pääkaupungin Kiovan kaduilla on nyt levotonta. Osa kansasta on sitä mieltä, että Venäjän tahtoon ei olisi pitänyt taipua. Liike on saanut poikkeuksellisen näkyvän johtohahmon, kun kaksimetrinen nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestari Vitali Klitschko on asettunut vastustamaan Janukovitšin myöntyväisyyslinjaa.

Entinen neuvostotasavalta Ukraina sijaitsee geopoliittisesti äärimmäisen hankalasti ja sen yhtenäisyys on ollut pitkään koetuksella, mistä vuonna 2004 käynnistynyt ja varsin nopeasti hajonnut länsimielinen oranssi vallankumous oli yksi osoitus. Asukasluvultaan 45-miljoonaisen valtion länsiosat ovat Eurooppa-myönteisiä, mutta vahvasti venäjänkielisessä idässä ymmärretään oikein hyvin Venäjän toiveita.

Monet länsimieliset ukrainalaiset suhtautuvat myönteisesti myös läntiseen puolustusliittoon Natoon. Nato on Venäjälle vielä selvästi punaisempi vaate kuin Euroopan unioni.

Suomessa Ukrainan tapaus ei ole herättänyt kummoisiakaan poliittisia tunteita. Täällä Puheenvuorossa europarlamentaarikko Mitro Repo (sd.) on sentään yrittänyt käynnistellä tapahtumista keskustelua. Hänen mukaansa ”Venäjä ei ota Ukrainan itsenäisyyttä vakavasti, vaan uskoo ’rajamaan’ palaavan Kremlin komentoon ennemmin tai myöhemmin”.
 
Repo kirjoittaa myös, että ”Ukrainan kriisi on näpäytys kaikille, jotka uskottelevat pienten maiden voivan pärjätä yksin”.

Meillä suomalaisilla on EU-jäsenyys, mikä tekee meidät etuoikeutetuiksi. Voisi meillä halutessamme olla Nato-jäsenyyskin, eikä siihen olisi yhdelläkään ulkovallalla mitään sanomista.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu