Etuoikeus kuulua Euroopan unioniin, jopa Natoon

Ongelmana on Venajan vahva vaikutus etupiirikseen katsomissaan maissa. Myos Suomessa. Monissa yrityksissa Venaja on tarkea vientimaa tai sitten HR politiikalla on saatu aikaan se, etta venalaisia on toissa firmoissa vaikka kuinka. Siihen taisi Nokiakin osittain kaatua, etta venalaista softaosaamista nyt ei vain ole kerta kaikkiaan haluttu ihmisten kiusoiksi maailmalle, kuten nyt tiedetaan etta miten tiedot voivat vuotaa lannessakin.

Samoin Suomi on Venajalle kynnyslauta EU markkinoille. Eli venalaisten kannattaa jopa muuttaa Suomeen, hakea kansalaisuutta, perustaa yrityksia Suomeen, mista kasin sukupolvimitassa sitten paasee paremmin EU markkinoille kuin Venajalta suoraan. Hyodyntavat Suomen mainetta. Usein suomalaiset luulevat etta joku suomalainen tekee jotain, mutta kun kaivellaan pintaa syvemmalta niin taustalla onkin venalaiset tekijat ja raha tai sijoittajat. Samalla nauttien mukanaseuraavasta vallasta. Suomalaiset ovat noyraa tyontekijakansaa, jolta ei juuri oma ajattelu onnistu, ja kestamattomin tavoin arvostetaan tyonantajia ja naiden aarimmaisen yksinkertaisiksi viritettyja iskulauseita riippumatta siita millaisia vaikutuksia millakin omistustaustalla hiljaksiin on.

Venalaiset hallitsevat kaikissa ymparysmaissaan mutu-tunteella toimivan kansan aarimmaisen yksinkertaisen ja jalkeenjaaneen ajattelumaailman hallinnan. Siina informaatio-operaatiot toimivat keskitetysti. Eri maihin menee Venjalta aina sama viesti vain kieleltaan kaannettyna ja korkeintaan pikkuisen sovitettuna jos on aivan valttamaton pakko paikallistaa. Tasta olen paassyt Oslon liepeilla War Academylla Venajan suurlahettilasta haastattelemaan aiheesta, johon hanen kommenttinsa oli ”But of course!”. Toki vastaili pidemmastikin ja keskusteltiin hyvinkin, mutta se ei mahdu tahan. Sittemmin muutenkin on tullut asisaa tutkittua ja huomattua viestinnasta ja viestinnan sisallosta eri maissa jotka venajan entiseen etupiiriin kuuluvat.

Ja kun sita tyopaivan jalkeen korkeintaan iltauutisten verran maailmanmenoa seuraavaa oluenlipittaja sohvaperunaa on suurin osa kansasta, niin Venajalla on melkoinen ote. Se osaa parhaiten vodkankuluttajille perustella yksinkertaisia kantojaan, vedoten helppoon ymmarrettavyyteen ja semmoiseen ”selkeyteen” etta kun vaan on pubin isoin jatka ja vaikka tyhma kuin saapas niin muut alistuvat tahtoon kun moinen oykkari esittaa yliyksinkertaisestetut kantansa, kun taas puolestaan lansimaisten kantojen ymmartaminen edellyttaa yleensa kunnon perehtyneisyytta, asiallista sivistystasoa, ja sita etta pubikulttuurityyppinen typera vaittelykulttuuri puuttuisi kokonaan. Kun asetelma on tama, on myos tuota mielipideilmaston voittamista vaikea saada aikaan. Hidasteena ovat vahiten mistaan mitaan ymmartavat, jotka etsivat helppoja omaksua kantoja, joita Venaja osaa etupiirikseen katsomallaan alueella jakaa. On niin paljon kaikenmaailman punalippuperintoa ja lansivastaisuutta jne. Venajan informaatio operaatioporukalla on pitkajanteinen taustatyo tehtyna sitten sotien, myos Suomessa, ja sille perustalle he edelleen rakentavat nykyisia kampanjoitaan.

Venajan vahvaa vaikutusta on se, etta Suomessa Nato-keskustelu ei ole edennyt 15 vuoteen piiruakaan, ja esimerkiksi uusien Naton jasenmaiden kokemuksia ja ajatuksia, etuja ja miinuksia ei ole lainkaan kasitelty mediassa. SUomesta ei juuri osallistuta nuorisotoimintaan, ei opiskelijoiden perehdytyksiin ja koulutuksiin. Siita kaikesta ja tarjolla olevista mahdollisuuksista on vaiettu taysin. Myos Suomen Atlanttiseura on liene jopa solutettu, siksi paljon noyrasti hiljainen kerho sekin on, vaikka on osa laajempaa kokonaisuutta.

Se on sita Venajan valtaa Suomen medioissa. Samaa ilmiota on kaikissa reunamaissa, osin poislukien jo Natoon liittyneet maat. Niissa kun informaatio-operaatioissa ollaan paremmin hereilla ja kaydaan myos torjuntataistelut. Suomessa vain eletaan Venajan (ja sen edeltajan Neuvostoliiton) luomassa ilmapiirissa jossa asiakeskustelun valttely on venlaisilta pakko-omaksuttu alistumisen taiteenlaji.