Tätäkö suomalaiset Natossa kammoavat?

Tänään on tullut kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun sotilasliitto Nato aloitti entisessä Jugoslaviassa etnisiin puhdistuksiin syyllistyneen Serbian pommittamisen. Suomen naapuri Venäjä ei asiaa hyväksynyt.
 

Serbiaa yksinvaltaisesti hallinnut, sotarikoksista syytetty ja YK:n vankilassa kuollut Slobodan Milosevic (1941 – 2006) oli Venäjän liittolainen. Nykyinen Serbia pyrkii Euroopan unioniin.

Serbian vanhan hallinnon kaatumiseen liittyvä Kosovon itsenäisyys  on yhä paha paikka venäläisille, mikä on käynyt ilmi Krimin kriisin yhteydessä. Serbia siirtyi kohti länsimallista demokratiaa, Eurooppaa ja otti jyrkästi etäisyyttä yksinvaltaiseen hallintomalliin. 

Serbia ei olisi välttämättä taipunut ilman Saksan ja Italian lentotukikohdista sekä mereltä ilmaan nousseita pommikoneita. Muita kansoja kunnioittavaa ajattelua edistettiin entisen Jugoslavian ytimessä asevoimin, ja siinä syntyi uhreja. 

Natoa kammoaville suomalaisille kannan ottaminen on peikko, vaikka asia olisi oikea. Venäjää arastellaan. Haluttaisiin pysyä kaukana pahasta maailmasta.

Ukrainassa Nato ei ole operoimassa sotilaallisesti. Toivottavasti myös Venäjän toimet loppuvat Krimiin.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu