Katainen laukaisi ennenaikaisen vaalihingun

Pääministeri Jyrki Katainen lopettaa kesällä kokoomuksen puheenjohtajan ja siinä samalla Suomen pääministerin hommat.

Katainen tähtää kirkkaampiin saleihin, eurooppalaiseksi vaikuttajaksi Herman van Rompuyn (Eurooppa-neuvosto), Jose Manuel Barroson (EU:n komissio), Jeroen Dijsselbloemin (Euroryhmä) tai Catherine Ashtonin (EU:n ”ulkoministeriö”) paikalle.

Jos huippupaikka ei aukea tuurin, korkean tason eurooppalaisen kähminnän ja taidon kautta, saa hän vähintään rivikomissaarin postin europarlamenttivaalien jälkeen.

Nyt jäljellä olisi ollut ehkä vain vuosi pääministerinä, kun vaihtoehtona on viiden vuoden pesti Euroopan näköalapaikalla. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja suurten EU-maiden kompromissi voivat tuottaa kesällä vaikka kuinka makean hedelmän.

Vuonna 2007 valtiovarainministeriksi päässyt Katainen on ollut kovassa paineessa maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi ja taloudeltaan taantuvan maan pääministerinä kesästä 2011 alkaen. Vaan ei hän helpompiin hommiin tähtää.

Finanssikriisi ei ole ohi, Ukrainan kriisi painaa päälle ja on paljon isoja ja pieniä murheita, joista emme tiedä vielä mitään. Eurooppalainen korkea johtaja tarvitsee vähintään yhtä paljon paineensietokykyä kuin Suomen johtaja.

Uraohjuksen päätös on luonnollistakin luonnollisempi, vaan nytpä poliitikan toimittajat ja maan poliittinen oppositio ovat alkaneet spekuloida innokkaasti ennenaikaisilla vaaleilla. Oppositiolle tämä ei ole ensimmäinen kerta. Kenen intressissä ne olisivat ja miksi ne pitäisi järjestää?

Painavaa syytä ennenaikaisiin vaaleihin ei tällä hetkellä ole, vaikka hinkua on. Maassa ei ole poliittista kriisiä ja reippaaseen enemmistöön nojaava hallitus on tällä tietoa toimintakykyinen. Se lienee sitä vaikka Katainen lähtee ja ehkä myös puheenjohtaja Jutta Urpilainen ilman omaa tahtoaan.

Hallitus olisi yhä enemmistöhallitus 101 kansanedustajalla, vaikka vihreät lähtisivät vasemmistoliiton tavoin nostelemaan.

Kokoomus tuskin haluaa ennenaikaistaa kevään 2015 eduskuntavaaleja ja kannatuskuopassa oleva SDP ei nyt ainakaan. Demarit lentäisivät suoraan oppositioon, nyt he voivat vielä odottaa ihmettä. Kokoomus olisi suuressa vaarassa menettää ennenaikaisesti pääministerinpaikkansa keskustalle.

Kuvitelkaa Jan Vapaavuori, Alexander Stubb, Petteri Orpo tai Henna Virkkunen julistamassa ennenaikaiset vaalit vain parin kuukauden pääministerirupeaman jälkeen. Tuskin tapahtuu ja jos tapahtuu, on sitä ennen täytynyt tapahtua jotain varsin odottamatonta.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu