Nyt kysymyksiä koville meppiehdokkaille – pian Usarin grillattavana

1) Onko tarkoituksenmukaista laatia energiastrategiat siten, että lähtökohtana on aina keskitetty tuotanto ja jakelu, joka rajaa käytännössä kaikki muut paitsi valtio-omisteiset yritykset konseptien ulkopuolelle?

Täsmennän, että nämä puolestaan ulkoistavat riskialtteimman osuuden, eli korjuuseen liittyvän urakoinnin pienyrityksille, jotka kilpailutetaan langanlaihoiksi ja ne ottavat ensimmäisenä vastaan markkinoilta tai lainsäädännöstä tulevat iskut. Päästökauppa tappoi vuonna 2008 puolet Suomen pellettituotannosta ja parhaillaan sama uhkaa uusiutua kivihiilen hinnan laskettua ja lisäksi suuri joukko metsähakeyrittäjiä on suuressa vaarassa.

2) Miksi maaseutu täytyy tyhjentää vain sen vuoksi, että hajautetun energiantuotannon syöttötariffit tekevät esimerkiksi mikroturbiinivoimaloista kannattamattomia?

Kaikki biojäte nimittäin muuttuu metaaniksi ja hiilidioksidiksi, joiden talteenoton jälkeen käsitellyn biomassan kaikki kasviravinteet ovat edelleen tallella. Pellolla olki tarvitsee hajotakseen vähintään 10 kg lisätyppeä lannoitteiden muodossa hehtaarille. Elintarviketuotannon sivutuotteet ja karjanlanta voitaisiin haluttaessa lähes kokonaisuudessaan hyödyntää energian tuotannossa. Miksi näin ei tapahdu?

3) Miten aiotte turvata suomalaisten energiaan liittyvien innovaatioiden päätymisen valmistettavaksi kotimaassa?

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kehittämä mikroturbiinivoimalan patentti myytiin muistaakseni hollantilaiselle yritykselle. Kokkolalaisinsinööri Göran Vikströmin menetelmäpatentti otettiin luvatta ja korvauksetta kansainvälisessä konsernissa käyttöön ja ilmeinen miljardibisnes kaapattiin räikeällä tekijänoikeusloukkauksella.

4) Miten aiotte turvata alan puolueettoman tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen, jos kaupallistetut innovaatiot myydään välittömästi eniten tarjoavalle?

Markkinaehtoinen rahoitus edellyttää nopeita tuloksia ja alijäämäinen julkinen talous uhkaa niistää resursseja siinä määrin, että mitään kunnollista ei välttämättä saada aikaan. Kun EKP ei puolestaan voi rahoittaa julkisia alijäämiä, niin mistä se raha otetaan?

Tässä siis vaatimattomasti neljä kysymystä, joihin panelistit eivät osaa vastata tai joutuvat selittämään puutaheinää, koska tarvittavia välineitä näiden ongelmien ratkaisemiseen ei ole käytettävissä.