Timo Soinin kaksi H:lla alkavaa ongelmaa

Selailin Perussuomalainen-lehteä. ”Ovatko vastaanottokeskukset terroristien lomakohteita?”, lehden yksi otsikko kirkui. Asiantuntijoina jutussa olivat Jussi Halla-aho ja Teuvo Hakkarainen, puolueen toinen europarlamentaarikko ja yksi kansanedustaja.

Jutun sävy oli maahanmuuttokriittinen, joku voisi sanoa muukalaisvihamielinen. Halla-aho sätti turvapaikanhakijoita, jotka lomailevat ”alueilla, joista he oman kertomansa mukaan ovat henkensä kaupalla paenneet” ja Hakkarainen syytti, että ”Suomessa oleva vihervasemmisto on terroristin apukäsi”. 

Suomesta turvapaikkaa hakeneet leimautuivat jutussa terroristeiksi. Ei yllättänyt.

Suomen kansa äänesti Halla-ahon europarlamenttiin tänä keväänä valtavalla äänivyöryllä. Siellä hän on päässyt verkostoitumaan eurooppalaisten aatetovereidensa kanssa ja päättämään kaikkien meidän asioista Eurooppa-lähtöisesti.

Viikonlopun Helsingin Sanomien haastattelussa hän jätti auki, tekeekö hän paluun Suomen päivänpolitiikkaan ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Se on kiinnostava kysymys puoluejohtaja Timo Soinin kannalta, mutta asialla on myös laajempaa merkitystä. 

Halla-aho on eittämättä perussuomalaisten henkinen kakkosmies. Hänen poliittinen ykkösteemansa, maahanmuuttokriittisyys/muukalaisvihamielisyys, on aivan sama kuin juuri suuren äänivyöryn hankkineilla ruotsidemokraateilla.

Puoluejohtaja Timo Soini on hankkinut poliittisen suosionsa aivan toisesta suunnasta kuin Halla-aho, EU-kriittisyydestä ja maantieteellisesti Helsingin ulkopuolelta. Soinin henkinen tausta on Veikko Vennamossa ja SMP:ssä, kun helsinkiläinen Halla-aho on taas 2000-luvun eurooppalaisen maahanmuuttoon ja islamiin penseästi suhtautuvan liikkeen suomalainen nokkamies. 

Halla-ahon ulkomaalaiset vastineet ovat Ruotsin Jimmie Åkessonin lisäksi Ranskan Marine Le Pen ja Hollannin Geert Wilders. Aivan päinvastoin kuin Soini, Halla-aho ymmärtää avoimesti ruotsidemokraatteja. Halla-aholla on Ruotsin-kollegoista myös ensikäden tietoa, minkä hän myös muistaa mainita.

”Oma, jonkinlaiseen ensikäden tietoon perustuva näkemykseni on, että ruotsidemokraatit on Länsi-Euroopan kansallismielisten ja maahanmuuttokriittisten puolueiden joukossa sieltä siisteimmästä, asiallisimmasta ja organisoiduimmasta päästä, Halla-aho kirjoitti blogiinsa viime viikolla Ruotsin vaalien jälkeen.

Soini ei kelpuuttanut Halla-ahoa joukkoihinsa vielä 2009 eurovaaleihin, mutta vuoden 2011 jytkyä rakentamaan puoluejohtaja häntä tarvitsi. Halla-aho tarvitsi vähintään yhtä paljon Soinia, ja hän sai vaaleissa todellisen lähtölaukauksen poliittiselle uralleen.

Mutta entä vaaleissa 2015, haluaako Soini tukea Halla-ahoa ja Halla-aho Soinia? Halla-aho toisi varmuudella paljon ääniä Helsingistä, ja maahanmuuttoteemojen varma esillä olo takaisi ääniä muualtakin Suomesta. 

Halla-ahon avulla Soinin puolue voisi yltää runsaan puolen vuoden päästä jopa Suomen suurimmaksi ja Soini itse pääministeriksi. Nappasivathan ruotsidemokraatitkin peräti 13 prosenttia annetuista äänistä. Ilman Halla-ahoa Soinin unelma on paljon kauempana. 

Toisaalta, jos Halla-aho ei ole ensi keväänä ehdolla ja Soinin puolue menestyy yhtä heikosti kuin viime kuntavaaleissa tai presidentinvaaleissa, voi Halla-aho olla se henkilö, joka huudattaa itsensä melko piankin vaalien jälkeen Soiniksi Soinin paikalle.

Tässä tulee vielä pari sanaa siitä toisesta Soinin toisesta H:lla alkava ongelmasta, Teuvo Hakkaraisesta. Mies törttöilee tällä kertaa julkisuudessa 17-vuotiaan tytön kanssa suhdesekoilussa. Poliittinen uskottavuus, jos sellaista koskaan on ollut, on painunut entistä jyrkemmin miinuksen puolelle.

Voiko Soini ottaa eduskuntavaaleihin ehdolle henkilön, joka on vaalikauden mittaisella käytöksellään osoittanut, mikä hän on miehiään? Tosin jos hän jättäisi Hakkaraisen ottamatta, tympääntyisi aika moni maakunnan protestihenkinen mies ja saattaisi jättää äänensä antamatta perussuomalaisille. 

Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri on asettanut Hakkaraisen jo ehdolle, joten kaipa Soinikin tämän kesto-ongelmansa mukaan haluaa.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu