Sauli Niinistön piiloon jäänyt viesti

Ruotsissa puuhataan uusia vaaleja, koska sikäläinen vähemmistöhallitus on ajettu nurin ennen kuin se oikeastaan on ehtinyt edes aloittaa. Heikkoa on länsinaapurissa, mutta niin on Suomessakin.

Ruotsin hallituksen umpikuja on seurausta sikäläisestä vaalituloksesta. Enemmistöhallitusta ei tämän syksyn vaalien jälkeen syntynyt, koska ruotsidemokraatit onnistuivat lyömään kiilan oikeisto- ja vasemmistoblokkien väliin.

Suomeen enemmistöhallitus synnytettiin kesällä 2011 väkisin oikeiston ja vasemmiston kuuden puolueen liittona. Vaaleissa yllättäneet perussuomalaiset jätettiin tai he jäivät omasta halustaan ulkopuolelle.

Laajaa konsensusta siis yritettiin, mutta pieleen meni. Kaksi puoluetta on lähtenyt kälppimään ja suuret päätökset ovat jääneet tekemättä.

Tämän hallituksen – ja vähän edellistenkin – aikana on tullut esiin mittava joukko jyrkkiä tunnepitoisiakin jakolinjoja, jotka kertovat konsensuksen kuolemasta: sukupuolineutraali avioliitto vs. perinteinen avioliitto, Nato-jäsenyys vs. liittoutumattomuus, kirkkoon kuuluminen vs. kirkosta eroaminen, lisää velkaa ja veroja vs. vähemmän veroja ja julkisia menoja, Eurooppa-henkisyys vs. EU-allergia, lisää ydinvoimaa vs. vähemmän ydinvoimaa jne.

Yritä siinä sitten hallita, kun hallituksessakin näkemykset menevät aivan ristiin puhumattakaan kansasta, joka jakautuu Facebookissa ja blogeissa eri leireihin.

Kuka muuten on huomannut, että myöskään tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan hallitusten ei ole Suomessakaan pakko istua neljää vuotta?

Presidentti nosti asian esille MTV3:n Huomenta Suomen juhlalähetyksessä tämän viikon maanantaina, kun oli puhetta Suomen valtakunnallisen päätöksenteon takkuamisesta.

Niinistö arvioi, että Suomessa pidetään demokratian tunnusmerkistönä sitä, että hallitus ja eduskunta istuvat aina täydet neljä vuotta, kuten viime aikoina on tapahtunut. Näin ei välttämättä ole.

”Demokratiaan kuuluu myöskin se, että hallituskin voi kesken toimikauttaan jättää tai jopa eduskuntakin. Voidaan järjestää uudet vaalit, sekin kuuluu demokratiaan. Jos törmätään siihen tilanteeseen, että nähdään, että tässä nyt ei vaan kyetä tekemään mitään, niin silloin on kaksi vaihtoehtoa: olla tekemättä mitään tai sitten yrittää tehdä jotakin, hakea uutta kokoonpanoa”, tasavallan presidentti totesi.

Niinistö asetteli sanansa tarkasti, mutta viestistä on löydettävissä ilmeistä tympääntymistä Kataisen-Stubbin hallitusten rajalliseen kykyyn tehdä päätöksiä.

Suomen ensi kevään eduskuntavaalit ja niiden jälkeiset hallitusneuvottelut ovat tärkeät ja jännittävät. Onko Ruotsin tie myös meidän tiemme vai saadaanko tänne aikaan oikeasti toimintakykyinen hallitus?