Suomen Venäjän-politiikka muuttumassa?

Pääministeripuolue kokoomuksen ja gallupjohtaja keskustan johtohahmojen välilä on eroja Venäjä-ajattelussa. Kokoomus on koko painollaan Euroopan unionin yhteisen Venäjän-politiikan ja pakotteiden takana, mutta keskustassa näkemykset ovat olleet Ukrainan sodan aikana toisenlaiset.

Melko todennäköisen tulevan pääministerin Juha Sipilän puolueessa on vahvoja toiveita Suomen oman, EU:sta ainakin jossain määrin riippumattoman idänpolitiikan suuntaan.

Venäjän johto voisi saada siinä suoremman vaikutuskanavan Helsinkiin ja Suomen johtajat vastaavasti Moskovaan. Kokoomus puhuu tässä yhteydessä harmaasta vyöhykkeestä, jota Suomen pitäisi välttää kaikin keinoin.

Toimittajat tivasivat tänään sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa pääministeri Alexander Stubbia (kok.) nimeämään keskustalaiset irtiottajat. Kiertelyn ja kaartelun jälkeen Stubb mainitsi kolme nimeä nimeämättä heitä tosin suoraan irtiottajiksi: Paavo Väyrynen, Paula Lehtomäki ja Seppo Kääriäinen.

Nämä ovat kovia keskustalaisia ulkopolitiikan vaikuttajanimiä.

Kunniapuheenjohtaja Väyrynen on vanha ministeri jo neuvostoajoilta ja nykyinen europarlamentaarikko. Ex-varapuheenjohtaja Lehtomäki on myös entinen ministeri ja nykyisin kansanedustajana myös Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja. Ex-puolueihteeri Kääriäinen on myös ollut useamman kerran ministerinä ja on tällä hetkellä eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Tämä kolmikko on myös hyvin kriittinen sen suhteen, että Suomi lähenisi edelleen länttä, eli liittyisi puolustusliitto Natoon. Väyrynen on jyrkässä Nato-hylkimisessään tosin omassa sarjassaan.

Väyrysen ja hänen hengenheimolaistensa kiihkeimmät vastustajat kutsuvat tätä suomettumiseksi eli takavuosikymmenten ulkopoliittiseksi ajatteluksi, jossa itänaapurin tekemiset otetaan vain annettuina ja kauppaa jatketaan vanhaan malliin teki tuo itänaapuri mitä härskiyksiä tahansa.

Tässä Paavo Väyrysen Nato-näkemystä.

Tässä Paula Lehtomäen Nato-näkemystä.

Tässä Seppo Kääriäisen Nato-näkemystä.

Kehkeytymässä on mielenkiintoinen asetelma ensi kevään eduskuntavaalien ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ajatellen. Mihin keskustan puheenjohtaja Sipilä lopulta asemoi itsensä?

Merkille pantavaa on, että Sipilä ei halua hallitusohjelmaan Suomea Natosta ulos sulkevaa kirjausta, kuten SDP halusi ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja kumppaneiden johdolla tähän hallitusohjelmaan.

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu