Kataisen siksakkihallitus vei meiltä kyvyn

Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Ville Niinistö, Paavo Arhinmäki, Päivi Räsänen ja Carl Haglund, miksi te kiristitte verojamme ja jarrutitte Suomen talouden kehitystä?

Toki kiristävistä veropäätöksistä (lista niistä tämän kirjoituksen lopussa) vastanneiden joukossa on ollut vuosina 2011 – 2014 muitakin, kuten Alexander Stubb ja Antti Rinne loppumetreillä sekä Stefan Wallin alkumetreillä, mutta ensin mainitut kuusi henkilöä ovat six packiksi nimetyn Kataisen hallituksen ja sen työn jatkajan päävastuulliset.

Jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan kuluttajan ja säästäjän kukkaroon osuneilla verojen kiristyksillä saatiin aikaan se, että me suomalaiset pystyimme yhä vähemmän ostamaan asuntoa, vaihtamaan autoa, ja pienempienkin tavaroiden hankinta alkoi tuntua kestämättömältä. Taloudellinen kyky aleni ja jopa meni.

Ei meitä kyllä säästämäänkään kannustettu, koska pääomatuloveroa ja osinkoveroa kiristettiin.

Osin hallitus on tehnyt päätöksiä ensin kiristäen, sitten vähän hölläten. Siksakkia. Näin on käynyt kotitalousvähennyksen kanssa.

Ostovoimamme on siis heikentynyt kuluvan vaalikauden aikana, mistä Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistutti eilen Uudessa Suomessa. Tämä heikkeneminen taas on ruokkinut sitä, että maamme bruttokansantuote on laskenut vuodesta 2012 alkaen, eikä loppua näy. Työttömyys on kasvanut.

Toki vientiteollisuutemme oli myös rakenteellisessa ongelmissa ja vanha kännykkä-Nokiakin meni. Kauppa ulkomaille tökki myös, koska Euroopan talous yski. Hallitus yritti kannustaa yritystoimintaa laskemalla yhteisöverokannan 20 prosenttiin 24,5:stä viime vuoden alusta alkaen. Tulokset ovat valitettavasti ainakin toistaiseksi laihat.

Ruotsissa meni kuitenkin samaan aikaan kohtalaisen hyvin (katso tämän jutun yhteydessä oleva käyrä), talous kasvoi ja valtiontalous pysyi kunnossa.

Nyt joku sanoo, että se johtui siitä, että Ruotsissa on oma valuutta. Onhan siellä, mutta vuosina 2011 – 2014 kruunu on ollut keskimääräistä vahvempi suhteessa meidän valuuttaamme euroon, mikä on nakertanut vientiä Ruotsista muualle ja auttanut vientiä esimerkiksi Suomesta sinne.

Jos joku ei usko kertomustani Ruotsin kruunusta, kannattaa katsoa tämä käppyrä. Ja lukea esimerkiksi tämän linkin takaa löytyvä juttu.

Ruotsissa ei kuristettu ostovoimaa 2011 – 2014. Jatkosta en tiedä.

Suomessa verojen kiristyksillä ei parannettu valtiontalouden ahdinkoa kuin hippunen. Edelleen teemme vuodessa useita miljardeja euroja syömävelkaa, koska todelliset julkisten menojen leikkaukset ovat jääneet tekemättä.

Puoliksi leikkauksia, puoliksi veronkorotuksia -malli olisi voinut toimia täydellisessä maailmassa, mutta ei vuosien 2011 – 2014 Suomessa.

Vaalivuosi 2015 on koittanut ja kuljemme edelleen Italian ja Kreikan viitoittamalla tiellä.

 

 

Tässä on lueteltuna kertauksen vuoksi Suomen hallituksen päättämiä merkittävimpiä veronkiristyksiä kullekin mainitulle vuodelle:

 

2012

– Kuluttajan ja sijoittajan verotusta kasvattavat energian, alkoholin ja makeisten verojen nousu, asuntolainan verovähennysten pieneneminen sekä pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristyminen. Asuntolainan koroista saa vähentää enää 85 prosenttia.

– Pääomatulojen veroprosentti nousee 28:sta 30 prosenttiin ja yli 50 000 euroa ylittävien pääomatulojen veroprosentti nousee 32 prosenttiin.

– Vuonna 2012 perinnön tai lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan perintöveroa 16 % sen oltua vuonna 2011 kolme prosenttiyksikköä vähemmän eli 13 %.

Lähde: Yle

 

2013

– Yleinen arvonlisävero nousee 23 prosentista 24 prosenttiin ja ruuan, ravintolapalveluiden sekä rehujen arvonlisävero nousee 13 prosentista 14 prosenttiin. Lääkkeiden, kirjojen, tilattujen lehtien, liikuntapalveluiden, henkilökuljetusten, majoituspalveluiden sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien arvonlisävero nousee 9 prosentista 10 prosenttiin.

– Valtion tuloveroasteikkoon tulee vuonna 2013 uusi progressioporras. Veroa peritään 100 000 euroa ylittävistä tuloista 31,75 prosenttia. Uusi yli 100 000 euron tulojen progressioporras koskee noin 50 000 tulonsaajaa.

– Yli 45 000 euron eläkettä saaville tulee oma eläketulon lisävero. Se on 6 prosenttia eläketulon 45 000 euroa ylittävästä osasta. Eläketulon lisäveron arvioidaan kohdistuvan 45 000 eläkeläiseen

– Perintö- ja lahjaveroasteikkoon tulee vuosille 2013 – 2015 ylimääräinen veroporras 1 000 000 euroa ylittävälle osalle perintöosaa tai lahjaa. Korotus on kolme prosenttiyksikköä. Yli miljoonan euron perinnöstä tai lahjasta menevä vero on vuosina 2013 – 2015 I veroluokassa 19 prosenttia ja II veroluokassa 35 prosenttia.

– Asunto-osakkeen kauppahinnasta maksettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

Lähde: Talouselämä 

 

2014

– Pääomatulojen progressiorajaa kiristetään siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero on 32 % (raja 50 000 euroa vuonna 2013).

– Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osinkotulon veronalaista osuutta nostettiin 70 prosentista 85 prosenttiin. Osingosta 15 prosenttia on verovapaata tuloa aiemman 30 prosentin sijaan.

Lähde: EK

 

2015

– Ansiotuloverotuksen ylimmän tuloluokan rajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon. Ylimmän tuloluokan voimassaoloa on päätetty pidentää vuoteen 2018 saakka.

– Asuntolainan korkojen vähennysoikeus pienenee 10 prosenttiyksiköllä, joten vuonna 2015 vähennyskelpoista on 65 prosenttia koron määrästä. Sen jälkeen vähennysoikeuden pienentäminen jatkuu 5 prosenttiyksiköllä vuosittain vuoteen 2018 asti. Silloin korkomenoista on vähennyskelpoista 50 prosenttia.

– Pääomaverokannan korotukset jatkuvat. Vuonna 2015 korotetaan ylempää verokantaa, joka nousee 32 prosentista 33 prosenttiin. Samalla ylemmän verokannan tuloraja laskee 40 000 eurosta 30 000 euroon. Alempi pääomaverokanta 30 prosenttia säilyy ennallaan.

Lähde: Kauppakamari 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu