Ei anneta Kreikan vetää meitä höplästä

Kreikan uusi hallitus pelaa kovaa peliä rahoittajiensa, meidän muiden eurooppalaisten, kanssa. Kreikkalaisten retkuun ei kannata mennä.

Kreikka on kuin ylivelkainen asuntolainan ottaja tai yritys, joka haluaa, että rahoittajat kuittaavat tekijän itselleensä aiheuttamat ongelmat.

Kukapa asuntovelkainen ei haluaisi helpottaa velkataakkaansa, jos velan hoitaminen vaatii kiusallisen paljon ylimääräisiä ponnistuksia ja mahdollisuudet shoppailla kaikkea kivaa ovat kovien korkomenojen vuoksi heikentyneet?

Populistihallituksen saaneella Kreikalla on kuitenkin poikkeuksellinen neuvotteluvaltti: se voi yrittää aiheuttaa ainakin hetkellisen kaaoksen kansainväliseen talouteen tekemällä velkaleikkauksen omin päin ja irrottautumalla yhteisesti sovituista talouden tasapainotusohjelmistaan. Se voisi toimia yhtä omapäisesti kuin Argentiina vuonna 2001.

Kreikka voisi myös panna aivan ranttaliksi ja lähteä kävelemään eurosta ilman neuvotteluita. Siinäkin tilanteessa Kreikka ajattelisi vain itseään, ei tekonsa mahdollisia seurauksia muiden eurooppalaisten valtioiden asukkien kannalta, olivat ne hyviä tai huonoja.

Tähän mennessä Suomi ei ole menettänyt Kreikkaan yhtään veronmaksajien rahaa. Jos Kreikan velkoja leikataan esimerkiksi 30 prosenttia, menettää Suomi sillä hetkellä ainakin 300 miljoonaa euroa, koska suoraa lainoitusta on annettu noin yhden miljardin euron edestä.

Jos Kreikka eroaa eurosta omin päin, se ajautuu melko ilmeisesti maksukyvyttömäksi, kun sen pitäisi hoitaa kovassa valuutassa olevia lainojaan devalvoituvalla ja äärimmäisen epävakaalla omalla valuutallaan. Rahoittajien usko voisi loppua, ja Suomen valtio olisi vaarassa menettää miljardeja euroja, kun kaikki Kreikka-vastuut kaatuisivat päälle.

Kreikan talous yrittää juuri nyt pinnistää ylöspäin ja turismitulot ovat kääntyneet kasvuun. Siellä on paljon halvempaa kuin monessa muussa euromaassa johtuen muun muassa palkkatasosta, joka on joustanut kriisin aikana alaspäin.

Siis, kreikkalaisten palkat ovat joustaneet alaspäin, mikä on parantanut maan kilpailukykyä.

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) ja Suomen Pankin entinen työntekijä Heikki Koskenkylä pohtivat porukoineen Kreikan velkaleikkausta ja euroeroa blogissaan. Oletus on, että devalvoituneen valuutan maahan virtaisi turisteja ja talous kääntyisi. Käännettä vaan on nähty ilmankin, joskin haurasta.

Lepomäen ja kumppanien devalvaatiologiikalla Venäjälle pitäisi virrata tällä hetkellä solkenaan turisteja kovien valuuttojen maista, ja maan talouden pitäisi ampaista arvonsa menettäneen ruplan avulla valtavaan kasvuun. Todellisuus on ihan muuta: tuo koko Euroopalle pullisteleva häirikkövaltio on pudotettu roskalainaluokkaan.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu