Sipilän kysymys nro 3 – paha Soinille ja Rinteelle

Hallitustunnustelija Juha Sipilän tänään julkaisemat 15 kysymystä jakavat keskustan kilpakosijat vuohiin ja lampaisiin. Suurimmasta osasta syntyy helposti yhteinen näkemys, mutta muutama kysymys on erityisen tiukka suurimmille kosijoille eli perussuomalaisille, kokoomukselle ja SDP:lle.

Vastauksia mietitään nyt pari päivää kieli keskellä suuta. Niistä riippuen voivat hallitushaaveet jäädä tai paikka taivaassa aueta.

Verotus eli kysymys 3 on kaikille kolmelle paha, mutta kahdelle erityisesti. Se kuuluu: Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokoomus selvittänee sen suurista helpoimmin, sillä se on puolue, joka kannattaa niin sanotusti pientä valtiota eli vähempiä veroja ja vähempiä julkisesti tuotettuja palveluja. Puolueen pulma on lähinnä ansiotuloveron kahden miljardin alennushanke, jonka Sipilä on aiemmin lytännyt.

Timo Soinin johtamilla perussuomalaisilla sen sijaan on varsin vasemmistolainen näkemys esimerkiksi varallisuusveron palautuksesta, mikä voi olla liikaa Sipilälle. ”Pidämme varallisuusveroa yksinkertaisena tapana saada valtiolle huomattavia lisätuloja niiltä kansalaisilta, joiden kokonaisvarallisuus on poikkeuksellisen suuri”, puolue julistaa tuoreessa talouspoliittisessa ohjelmassaan.

Toisaalta esimerkiksi viime vaalikaudella toteutettua yhteisöveron reilua alennusta perussuomalaiset ovat pitäneet virheenä. Myös tässä linjauksessa puolue on ollut vasemmalla ja eroaa niin sanotuista porvaripuolueista. Toki puolueella on omat veronalennushankkeensa autoveroajatuksineen, mutta sopivatko ne yhteen keskustan kanssa?

Verokysymysten ohella esimerkiksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta keskustalla ja perussuomalaisilla on täysin vastakkainen näkemys. Keskustan halu poistaa tuo tarveharkinta on vastaava kuin työnantajilla ja kokoomuksella.

Antti Rinteen luotsaama SDP puolestaan ajaa perinteiseen vasemmistotyyliin pääomatuloveron nostoa suurimmille tuloille, mikä ei saane Sipilältä myönteistä vastakaikua. Muutenkin SDP kannattaa merkittävän kokoista julkista sektoria ja suosii esimerkiksi sote-ratkaisussa julkisesti tuotettuja palveluja. Nämä voivat olla Sipilälle hankalia hyväksyä.

Lisäksi Rinne on puhunut ansiotuloverojen kiristämisestä yli 70 000 vuodessa tienaavien kohdalla.

Kysymys 6 saattaa olla paha erityisesti kokoomukselle. Siinä kysytään: Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Jos kokoomus esiintyy vastauksessaan Sipilän porukan mielestä liian Nato-intoisesti, voisi siitä tulla stoppi sen hallitustoiveille.

Sipilän 15 kysymyksessä vedenjakajia voivat olla myös EU- ja ilmastopolitiikkaa koskevat kysymykset, joihin liittyen on kirjattu jo uuden hallituksen keskustalainen näkemys vastaajille tiedoksi. ”Hallitus suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa” ja muutenkin vakuutellaan tiukkaa linjaa. Tämä kelvannee perussuomalaisille ja SDP:lle, mutta Alexander Stubbin johtamassa hyvin EU-myönteisessä kokoomuksessa voi olla asian kanssa ongelmia.

Sipilän keskitien ilmastopolitiikassa taas on ilmasto-oikeistolaiselle Soinille nielemistä. Sipilä puhuu kysymyksen perusteluissaan kunnioittavasti EU:n ilmasto- ja energiapaketista, kun taas perussuomalaiset puhuvat EU:n ilmastotavoitteiden turmiollisuudesta suomalaisille ja vaativat käännettä.

Sipilän kysymys numero 13 on varsinainen jokeri, joka aiheuttaa ainakin Soinin porukoissa ja joissain nuoremmissa kokoomuslaisissa pohdintaa. Se kuuluu: Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Pienemmistä eduskuntapuolueista RKP, kristillisdemokraatit ja vihreät eivät voi vastata Sipilän kysymyksiin kovinkaan väärin, eli niiden tie ei kysymyspatterin vuoksi nousse pystyyn. Vasemmistoliitto elvytyspuheineen taisi pelata itsensä ulos hallituksesta jo ennen vaaleja.

Niin, ja sehän selvisi viimeistään tänään, että neljän suuren hallitusta ei tule. Eikä yli viiden puolueen hallitusta.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu