Kelpaako valtasalkku kokoomukselle?

Nyt on jaossa valtaa ja näkyvyyttä, kun uuden hallituksen kokoonpanoa viritellään. Julkisuudessa on ollut erilaisia spekulaatioita uusista ministereistä, tänään viimeksi esimerkiksi Helsingin Sanomissa ja MTV:n sivuilla.

Juha Sipilä on lupaillut, että ministereiden määrää vähennetään nykyisestä 17:stä 12:een. Tästä hänen täytynee vähän joustaa, koska kolmen puolueen hallituksessa loogisin jako olisi 5 + 4 + 4 eli keskustalle yksi enemmän kuin perussuomalaisille ja kokoomukselle.

Sipilä ei ole vetäissyt lukua 12 mitenkään hatusta, vaan sen verran Suomessa on ihan virallisestikin ministeriöitä, siis erillisiä koneistoja omine virkamiehineen.

Vielä toimitusministeristönä istuvassa ryhmässä yksittäisiä ministereitä on viisi enemmän, osin siksi että salkut piti jakaa entisessä kuuden puolueen hallituksessa ihan omalla matematiikallaan.

Sipilän hallituksessa yhdelle ministerille tulee valtaa ja vastuuta keskimäärin enemmän kuin sitä on ollut Kataisen/Stubbin hallituksessa. Jollekin postille sitä on luvassa selvästikin enemmän.

Jos salkkujako menee puhtaasti ministeriöiden pohjalta, tulee työ- ja elinkeinoministerin salkusta hyvin painava aivan kuten myös sosiaali- ja terveysministerin salkusta. Nyt kummassakin ministeriössä on kaksi ministeriä (Jan Vapaavuori ja Lauri Ihalainen, Laura Räty ja Susanna Huovinen), jatkossa siis ehkä vain yksi.

Tästä syystä ainakin kokoomuksella on dilemma: ottaako suuren näkyvyyden ulkoministerin salkku vai mahdollinen superministeriöksikin nimetyn työ- ja elinkeinoministeriön ainoa salkku.

Systeemi menee niin, että koska keskustalle kuuluu pääministerin salkku, valitsee toiseksi suurin eli perussuomalaiset seuraavan salkun, joka lienee valtiovarainministerin painava salkku. Se kuuluisi vaalituloksen ja hallituspohjan perusteella itseoikeutetusti puheenjohtaja Timo Soinille.

Seuraava valitsija on kokoomus ja se siis joutuu pohtimaan paljonkin taloudellisen vaikuttamisen ja näkyvyyden välillä. Elinkeinoministeri Vapaavuoren toimet viime vaalikaudella esimerkiksi ydinvoima- ja telakka-asioissa näyttivät, kuinka paljon taloudellista valtaa tuossa ministeriössä on. Tosin sai hän myös paljon näkyvyyttä.

Jos kokoomus päätyy puheenjohtaja Alexander Stubbille annettavaan ulkoministerin paikkaan, menee työ- ja elinkeinoministeriö seuraavaksi poimintavuorossa olevalle keskustalle. Tarjolla tärkeään tehtävään olisi monenkin kannunvalajan mukaan ex-talouskomissaari Olli Rehn.

Rehn on maailmalla pätevöitynyt, mutta hänen kohdallaan mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että hän oli viime syksynä äärimmäisen kriittinen venäläistä Rosatomia kohtaan puhuen muun muassa ”Rosatom-sopasta” ja ”epävarmasta tiestä”. Hän edusti silloin oppositiota ja valmistautui vaaleihin.

Fennovoiman ydinvoimalan varsinainen rakentamislupa lähtee valtioneuvostoon kesäkuun loppuun mennessä. Sen hankkeen osalta arvosteluun ei taida olla haluja enää muilla kuin tämän päivän oppositiolla vihreiden johdolla.

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu