Päivi Räsänen epäonnistui

Päivi Räsänen luopuu Suomen arvokonservatiivisimman eduskuntapuolueen, kristillisdemokraattien, puheenjohtajuudesta vapaaehtoisesti. Hänen johtajakaudellaan 2004 – 2015 puolue on menettänyt kolmanneksen kannattajistaan.

Riihimäkeläinen kaupunginvaltuutettu, lääkäri koulutukseltaan, valittiin puheenjohtajaksi Bjarne Kalliksen jälkeen. Kallis luopui, kun puolue oli menettänyt ainoan paikkansa europarlamentissa vuoden 2004 vaaleissa.

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa KD menestyi Kalliksen johdolla vielä kohtuullisen hyvin. Se sai 149 000 ääntä, mikä oli 5,3 prosenttia kaikista äänistä. Kansanedustajapaikoissa se tarkoitti seitsemää.

Kevään 2015 eduskuntavaaleissa KD sai Räsäsen johdolla 105 000 ääntä, pitkälle yli 40 000 vähemmän kuin 2003. Paikkoja irtosi enää viisi.

Samaan aikaan, kun kristillisdemokraatit on kutistunut, on eräs toinen puolue kasvanut suuriin mittoihin, nimittäin perussuomalaiset.

Kansalaiset antoivat Timo Soinin johtamalle, niin ikään arvokonservatiiviselle puolueelle 2003 vain 44 000 ääntä, mikä tarkoitti kolmea kansanedustajaa.

PS on kahden jytkyttelyn jälkeen nyt tunnetusti maan toiseksi suurin eduskuntapuolue 38 edustajallaan ja puolella miljoonalla äänellään. Samalla KD:sta on tullut Suomen pienin eduskuntapuolue.

Räsänen on tullut tunnetuksi jyrkistä kannoistaan koskien homoseksuaalisuutta, naispappeutta ja aborttia. Hän on ollut suomalaisen arvokeskustelun konservatiivinen ääripää.

Räsäsen kommentit on yhdistetty kansan silmissä usein suoraan evankelisluterilaiseen kirkkoon, mikä on harmittanut liberalisoituvan kirkkomme johtajia.  

Silloin kun Räsänen aloitti KD:n johdossa, kirkkoon kuului vielä 4,4 miljoonaa suomalaista. Nyt jäseniä seurakunnissa on kymmenkunta prosenttia vähemmän, 4,0 miljoonaa.

Ei Räsänen tätä kehitystä toki ole aiheuttanut, mutta ei hän sitä ole kyennyt ainakaan hidastamaan.

Puoluejohtaja Päivi Räsänen epäonnistui yrityksessään käännyttää suomalaisia vanhoillisempaan suuntaan. Tuskin hän edes onnistui jarruttamaan yhteiskuntamme liberalisoitumiskehitystä. Ehkä hän jopa kiihdytti sitä.

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu