Älkää sitten sanoko ettei kukaan varoittanut

Suomen ja Kreikan touhuissa nähdään nykyisin usein yhtäläisyyksiä. Viimeksi tänään on uutisoitu yhden kansainvälisen eurokriitikon ja yhden kotimaisen yritysjohtajan maininneen nämä kaksi talouden alisuorittajaa samassa virkkeessä.

"Kuten Paul Krugman on aiemmin osoittanut ja monet muut meistä vuosia ovat huutaneet vuosia, Suomen ei olisi pitänyt liittyä euroon ikinä, kuten Kreikankaan ei olisi pitänyt", brittiläinen Ukip-aktiivi, talouskommentaattori Tim Worstall pohti kirjoituksessaan Forbesissa.

"Esimerkiksi vuonna 2012 Suomeen investoitiin Kreikan jälkeen vähiten Euroopassa", teknologiayritys Outoteckin toimitusjohtaja Pertti Korhonen muistutti Kultarannassa Suomen taloudelliselle ja poliittiselle eliitille.

Suomessa on laajasti vallalla näkemys, ettei markkaan ole paluuta ja devalvaatiot ovat osa kadonnutta kansanperinnettä. Isoja monin tavoin omillaan pärjääviä maailmantalouksia edustavien Worstallin ja Krugmanin valuuttaoppien ei uskota soveltuvan tänne.

Edes vientiteollisuus ei omaa markkaa toivo, vaan se uskoo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamaan yhteiskuntasopimukseen ja erityisesti sen työaikaa pidentävään osaan.

Olosuhteet ovat ne, joihin Outotecin Korhonenkin viittasi.

"Tavaravienti on pudonnut vuoteen 2008 verrattuna 18 prosenttia eli 12 miljardia ja yritysten investoinnit ovat pudonneet kymmenen miljardia alemmalle tasolle. Tämä vastaisi kymmentä Äänekosken biotuotetehdasta joka vuosi, siis joka vuosi", hän sanoi.

Yksityinen sektori ei kykene enää mitenkään elättämään sellaista julkista sektoria, johon tässä maassa on totuttu. Tästä myös yritysjohtaja Korhonen varoitti.

Arvovaltainen Moody’s on liittynyt luokittajista niiden joukkoon, jotka eivät usko Suomeen entiseen tapaan. Näkymät ovat sen mukaan negatiiviset. Varoitus sekin.

Ikävästi samoihin aikoihin on kansainvälisten sijoittajien luottamus eurooppalaisiin ”turvasatama-arvopapereihin” laskenut.

Suomen kymmenvuotisen lainan korko on hupsahtanut Saksan vanavedessä hetkessä lähes prosenttiyksikön ylöspäin runsaaseen 1 prosenttiin. Varoitus sekin.

Varoituksia on saatu aika monta.

Ja sitten yksi pyyntö: voisiko höpinät maailmalta ilmaiseksi saatavasta rahasta jo lopettaa?

Mikähän rahan hinta muuten olisi omalla markalla? 10 prosenttia? 15?

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu