Näinkin paljon perussuomalaisia voi inhota

Perussuomalaiset ovat olleet nyt puolitoista kuukautta hallitusvastuussa. Puolue on keskustan ja kokoomuksen kanssa samassa rintamassa, kun Suomen hallitus taistelee maan omien vakavien talousongelmien lisäksi eurooppalaisten, parhaillaan ensisijaisesti kreikkalaisten ongelmien kanssa.

Perussuomalaiset kantaa nyt hallituksessa osaltaan vastuuta myös Suomen hankaloituneista Venäjän-suhteista ulkoministeri Timo Soinin johdolla. Ja kaikista muistakin Suomen hallitukselle kuuluvista asioista.

Nationalistispopulistinen liike on yleisesti hyväksytty Suomessa hovikelpoiseksi toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. Näissä maissa vastaavat puoluekentän oikeaan laitaan mielletyt populistit yrittävät vaikuttaa päätöksentekoon hallituksen ulkopuolelta. Kummassakin maassa hallitusvalta on tällä hetkellä vähemmistöllä – Ruotsissa sosialidemokraateilla ja Tanskassa porvarillisella Venstrellä.

Tanskassa rajun vaalivoiton viime kuussa saanut ja kokonaiskilvassa toiseksi tullut oikeistopopulistinen kansanpuolue ylsi hallitusneuvotteluihin, mutta hallitusovet eivät perussuomalaisten pitkäaikaiselle kumppanille auenneet. Maahanmuuttoon ja euroon kriittisesti suhtautuva puolue uskoo vaikuttavansa paremmin oppositiosta.

Ruotsissa eivät ruotsidemokraatit saata hallitusvastuusta vielä nykyisin edes haaveilla, vaikka puolue on selkeästi maan kolmanneksi suurin. Sen verran huomattavaa on sitä kohtaan muissa ruotsalaisissa puolueissa tunnettu epäluulo. Puolue on itse maineensa hankkinut.

Suhtautuminen viime- ja tämänvuotisten vaalien tuottamaan tulokseen on pohjoismaissa siten hyvin erilainen.

Merkille pantavaa on kuitenkin se, että ei inho perussuomalaisia kohtaan myöskään kaikissa suomalaisissa poliittisissa piireissä ole mihinkään kadonnut. Myös täällä on varteenotettavia poliitikkoja, joiden mielestä puolueen kanssa ei pitäisi tehdä yhteistyötä.

Siinä missä keskusta toimii jo sujuvasti ja kokoomuskin ulospäin yhtenäisesti perussuomalaisten kanssa Eurooppa-asioissa, on etenkin demareissa jyrkkiä näkemyksiä perussuomalaisiin liittyen. Tämä tuli taas ilmi Porissa SuomiAreenan tilaisuudessa, jossa maanantai-iltaisen keskustelun otsikkona oli "Aatteet kuolevat Euroopassa – sosialidemokratia ja liberalisimi saattohoidossa", mutta jossa puhuttiinkin yllättävän paljon perussuomalaisista. He kun ovat vieneet kahmalokaupalla demareilta ääniä viime vaaleissa.

Entinen ulkoministeri, pitkän linjan demarikansanedustaja Erkki Tuomioja sai tässä kapakkakeskustelussa lisäinnostusta omista sanoistaan, kun hän alkoi mätkiä eurooppalaisia oikeistopopulisteja yleensä ja perussuomalaisia erikseen.

"Sitä vastaan ei pidä eikä voi toimia siten, että sitä myötäillään, vaan se on suoraan haastettava. Eikä niin kuin nyt Suomessa on lähdetty myötäilemään perussuomalaisten linjauksia. Miksi näin?", Tuomioja kysyi tuotuaan ensin esiin näkemyksiään oikeistopopulistien maahanmuuttovihamielisyydestä ja Eurooppa-vastaisuudesta ammentavasta politikanteosta.

Viestintätoimisto Kaiku Helsinkiä edustanut juontaja Kimmo Collander kysyi tähän päälle Tuomiojalta, onko sellainen Ruotsin kaltainen malli hyvä, että radikaali oikeisto sivuutetaan täysin politiikassa.

"Ainakaan meidän sosialidemokraattien ei tule sen kanssa olla missään yhteistyössä", Tuomioja kuittasi.

Näinkin paljon voi oppositiojoukkueen poliitikko yhtä kokonaista poliittista liikettä inhota.

Tuomiojan kanssa keskusteluun osallistunut keskustalaiskansanedustaja Antti Kaikkonen suhtautuu perussuomalaisiin paljon arkipäiväisemmin, selvästi pienemmällä tunteenpalolla.

Kaikkonen vertasi puolueen vaikutusta vihreiden vaikutukseen sen nousun vuosina: kun aiemmin kaikki puolueet alkoivat vihertää vähän enemmän, nyt ne hänen mukaansa ovat jonkun verran "persuuntuneet". Myös maassa maan tavalla -sosialidemokraatit, jotka myös ylpeilevät yhä viime hallituksen aikana taistelemillaan Kreikka-vakuuksilla.

Kreikka-paineet jatkuvat, uutta pakettia tuntuu pukkaavan ja tukikriittisimmät perussuomalaisetkin taitavat istua hallituksessa kuin tatit. Poikkeaako nyky-PS oikeasti kovinkaan paljoa muista eduskuntapuolueista?

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu