Paska iski tuulettimeen

Suomen tämänhetkinen lama vie työpaikkoja kuin halla katovuosina viljaa. Päivän luku on 381 600. Niin paljon Suomessa oli työttömiä työnhakijoita heinäkuussa 2015.

Täytyy mennä 17 vuotta taaksepäin, jotta löytää yhtä pahan luvun. Tästä muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Syvänen Uuden Suomen haastattelussa.

Vuonna 1998 työttömien määrä oli kuitenkin laskussa. Nyt työttömyys on nousussa, kuten se on trendinomaisesti ollut aina vuodesta 2009 asti.

Toistan itseäni kysyessäni, kuinka kauan tämä hyvinvointiamme tuhoava taloustrendi jatkuu? Ollaanko matkalla yli puolen miljoonan? (Vuonna 1993 työttömiä oli pahimmillaan 536 800)

Suomi on ajautunut tähän tilanteeseen huomattavasti kammottavammassa valtiontalouden kunnossa kuin yksittäisenä syöksyvuonna 2009. Nyt lainaa on noin sata miljardia euroa ja suunta on kasvava, vaikka hallitukset ovat yrittäneet taklata ongelmaa veronkorotuksin ja säästöin vuosikausia.

Ei Suomen poliittisia päättäjiä tästä ole ensisijaisesti syyttäminen. Ensin iski kansainvälinen finanssikriisi, sitten Nokian kriisi, sen jälkeen Suomen taloudelle elintärkeän Venäjän taloussyöksy ja nyt kaupan päälle vielä Kiinan hyytyminen. Paljon muita pienempiä syitäkin toki on.

Kiinan tilanne on erityisen ikävä lisä tähän jamaan. Kyse ei ole vain pörssikursseista vaan paljon pahemmasta: talouskasvusta ja kysynnän putoamisesta, joka näkyy ympäri maailmaa.

Kauppalehti kertoi eilen, kuinka Kiinan kompurointi tuntuu jo Saksassa. Esimerkiksi varsin Kiina-riippuvainen autovalmistaja BMW tekee nyt aiempaa heikommin rahaa ja kuluttajien luottamus notkuu.

Saksan talouden heikkeneminen on perinteisesti synkkä asia koko Euroopalle, eritoten vientivetoiselle Suomelle.

Viimeistään tässä kohdassa eurovihaajat keksivät kaiken syyksi euron ja vaativat eroa yhteisvaluutasta. Nurja puoli vain jää useimmiten kertomatta: velat, sinun ja minun, jäisivät euroiksi, kuten Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto viikonvaihteessa huomautti.

”Suomessa toimivat pankit ovat erittäin suuressa määrin rahoittaneet luotonantonsa euromääräisellä velalla markkinoilta. Valtion velka on niin ikään euromääräistä ja miltei kokonaan ulkomaisten sijoittajien hallussa”, Suvanto pohdiskeli.

Nyt on vielä aurinkoista, mutta illat pimenevät ja talvi tulee. Ainoa, mitä yhteiskunnalliset päätöksentekijät voivat tehdä työpaikkojen pelastamiseksi, on parantaa kilpailukykyä sekä suosia päätöksissään yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen luomista.

Anteeksi ranskani, mutta paska on iskenyt tuulettimeen.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu