Suomen sotilaallinen jokeri: ruotsidemokraatit

Uskokaa tai älkää, Suomen puolustuspoliittiset valinnat kiinnostavat ruotsalaisia. Suomeen on viitattu Ruotsissa tälläkin viikolla useasti.

Suomalainen Nato-keskustelu vaikuttaa jopa siihen, miten Ruotsissa ajatellaan sen omasta mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

”Mitä lähemmäs Nato-jäsenyyttä Suomi liikkuu, sitä enemmän laskee monen ruotsalaisen kynnys ajatella Ruotsia Nato-jäsenenä”, sanoi ruotsalainen professori ja sosialidemokraatti Ulf Bjereld analysoituaan ruotsalaisten kohonnutta Nato-kannatusta keväällä.

Tänään Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa siteeratun kyselyn mukaan 31 prosenttia ruotsalaisista olisi valmis Nato-jäsenyyteen, kun 37 prosenttia vastustaa sitä. Suomessa kannatus on ollut viime aikoina lähes samaa luokkaa, mutta vastustus on ollut jyrkempää.

Nato nousi tällä viikolla vahvasti keskusteluun Ruotsissa, kun sikäläisen keskustapuolueen (C) johto otti vahvasti kantaa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.

”Meidän mielestämme Ruotsin pitäisi alkaa valmistella Nato-jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa”, runsaan viiden prosentin kannatuksen omaavan puolueen johto kirjoitti alkuviikosta Svenska Dagbladetissa Annie Lööfin johdolla.

Ruotsin Nato-jäsenyyttä jo aiemmin kannattaneissa ruotsalaispuolueissa – kokoomuksessa (M), kansanpuolueessa (FP) ja kristillisdemokraateissa (KD) – äänestäjien Nato-kannatus on ollut joissain kyselyissä jopa reilusti yli 50 prosenttia, joissain alle. Nyt Nato-myönteisen linjauksensa tehneessä keskustassa se on ollut muita porvaripuolueita vähäisempää.

Moni Naton kannattaja on Ruotsin kehityksestä hyvillään myös Suomessa, vaikka Ruotsi on edelleen erittäin kaukana tilanteesta, jossa se hakisi Nato-jäsenyyttä. Suomessa Nato-kannattajatkin pääsääntöisesti haluavat katsoa, mitä Ruotsi tekee.

Ruotsissa, aivan kuten myös Suomessa, vasemmistopuolueet vastustavat Nato-jäsenyyttä. Ruotsissa todellinen jokeri on kuitenkin oikeistopopulistipuolue ruotsidemokraatit (SD).

SD:n puolustusasioista vastaava kansanedustaja Mikael Jansson on linjannut paikallisessa eduskunnassa, että puolue ei kannata Ruotsin Nato-jäsenyyttä, vaikka nykyisenlainen yhteistyö läntisen puolustusliiton kanssa on muuten suotavaa.

”Puolustusliitto, jonka haluamme rakentaa, on liitto Suomen kanssa. Emme mene Natoon täysjäseneksi emmekä myöskään halua Pohjois-Atlantin sopimuksen syvempää integraatiota. Puolustusliitto Suomen kanssa sisältää sen, että jos joku hyökkää Suomeen, on myös Ruotsi sodassa, mutta se sisältää myös sen, että yhdessä kummallakin on suurempi kynnysvaikutus hyökkäystä vastaan. Lisäksi vahva ruotsalais-suomalainen puolustus muodostaa tasapainottavan tekijän meidän osaamme Eurooppaa”, Jansson puoluetovereineen arvioi Riksdagenissa viime vuonna linjatessaan Ruotsin puolustuspolitiikkaa vuosiksi 2016 – 2020. 

Lue koko SD:n linjaus täältä, siteerattu kohta sivulla 9.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että ruotsidemokraattien kannattajien joukossa Nato-jäsenyyden puolella on yhtä suuri osuus kuin perinteisissä oikeistopuolueissa.

Kaikkiaan tuo perussuomalaisten ruotsalainen vastine, joka on noussut tuoreessa kyselyssä maan suurimmaksi puolueeksi, on Suomen kannalta hyvin merkityksellinen Nato-asiassa.

Jos Suomessakin paheksutun ruotsidemokraattien kannatus kasvaa, se voi olla joskus jopa taho, jonka kanssa suomalaiset keskustelevat vielä ruotsalais-suomalaisesta puolustusliitosta. Haluttiin sitä Suomessa tai ei.

Jos SD taas heilahtaa Naton puolelle, olisi tilanne silloinkin täällä uusi.

Mitä silloin tekisivät Naton suhteen kryptiset perussuomalaiset Suomessa? Vaikuttaisiko peräti Suomen pääministeripuolue keskustaan se, että kaikki Ruotsin oikeistolaiset ja keskustalaiset puolueet olisivat Naton kannalla?