Hän tekee työtään ja rasistit riehuvat

Pakolaiskeskustelu sai eilen uusia kierroksia, kun Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Anne Meskanen kohautti sanomalla, että suurin osa Afganistanista Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista pyrkii tänne paremman tulevaisuuden perässä.

Maahanmuuttokriitikot innostuivat ja rasistihenkisimmät suorastaan lirivät hunajaa.

Tapasin Kabulissa asuvan Meskasen keskiviikkona Helsingin Säätytalolla Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa. Istuimme alas, ja kyselin kokeneelta diplomaatilta hieman tarkemmin näkemyksiä pakolaisvirran syntyjuurista.

Juttelimme myös siitä, miksi tänne tulee niin paljon miehiä, ja mikä meitä suomalaisia on hämmästyttänyt ja osin pelottanutkin.

Afganistan on siksi polttopisteessä, että sieltä juuri nyt tulee Suomeen paljon turvapaikanhakijoita. Sisällissodan pitkään riivaamasta maasta on tullut kaikkiaan noin 5 000 turvapaikanhakijaa kaikista tänä vuonna saapuneista runsaasta 30 000:sta.

Meskanen sanoo, että suurin osa tulee paremman elämän perässä, ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että Afganistanin työttömyys on 50 prosenttia. Hän ei puhu elintasopakolaisista, vaikka eilen aamulla radiossa hän näinkin tuli vastanneeksi toimittajan asiaa kysyessä.

Parempaa elämää Suomesta hakevat Meskasen mukaan etenkin Kabulissa asuvat keskiluokkaiset afgaanit. Kyllä maasta tulee Suomeen runsaasti myös hädänalaisia, jotka turvaa oikeasti tarvitsevat, mitä suurlähettiläs minullekin painottaa. Toisaalta eniten hätää kärsivät ihmiset eivät välttämättä ole mahdollisuudessa päästä sitä muista maista lainkaan hakemaan.

Liikkeelle lähtee paljon nuoria miehiä. Meskanen tarkentaa vielä, että kyse on hyvin usein perheen toiseksi vanhimmasta pojasta. Vanhin poika jää pitämään huolta perheestä, ja tytöt tai naiset eivät voi tai saa näille vaarallisille matkoille miesten tavoin lähteä. Naisen asema Afganistanissa on erittäin huono.

Irakilaisten osalta tilanne on vastaava, eli siksi myös sieltä useimmiten liikkeelle lähtevät nuoret miehet ja juuri ne toiseksi vanhimmat pojat. Tavoitteena on perheenyhdistäminen Suomessa, jos nuori mies oleskeluluvan saa.

Anne Meskanen on ollut Kabulissa nyt syyskuusta lähtien lähettiläänä. Sitä ennen hän toimi Kosovossa ja sitä ennen useita vuosia Syyriassa, josta Suomen lähetystö hoiti yhteensä neljää maata, myös Irakia. Sitä kautta hänellä onkin Syyrian ja Irakin tilanteesta omakohtaista näkemystä, joskin Syyriasta koko pakolaiskriisin laukaissutta sisällissotaa edeltävältä ajalta.

Mutta miksi Eurooppaan tullaan nyt suurin joukoin myös Afganistanista, samaan aikaan kuin Isisin pari vuotta terrorisoimasta Irakista ja Syyriasta? Meskanen arvelee, että kyseessä on ”toimintamalli”, joka on opittu Irakin ja Syyrian pakolaisilta.

Kaikkiaan Eurooppaan on lähtenyt kriisimaista vajaa miljoona ihmistä. Osalla katsotaan olevan tarve turvapaikkaan, osalla ei. Esimerkiksi Saksassa afgaaneista on käännytetty takaisin 53 prosenttia, mikä antaa osviittaa siitä, miten Suomessakin heidän kohdallaan toimittaneen.

Ongelmaksi muotoutuu se, miten Afganistan suhtautuu käännytettyihin. Tällä hetkellä se torjuu takaisintulijat, joten Eurooppaan uhkaa jäädä valtava määrä käännytettyjä turvapaikanhakijoita. Sama koskee Suomea, ja täälläkin puhutaan tuhansista.

Yksi ongelma on sisäministeriön mukaan se, että jotkut kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat jäädä piileskelemään laittomasti Suomeen. Heidän määränsä nousee ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan tällä hetkellä ehkä joihinkin satoihin. Tämäkin tieto tuli MTS:n seminaarista Säätytalolta.

Uusi ilmiö on vapaaehtoinen palaaminen lähtömaahan. Näitä lähtijöitä Suomesta on jo noin 2 500.

Suomesta käsin katsottuna pakolaisongelman mittasuhteet eivät aina oikein aukea. Jo se, että Suomeen tulee tänä vuonna näillä näkymin vajaa 35 000 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin ehkä 190 000, antaa perspektiiviä. Kreikkaan on saapunut tänä vuonna yli 700 000 Lähi-idän kriisimaista. Yli 3000 on hukkunut matkalla Eurooppaan.

Tällä hetkellä Suomeen tulee turvapaikanhakijoita päivässä keskimäärin noin sata. Ensi vuodesta ei kukaan osaa sanoa, mutta tiistaina hallituksen esittelemän tiukennuspaketin myötä tulijoiden määrän uskotaan vähenevän, jopa puolittuvan. Se on siis optimistinen arvio.

Joissain turvapaikkatilannetta hoitavissa piireissä pidetään tosin yhtenä mahdollisuutena, ei tosin todennäköisimpänä sellaisena, jopa määrän kaksin- tai kolminkertaistumista tästä vuodesta.

Pakolaisvirtaan vaikuttaa erityisesti se, miten veriset sisällissotatilanteet Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa kehittyvät. Samalla Turkin ja Kreikan kautta kulkevaa liikennettä pyritään patoamaan. Yksi arvoitus on Venäjän-reitti, joka voi tuoda Suomeen selvästikin lisää hakijoita nykyisten joidenkin kymmenien sijaan.

Maahanmuuttovirasto kertoi tiistaina, että Suomi ei enää tarjoa toissijaista suojelua kaikille Etelä- ja Itä-Afganistanin maakunnista tuleville turva­pai­kan­ha­ki­joille. Onko turvatilanne siis maassa kokonaisuutena parantunut, kuten maahanmuuttoviraston uudesta linjauksesta voisi ymmärtää?

Kolmannes Afganistanista on Meskasen tietolähteiden mukaan ääri-islamilaisen Talibanin hallussa, kolmannes hallituksen hallussa ja kolmanneksen tilanne on epäselvä. Tilanteet vaihtelevat, ja esimerkiksi eilen uutisoitiin Talibanin asemiesten hyökkäyksestä Etelä-Afganistanissa Kandaharin lentokentälle.

Naton joukot irrottautuivat alkuvuodesta sotilasoperaatioista Afganistanissa ja siirtyvät neuvonantajapuolelle. Suomalaisia sotilaita maassa on yhä nelisenkymmentä.

Uutena ilmiönä siellä on jihadistijärjestö Isisin aktivoituminen omiin operaatioihinsa.

"Afganistanin turvatilanne on heikentynyt tänä vuonna”, suurlähettiläs Meskanen sanoo. Siviilejä on kuollut aiempaa enemmän.

Ei suomalaisdiplomaattikaan esimerkiksi voi liikkua maan pääkaupungissa itsekseen. Elämä on rajoitettua ja hänelle rakasta juoksemistakin pystyy harrastamaan vain sotilasleirin muurien sisäpuolella olevalla kilometrin radalla.

Ja täällä Suomessa jotkut yrittävät polttaa vastaanottokeskuksia. Eikö noilla rasistiaktivisteilla ole mitään häpyä?

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu