Suomen rauhan ajan pahin kriisi

”Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä”, EIP-johtaja, kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuori kirjoittaa eilen julkistetussa kirjassaan Puoliholtiton Suomi (Otava, 2016).

Suomen kriisi on monisäikeinen: talous ei sanottavasti kasva, julkinen talous velkaantuu räjähdysmäisellä vauhdilla, työmarkkinajärjestöjen sopu antaa aina vain odottaa itseään ja maan hallitus on järjestöjen panttivankina eli sekään ei pysty mitään tekemään tilannetta helpottaakseen.

Tai pystyy se jotain tekemään: leikkaamaan julkisia menoja ja korottamaan veroja. Kumpaakin on tekeillä ja ihmisiä kiukuttaa.

Tällä viikolla takajaloillaan ovat olleet opiskelijat opintotuen leikkausten takia, yliopistomaailma tieteen tukemisen vähentyessä ja vaikeavammaiset heidän tukiensa laskiessa.

Esille hallituspiireissä on noussut Helsingin Sanomien mukaan myös esimerkiksi lapsilisien paneminen verolle ja työttömyysturvaan tehtävät säästöt.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on vakuutellut, että sovitusta neljän miljardin euron sopeutustavoitteesta ei tingitä.

Jos tingitään, voi alkaa todellinen luisu Suomen kansainvälisessä luottoluokituksessa. Se taas nostaisi väistämättä lainarahan hintaa.

Jonain päivänä myös vastuuta eniten karttelevat poliitikot joutuisivat huomaamaan, että se taivaasta satava lainaraha ei olekaan ”ilmaista”.

Kertauksen vuoksi: yksi prosentti tekee 100 miljardista yhden miljardin, viisi prosenttia viisi miljardia.

Surkeaa tilanteessa on se, että yksikään menoleikkaus tai veronkorotus ei edistä talouskasvuamme. Eikä oikeastaan kukaan pidä niistä.

Oppositiopoliitikot ja muut populistit hyödyntävät tilannetta ja hallitsevat julkisuutta. Milloin äänessä on vihreiden Ville Niinistö, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki tai SDP:n Antti Rinne ja milloin joku populistishenkisempi tai poliittisemmin orientoitunut tiedemies.

Haukkuja piisaa, muttei lääkkeitä.

Vähän populistiseen turinointiin sortui eilen myös kokoomuslainen Jan Vapaavuori tuomitsemalla jyrkästi koulutusleikkaukset tarjoamatta mitään tilalle. Kun nimittäin kysyin häneltä kirjanjulkistustilaisuudessa, pitäisikö koulutuksen sijaan leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta (kuten tehtiin Vapaavuoren ihailemien Ahon ja Lipposen hallitusten aikana), ei selkeää vastausta tullut.

Vaikka Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa – tai ainakin pitkäkestoisimmassa –  talouskriisissä.

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu