Onkin nyrkkitervehdyksen vuosijuhla

Tämä oli maan hallitukselta isojen uutisten viikko. Suomi-laiva saattaa sittenkin kääntyä Juha Sipilän, Timo Soinin ja Alexander Stubbin avittamana. Tulevaisuudessa näkyy vihdoin muutakin kuin utua.
Uskaltaisin väittää, että on jopa fist bumpin eli nyrkkitervehdyksen paikka. Sellaisen, jonka Sipilä ja Stubb esittelivät jo huhtikuussa 2015 ennen kuin SSS-hallitus oli edes olemassa. (Katso ohessa oleva kuva Ylen vaalitentistä viime vuodelta).
On erittäin merkittävää, että trion vetämästä kehysriihestä saatiin tällä viikolla nippu pitkälle eteenpäin katsovia liikennehankkeita: Valtatie 5 pannaan vihdoin vetämään Mikkelin ja Juvan välillä, mikä heijastuu koko Itä-Suomeen.
Valtatie 4:n sujuvoittaminen Oulun ja Kemin välillä voi myös alkaa ja Lahden seudullakin tiestössä tapahtuu.
Valtio satsaa kunnolla lisäksi Tampereen ratikkaan ja pääkaupunkiseudun Jokeri-linjaan. Jopa vuosikymmeniä veivattu Turun ja Helsingin välinen nopea ratayhteys nytkähti eteenpäin. Sen toteutuminen olisi piristysruiske koko Varsinais-Suomelle ja läntiselle Uudellemaalle.
Toki aina sopii kysyä, että mistä rahat suuriin liikennehankkeisiin otetaan. Syömävelalla kun tässä hoidetaan suurtyöttömyyttä ja myös yllättäen päälle kaatunutta turvapaikanhakijatilannetta. Uusia säästöpäätöksiä toki nytkin tehtiin, mutta ilman yli prosentin talouskasvua julkisen talouden tilanne pysyy hyvin kriittisenä.
Lisää hyvää triolta saatiin tällä viikolla, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus lähti sen ansiosta oikeasti liikkeelle. Valtio alkaa ohjata kuntia – jatkossa siis palvelut erilaisilta tuottajilta tilaavia maakuntia – niin, että rahaa ei törsätä terveyspalvelujen keskenään seurustelemattomiin it-järjestelmiin ja kaikenlaiseen laitevarusteluun ympäri Suomen niemeä suin päin.
Nyt näyttää siltä, että kuluttaja pääsee jatkossa valitsemaan, keneltä terveyspalvelut ottaa – julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta (Lue täältä lisää). Tämä parantanee palvelua kautta linjan, koska niin kilpailulla on tapana tehdä. Samalla syntynee säästöjä palveluprosessien parantuessa.
Toki soraääniäkin on kuultu. Veronmaksajin keskusliitto varoitteli (Lue täältä lisää) verotuksen mahdollisesta kiristymisestä ja poliittisessa vasemmistossa kavahdettiin julkisten terveyspalvelujen yhtiöittämistä.
PS. Viikon ilmapiirikunniamaininta menee europarlamentaarikko Jussi Halla-aholle. Hän teki Facebookissa ja Uuden Suomen haastattelussa (Lue täältä lisää) selvän pesäeron äärinäkemyksiä levitteleviin sivustoihin.
Halla-ahon suoraselkäinen teko auttaa siinä, että kansalaiset pystyvät mieltämään nuo ääriporukat osaksi merkityksetöntä marginaalia. Niin sitä pitää!
Ei nuo hankkeet muuta Suomen taloutta kaakkoon. Nehän ovat vain muutama maakuntahanke.
Kaikki todella merkittävät päätökset valtion talouden kannalta jäivät tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Todellista yritystä laivan kääntämiseksi on nyt havaittavissa. Tokihan se on niin, että pessimisti ei pety.
Ilmoita asiaton viesti
#2
Kyllä minä olen realisti ja perusluonteeltani optimisti. Tämän lisäksi minulla on melkoinen tietotaito taloudesta ja sen lainalaisuuksista.
Suomen julkinen talous on liian suuri ja tehoton. Se vetää pohjaan koko laivan. Nykyisellä verotustasolla ja sääntelyllä ei mikään valtio voi toimia buumissa.
Näille asioille ei tehnyt hallitus mitään. Suunta on oikea, mutta vaikutuksiltaan maakuntanäpertelyä.
Ilmoita asiaton viesti
En epäile, ettetkö olisi.
Jyrkät liikkeet ovat kaltaisellemme demokratialle lähes mahdottomia ilman ulkoa päin tulevaa pakkoa. Hyvä, että nyt sentään suunta päätöksissä on oikea.
Pakon edessä hallitus tekisi epäilemättä sen, mitä sitten olisi pakko tehdä. Tuollaisessa tilanteessa tilannekuva olisi todennäköisesti valtakunnassa nykyistä yhtenäisempi.
Ilmoita asiaton viesti
#10
Moi Markku.
Jo seuraavana päivänä Björn Wahlroos vahvisti kaiken kertomani, vaikka emme olleet asiasta mitenkään sopineet.
Suomen talous saattaa olla menetetty määräämättömäksi ajaksi, koska kukaan ei enään halua kantaa vastuuta asiasta. Se on toivottomuuden merkki.
Ilmoita asiaton viesti
Markku,
niin on sanottu, ettei pessimisti pety.
Mutta tällainen optimisti, joka on tottunut luottamaan lakiin ja tehtyihin sopimuksiin, jaksaa odottaa ”oikeuden toteutumista”; ei myöskään pety.
Hallituksen liikennehankkeet perustuvat nimittäin voimassa oleviin MAL-sopimuksiin ja niiden päivityksiin; kyse on vanhojen sopimusehtojen toteutuksista:
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2070…
On tosiaan nyrkkitervehdyksen aika, kun kepu joutuu siltarumpupolitiikassaan vähän perääntymään.
Ilmoita asiaton viesti
Pisaran suhteen nimenomaan järki voitti ja se pantiin jäihin. Raide-Jokerin varrelle sentään pystyy konkreettisesti rakentamaan asuntoja toisin kuin Pisara-tunnelin ympärille.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Pisaran suunnittelu etenee suunnitelmien mukaisesti; myös EU:n rahoittamana.
Pisaran tiloja rakennetaan jo Olympiastadionin läheisyydessä.
Valtion rahoitusosuutta viime vuonna siirrettiin; kepun ollessa voimantunnossaan. Nyt rahoitusta parhaillaan selvitellään.
Hanketta ei siis ole pantu mihinkään jäihin. Kannattaisi pysyä totuudessa.
Pisara ei ole minulle mikään mielipidekysymys. Koetan vain oikoa vääriä tietoja.
Tämä tästä.
Ilmoita asiaton viesti
Santalalla on oma totuutensa Pisarasta, mikä ei minulle ole uutinen, mutta ehkä osalle lukijakuntaa:
”ESIMAKUA saatiin jo mittavista, eri puolilla Suomea kohdistuvista ja työllisyyttä palvelevista liikennehankkeista.
– – –
Kannatin vahvasti tätä päätöstä ja samalla teimme valinnan siitä, että kallis Helsingin Pisara-rata ei nyt etene. Jos se joskus toteutuu, on se sitten sen ajan päättäjien asia. Kasvun näkökulmasta puolustan tehtyä linjausta vahvasti.”
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/99…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Ei käänny Suomi-laiva. Yhteiskuntasopimus tuo mielenrauhaa ja leikkaukset alentavat ostovoimaa samoin kuin irtisanomiset. Kulutustavarat ostetaan keittyvistä maista, Kiinasta jne. Investointitavaroita ei osteta maailmalla. Eihän tänne europeriferiaa haluta edes investoida. Varmaan ovat oikeita päätöksiä, mutta vailla tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Periferiaa ollaan Pariisista, Berliinistä ja Brysselistä katsottuna. Tänne investoidaan aloille, joissa meillä on osaavaa työvoimaa ja Venäjän läheisyyskin on ollut monessa maailmantilanteessa plustekijä. Nyt itänaapurin kanssa on pakotteet päällä ja siellä taloudessa on sen verran hiljaista, että tämä vähentää meidänkin kiinnostavuutta.
En heittäisi kuitenkaan kirvestä kaivoon. Välillä tosin tekisi mieli, koska taloudessa on jo kahdeksan vuotta nuoralla kävelty paikallaan presidentti Niinistöä lainatakseni.
Ilmoita asiaton viesti
”Periferiaa ollaan Pariisista, Berliinistä ja Brysselistä katsottuna”. Tämähän se ongelma juuri on. Raha on siellä. Ei ole näkynyt investoijia. Venäjä on ollut meille paljon merkittävämpi tekijä, kun halutaan myöntää.
Itänaapurin kanssa ammuttiin itse omaan jalkaan, kun lähdettiin höyryämään sellaisten asioiden perään, joille ei mitään mahda. Näkihän tuon jo heti alkuun.
Onkohan se pallo vähän hukassa tässä maassa? Nämä nyrkkisankarit voisivat yrittää oikeasti miettiä, miten tästä selvitään.
Ilmoita asiaton viesti
Havaintoja yrittämisestä, sehän on edistyksellistä.
Ilmoita asiaton viesti
Liikennepuolella on höperöä perusväylänpidosta tinkiminen, mutta uudishankkeet ovat kyllä tolkullisia. Vielä kun uskaltaisivat avoimesti alkaa etsiä Pisara-radalle vaihtoehtoja, ettei se tule myöhempien hallitusten syliin ainoana oikeana ratkaisuna (kunnollinen selvittely vaatii oman aikansa).
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Odotetaan vaan niitä vuoden 2019 vaaleja. Tästä vaalituloksesta tulemme näkemään nykyisen hallituksen arvosanan!
Ilmoita asiaton viesti
Itse annan hallitukselle arvosanan päätösten laadusta.
Ilmoita asiaton viesti
Kansa voi äänestää väärin hallituksen oikeista päätöksistä huolimatta!
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä on, että kansa äänestää. Ei kansa voi väärin äänestää, kun se valitsee vallanpitäjänsä demokraattisissa vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää sittenkin siltä, että osa kansaa omasta mielestään äänesti väärin. Päätellen esim. Perussuomalaisten nykykannatuksesta. Nähtäväksi jää auttaako puolueen kannatuksen nousuun sen nykyisen ”marttyyriuspolitiikan” tarjoaminen kansalle? Minuun se on tehonnut. Melkein on kyynel silmäkulmassa empaattisuuden myötä. En kuitenkaan tunne niin paljon myötätuntoa, että tulisin äänestämään perussuomalaisia ehdokkaita. Ovathan Perussuomalaiset Soinin ja kumppaneiden toiminnalla ja kielenkäytöllä sen verran paljon edesauttaneet ”politiikan rikkoutumisessa”.
Persujohtaja Soinin aikaisempien puheiden sävyttämien lupausten pettäminen pienituloisten, vähäosaisten ja syrjäytyneiden puolustamisesta on härskiydessään ylivertaista verrattuna ”vanhojen puolueiden” vastaavien näpertelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseenalaistan väitteen, jonka mukaan pessimisti ei pettyisi. Hänen pettymyskäyrässään ei ehkä ole varsinaisia piikkejä suuntaan tai toiseen, mutta hänpä elääkin koko elämänsä pettymyksen alhossa.
Jos ei aivan kohdusta, niin ainakin kehdosta hautaan pessimisti ryömii ”mistään ei tule mitään” -fiiliksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Voit laittaa ylös, kun sitten (viimeistään) viiden vuoden kuluttua palaan asiaan. [ Ja vasta vuodesta 2009 lähtien USarissakin jankannut samaa. ]
Mitä Suomen talouskasvun kestävään kasvuun saattamiseen tulee, niin tämän hallituksen toimet ovat osoittautuneet käytännössä samoiksi, kuin edellistenkin. Pieniä viilauksia sinne tänne, mutta pääasiassa itsekseen alkavan talouskasvuihmeen odottelua. Sellaista ei tule pelkästään kananlentomaisilla positiivisen hengen luomisilla. Vaikka kuinka tahdotaan.
Luonnonvaroja (pääomia) meillä ei oikeastaan ole enempää käyttöön valjastaa ja nykyistenkin käyttöä haluttaisiin entisestään supistaa. Suuria innovaatioita vaikkapa tehokuuttamme lisäämään ei ole nähty, eikä ole näillä näkymin tiedossa. Ainoa toivomme on viennissä. Mihin sotien jälkeinen hyvinvointimme kasvu on muutenkin pohjautunut. Mutta olemme vientimme suhteen olleet jo kymmenisen vuotta Bresneviläisen pysähdyksen tilassa. Mämmin vientimarkkinat kerta kaikkiaan ovat romahtaneet, oli mämmin hinta mikä hyvänsä.
Maatamme ei pelkästään hyvää henkeä luovilla ylävitosilla ja nyrkkitervehdyksillä nosteta.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein, ei ylävitosilla, vaan työnteolla tämä maa nostetaan. Yhteiskunnan pitää työhön ja erilaiseen kekseliäisyyteen myös kannustaa. Ja kyllä ihmiset pitää saada myös liikkeelle sieltä missä töitä ei ole sinne missä niitä on.
Ilmoita asiaton viesti
”Luonnonvaroja (pääomia) meillä ei oikeastaan ole enempää käyttöön valjastaa ja nykyistenkin käyttöä haluttaisiin entisestään supistaa. Suuria innovaatioita vaikkapa tehokuuttamme lisäämään ei ole nähty, eikä ole näillä näkymin tiedossa.”
Uskallan väittää vastaan. Luonnonvaroja meillä olisi vaikka kuinka, mutta ongelma on pääosin siinä, että koko maa on valjastettu moodiin jossa luonnonvaroista yritetään hyötyä tuottamalla entistä tehokkaammin matalan jalostusarvon bulkkia. Noin esimerkiksi:
– koko maa on täynnä puuraaka-ainetta, josta emme ole keksineet kalliimpaa myytävää kuin paperi ja sellu.
– sama koskee maaperästä löytyviä aineita. Pääasiallinen tapa hyödyntää on antaa jonkun ulkomaisen toimijan tulla tänne, napata raaka-aineet puoli-ilmaiseksi ja toivoa että työllistävät siinä jokusen alkuasukkaan.
– Maatalous tuottaa pääosin halpuutettua bulkkia maailmanmarkkinoille, kilpaillen lämpimämpien vyöhykkeiden ylivoimaa vastaan.
– samaa listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Tahtoo sanoa, että mahdollisuuksia olisi vaikka kuinka, jos tämä maa vaivautuisi ottamaan pään pois … ja miettimään miten voisimme nyhtää samasta panoksesta enemmän, sen sijaan että keskitymme lyhytnäköiseen halpuuttamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomihan toimii kuin afrikkalainen kehitysmaa tuossa kaivospolitiikassa esim. YARA-kaupat. Naapurimaamme Ruotsi ei taas tämän asian suhteen lukeudu kehitysmaihin.
Mutta sehän on hyvä, että ollaan deflaatiossa ja hinnat laskee ja asuntokauppakin käy, siellä hinnat ovat kyllä noususuunnassa.
Hubba Bubba on hyvä purkka- Itse en kyllä tykkää, kun puhaltaa tarpeeksi ison pallon niin poksahtaessaan leviää päin naamaa..
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun niin sanottujen maahanmuuttokriittisten poliittinen keulakuva Jussi Halla-aho on tehnyt julkisen ja tyylikkään pesäeron äärisivustoihin, saakohan hän seuraajia? Niitä sivustoja ovat nimittäin hehkutelleet jotkut sellaisetkin henkilöt, joiden olen uskonut ymmärtävän jotain lähdekritiikin päälle.
Ilmoita asiaton viesti
MH: ”Jussi Halla-aho on tehnyt julkisen ja tyylikkään pesäeron äärisivustoihin”
Markku, Suomen etulinjan journalistina sinua pitäisi kiinnostaa erityisesti kysymys ”miksi nyt?”.
Toki analyysin jättäminen lukijalle on se, mitä tässä on kauan kaivattukin, mutta joskus journalisti voi kaivaa asioita, joihin kadun tuulipuku ei pysty.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä jollekin on uutta se, että Halla-ahon kriittiset kirjoitukset eivät olekaan samaa trollikamaa kuin ”putinistien” ns. kansakoulutasoiset pökellykset, mutta sen kai suurin osa on tajunnut jo aikoja sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Olen alkanut näkemään perussuomalaiset aivan eri silmällä.
Vaikka jaettavana on pelkkää kurjuutta niin ei lähdetäkään pois riveistä kuten kuuluisi.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä ja monipuolinen kirjoitus viikonlopun aluksi, joka kerää harmittavan vähän asiakommentteja. Ehkä se kuvaa poliittisen keskustelun tilaa tänä päivänä.
Tuo soten uudistus ja julkisen puolen yksiköiden yhtiöittäminen läpinäkyvyyden eli reiluuden varmistamiseksi tulee olemaan todella iso parannus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myönteisestä palautteesta. Asiakommentteja voi tulla siksi melko vähän, koska positiivinen näkökulma ei taida olla nykyisin oikein muotia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tälläisia positiivisia puheenvuoroja on ilo lukea ja kiitos Huuskolle siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin oli oikein mukava kuulla kun vastavalittu positiivinen vvm Urpilainen kertoi 5 vuotta sitten että tuleva talouskasvu kyllä hoitaa valtion velkaantumisen, mutta ikävä kyyllä näillä höpöpositiivisilla puheilla ei ollut mitään katetta. Sama ongelma on nykyiselläkin hallituksella, uskottavuus puuttuu jopa heidän omasta mielestään.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro ihmeessä lisää kyvystäsi lukea toisten ajatuksia. Tällaiset arvokkaat mielipiteet ovat keskustelut suola, pippuri ja yrtit!
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ajatuksia, kenellä??
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit: ”uskottavuus puuttuu jopa heidän omasta mielestään”. Halusin vain tietää, miten näet noin tarkoin – ja oppia tuollaisia taitoja itsekin.
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus on todennut julkisesti ettei ole mitään takeita että heidän politiikansa toisi työpaikkoja tai talousnousua.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei liity uskottavuuteen. Politiikalla voi vaikuttaa yhteiskunnan kehyksiin, mutta työmarkkinat ovat oma alueensa.
Niin kauan kuin ay-liike tahtoo ratkaista taantuman työttömyyden – eikä palkanalennusten – kautta, työpaikkoja ei tule lisää. Työttömät lakaistaan tylysti maton alle, ja se on epäinhimillistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo ei liity uskottavuuteen.”
Tottakai liittyy, hallitus luo ne puitteet jossa yritykset joko menestyvät tai lopettavat elleivät muuta maahan jossa puitteet ovat kohdallaan. Tämäkin että ehdotetaan muuttoa ulkomaille kertoo että siellä hallitus on onnistunut paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos myönteisestä palautteesta. Huomioarvohan tämäntyyppisissä tarkasteluissa ei ole häävi, koska tarkoitus on pysyä asiassa ja ketään ei haukuta nimeltä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kumpa Huuskon optimismille olisi katetta. Toki hallitus on vuoden tekemättömyyden jälkeen tehnyt jotain, mutta päätösten todelliset vaikutukset ovat hämärän peitossa ellen sanoisi toiveajatteluun perustuvia. Näyttää tämä hallitus jotain ainakin yrittävän. Karvaita päätöksiä sanoisi kettu pihlajanmarjoista.
Ilmoita asiaton viesti
Hiljainen tieto olisi maan ja kansakunnan ilmapiiriä arvioitaessa huomattavan tärkeää.
Meillä jokaisella on omat ns. ”anturimme”, joilla aistimme ilmapiiri- ja muita seikkoja siitä arkielämästä, missä vaikutamme. Käsitystemme muodostumiseen vaikuttavat tietysti omakohtaisetkin seikat.
Itse olen päätynyt siihen havaintoon, että kansakunta elää tahtomattaankin murroskautta, eivätkä odotusarvot ole rohkaisevia. Havaitsin tuttavapiirissä muutamia vuosia sitten selvää muutosta asenteissa, ja kuten tilastotkin ovat viitanneet, moni valitsi muille maille lähdön – pääosin surkean työmarkkinatilanteen johdosta.
Käydyissä keskusteluissa vuosien mittaan on toisaalta nähty arvoa tietyillä suomalaisen yhteiskunnan ominaisuuksilla ja rakenteilla, mutta samaan hengenvetoon on ilmaistu, että vaakakupissa painaa yhä enemmän myös meidän jonkinlainen suomalaisten sisäänrakennettu itsensäkiduttaminen (esimerkiksi verotuksen, lainsäädännön ja tympeäksi yltyneen byrokratian suhteen).
Arvioisin, että mainittu kansakunnan murros on tosiasiassa huomattavasti akuuttia ja lähivuosien talousongelmia merkittävämpi, sillä tämä (murroskausi) havaintoni mukaan johtaa ilmapiiriin, jossa Suomea ei nähdä enää realistisesti tulevaisuuden vaihtoehtona. Asiahan on toisin niillä, joilla elämän perusedellytykset ovat kunnossa ja jonkinlainen toiminnallinen marginaalikin määrittelee elämää.
Tähän kun lisätään eturivin politiikka ja sen ulostulot, ei ole ihme että moni kallistuu miettimään kokonaan uusia näkymiä ja ilmansuuntia elämälleen. Näin olen myös henkilökohtaisesti tehnyt, enkä voi sanoa pelkästään myönteisin mielin.
Nuorelle sukupolvelle kehotan jo säännönmukaisesti hakeutumaan ulkomaille.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuorelle sukupolvelle kehotan jo säännönmukaisesti hakeutumaan ulkomaille.”
Olen samaa mieltä, että ulkomaille kannattaa hakeutua avartavia kokemuksia hakemaan ja moni hakeutuukin. Tulee sieltä myös moni takaisin ja kannattaakin tulla. Tämä on hieno maa ja yhä paremmaksi on vuosikymmenien saatossa muuttunut, joskin talous saisi jo pikkuhiljaa lähteä kasvuun.
Ilmoita asiaton viesti
En ole ulkomailla elämisen ja työskentelyn – ja toisaalta Suomeen palaamisen kannalta – aivan ensi kertaa ns. ”pappia kyydissä”. Tarkoitin kaikkiaan huomattavasti vakavampaa ilmiötä kuin totuttua vaihto-opiskelun tai satunnaisten, ehkä pitkienkin ulkomaankomennusten käytäntöä.
Tarkoitin sitä, että pinnan alla kytee suomalaiseen tulevaisuuteen liittyvä näköalattomuus. Ja tämä on mielestäni jo hälyttävän konkreettiseksi käynyt ilmiö, ja sellaisenaan jos perinteisiä kansakunnan intressejä tarkastellaan, sangen kielteinen ja kauaskantoinen ilmiö.
Otantani, jos asiaa haluaa niin tarkastella, on aivan tavanomainen tuttavaverkosto. Siinä ei profiloidu tai painotu mikään erityisryhnä. Suomalaisia, 30-60 vuoden ikäisiä ihmisiä. Tilastokeskustavaraa.
Käytännössähän eriarvoisuus toteutuu tässäkin. Halukkaista lähtijöistä vain osa tosiasiallisesti kykenee niinkin radikaaliin ratkaisuun. Ei omaa kieltä ja kulttuuria ole helppoa jättää taakseen, vaikka näkymät olisivat kuinkakin lupaavat muutoin. Tarvitaan myös niitä arkisia pärjäämisen edellytyksiä uudessa kotimaassa.
Suomi näyttäytyy kansalaisilleen heidän asemastaan ja olosuhteistaan riippuen hyvin erilaisin kasvoin. Ja muillekin – onhan tänne samaan aikaan tulijoita, joille maamme on huomattavakin kohennus heidän sikäläisiin näkymiinsä verrattuna. Maamme hienous on siis pitkälti tarkastelijasta kiinni. Osittain myös siitä, mihin haluaa uskoa.
Mitä tulee yhteiskuntarauhaan, jota yleisesti pidettäneen ns. ”hyvien olojen” eräänä elementtinä, olemme saaneet olla verrattain lintukotoisissa olosuhteissa. Saa nähdä jatkuuko tämä pitkäänkin. Aivan asiallisesti otettuna, pelkään että kehitys tulee olemaan tässä suhteessa kielteinen.
Toistan hieman uudelleenmuotoillen, että sellaiset suht’ koht’ normaalit ja keskiluokkaiset suomalaiset, joilla voidaan perinteisin mittarein katsoa olleen yleisellä tasolla perusasiat kunnossa, ovat enenevässä määrin pessimistisiä tulevaisuudennäkymistä, ja että tämä on ilmiö jota ei ehkä ole aivan järkevää sivuuttaa olankohautuksella, jos sitä peilataan esimerkiksi hallinnon kykyyn reagoida muuttuneisiin olosuhteisiin – saati anturoida kansakunnan tilaa.
Maassamme on paljon hyvää, mutta siihen itseisarvollisesti ja enenevästi perinneyhdistyshenkisesti takertuminen ja sitä kautta ongelmien lattian alle lakaisu ei ole nähdäkseni ratkaisu. Vieläköhän maamme tästä tokenee, oivalletaanko ja kyetäänkö adaptoitumaan? Vai olemmeko historiamme ja mantrojemme vankeja?
Itse ennustan, että Suomi tulee lähimmän kymmenen vuoden aikana muuttumaan todella radikaalisti ja ikävä kyllä pakon kautta, ei siten että asioihin riittävän ajoissa ja riittävällä syvyydellä puututtaisiin. Meidän EU-historiammekin osoittaa, että tapamme toimia tässä erilaisten sopimusten maailmassa on liian usein runsaasti omien kansalaistemme intressejä vastaan.
Ja se on suuri harmi, sillä EU on sentään puutteistaankin huolimatta niin kovin tervetullutta, kun vain muistelemme menneitä vuosikymmeniä ja tunkkaista ”yhden totuuden maailmaa”.
Ehkä tämä on Suomelle EU-integraatiosta alkaneen etsikkoajan viimeistä jaksoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikko, valitettavasti upea kommenttisi häviää bittiavaruuteen vuorokaudessa. Blogimuodossa sillä olisi enemmän elinaikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos,
mutta syy miksi en tee omia blogiartikkeleita on yksinkertaisimmillaan siinä, että haluaisin kyetä tarjoamaan ratkaisuja. On myönnettävä, että taidot ja kyvyt riittävät parhaimmillaan vain ongelmien osoittamiseen.
Ratkaisuihin tarvitaankin sitten jo paljon, paljon enemmän kuin mitä minulla on annettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Halla-aho = oha-allaH
slaavilaisten kielten tohtori, asuu Juhani Ahon tiellä Helsingin eliittialueella Eirassa, isoäiti Pohjanmaan ruotsinkielisiä, ministeriainesta.
Mutta niinpä professorin poika Jussi Niinistökin koulutettiin sopivasti.
Tiedot parin vuoden takaisia netistä.
Esson baarilla sanotaan Suomen kansan saavan asettaa ehdokkaita, joista johtokuntatason kommunistit valitsevat.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun somaleja alkoi Suomeen tulla, melkein ensimmäisiä ohjattiin sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen huolehtiessa Lieksaan.
Sopeutuminen ei tietenkään ollut paikalliselle väestölle helppoa, jos vähänkään tuntee senpuoleista kansan historiaa. Jussi Halla-aho profiloitui kiistojen asiantuntijaksi sekä Helsingissä että vierailemalla paikanpäällä Lieksassa.
En ole sen koommin kehitystä tai Halla-ahoa seurannut, mutta mieleen jäi kytemään epäilys että hän oli suorittamassa eräänlaista miehuuskoetta paikallisväestön ja maahanmuuttajien eripuran lietsomisessa. Sitähän kulttuuriälymystö aina odottaa.
Ilmoita asiaton viesti
En kuulu hallituksen kannattajiin, mutta sen totean, että hallituksen nyt päättämät taloustoinmet ovat niitä, joita itse olen vaatinut. Tosin ne ovat odotettua vaatimattomamopia. Esimerkiksi asuntorakentamiseen ja varsinkin ikläihmisille sopien asuntojen tuottamiseen olisi pitänyt panostaa paljon enemmän.
Myöteisiä merkkejä on näkyvissä mitakin. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan nyt rivakammin kuin pitkään aikaan. Stockman rakentaa suurta logistikkakeskusta verkkokaupan terpeisiin. Startupp-yrityksiä nousee ennätystahtia. Monet niistä jäävät elämään.
On makuasia, nouseeko suomi hallituksen toimista huolimatta vai niiden ansiosta. Näyttää kuitenkin siltä, että nousun tiellä ollaan ja se merkitsee lisää kansaivälistymistä ja verkottumista ja sitä työtä. Nyt meillä on reserviäkin, jos emme onnistu sitä pykäläviidakolla tuhlaamaan. Viime vuonna Suomeen tuli yli 30 000 ihmistä. Enin osa heistä on työkylyisiä ja haluisiakin. Potentiaalia riittää. On suomalaisista itsestään kiinni, miten saamme sen käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti