Onneksi Helsinkiin viritellään suurta moskeijaa

Nyt täytyy sanoa, että olen entisenä helsinkiläisenä kateellinen tämän päivän helsinkiläisille. He saavat äänestää vajaan kolmen viikon päästä vaaleissa, joissa on tunnetta ja latausta.

Ensinnäkin helsinkiläiset saavat valita nyt ensi kertaa kaupunkinsa ykköshahmon, pormestarin. Hän on jatkossa pääkaupunkimme suurimman puolueen jo tässä vaiheessa nimeämä ehdokas, kun aiemmin kaupunginjohtajan nimi on löytynyt puolueiden enemmän tai vähemmän sulle–mulle-suhmuroinnin tuloksena.

Parhaimmat mahdollisuudet tuolle näkyvälle paikalle on kokoomuksen Jan Vapaavuorella ja vihreiden Anni Sinnemäellä, joiden jälkeen tulevat demareiden Tuula Haatainen ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki selvästi pienemmin todennäköisyyksin.

Tunne ja lataus eivät kuitenkaan nouse Helsingissä pelkästään nimistä, vaan myös asioista.

Kiinnostavaa on, miten pormestariehdokkaat ja muut kuntavaaliehdokkaat esimerkiksi suhtautuvat rikkaan kaupungin mahdollisuuteen laskea veroja, mutta vielä enemmän latausta on siinä, miten he suhtautuvat Kalasataman kupeeseen viritteillä olevaan suureen moskeijaan.

Vaalien kannalta on onni, että moskeijaa viritellään. Se voi innostaa muuten passiivisia kansalaisia äänestämään, puolesta tai vastaan.

Helsingin Sanomat kartoitti ehdokkaiden suhtautumisen moskeijaan ja sai selville, että enemmistö olisi valmis hyväksymään hankkeen. Vastauksissa näkyvät jo tunnekuohut.

Vastustajia edustava perussuomalaisten Matias Turkkila puhuu ”wahhabismin edistämisestä” ja samaan leiriin kuuluva kokoomuksen Wille Rydman ”kohtaamispaikasta radikaaleille islamisteille”. Hanketta vahvasti kannattava vihreiden Maria Ohisalo muistuttaa ”tasapuolisuudesta ja uskonnonvapaudesta” ja hänen kanssaan näkemyksen jakava vasemmistoliiton Sirkku Ingervo ”suvaitsevaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta”.

Mielenkiintoista on, että islamilaisessa Turkissa syntynyt kansanedustaja Ozan Yanar (Wikipedian mukaan uskonnoton) vastustaa Helsinkiin kaavailtua isoa moskeijaa ja islam-kielteisyydestään tunnettu Jussi Halla-aho hyväksyy sen varauksin.

Jotta vaaliasetelma olisi täydellinen, on kokoomuslainen pormestariehdokas Vapaavuori profiloinut itsensä moskeijan vastustajien joukkoon. Hänen mukaansa se ”vaikeuttaisi suvaitsevaisuuden edistämistä”. Vihreiden Sinnemäki puolestaan arvioi hieman varovaisesti, että hänen puolestaan ”moskeijan voi rakentaa”.

Helsingin suuresta moskeijasta, myös suurmoskeijaksi kutsutusta, on kerrottu varsin hajanaista tietoa toistaiseksi. Rahoituksen koordinoijaa Bahrain valtiota on kummasteltu ja rakennuksen kokoa hämmästelty.

On puhuttu, että se olisi kaksi kertaa Helsingin tuomiokirkon, myös suurkirkoksi kutsututun kirkon, kokoinen. Se luo mielikuvan taivaisiin asti nousevasta pyhäköstä, mikä ei välttämättä pidä ollenkaan paikkansa.

Tosiasiassa neliöitä olisi moskeijassa noin 3 000 ja siihen liittyvässä islamilaisessa monitoimikeskuksessa ehkä 15 000. (Lue tästä moskeijahankkeen nykyvaiheesta)

Vertailun vuoksi: Lohjan Prisman rakennuksessa, joka ei ole mikään taivaisiin kohoava maamerkki, on neliöitä 35 000, eli tuplamäärä Helsingin Hanasaaren hiilivoimalan alueelle suunniteltuun kokonaisuuteen nähden.

Puuhahenkilöiden haaveissa on moskeijan tapauksessa ollut myös ”vau-arkkitehtuuriin perustuvia visioita”, mikä viittaisi siihen, että jonkinlaista maamerkkiäkin siitä on ajateltu. Voisiko se olla kaupungille bisnesmielessä hyväksi? Tulisiko väkeä katsomaan sitä kuten Temppeliaukion kirkkoa?

Vaan edistäisikö suuri moskeija monitoimikeskuksineen maahanmuuttajataustaisten muslimien integroitumista Suomeen kantasuomalaisten joukkoon? Ei välttämättä, ja voisi se toimia pahimmillaan myös päinvastaiseen suuntaan. Hankkeessa on nähty myös sunnalaisen islamin suosimista.

Nykyisin pääkaupunkiseudulla toimii nelisenkymmentä moskeijaa erilaisissa tiloissa tavallisen asutuksen seassa. Iloisia koraanikoululaisia kävelee vastaan siellä ja täällä kaupunkien kaduilla, ja hyvin usein näissä lapsijoukoissa puhutaan suomea. Parhaimmillaan aika integroitunutta meininkiä.

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu