Kansa seuraa johtajaa, Sauli Niinistöä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö valitsee Helsingin Sanomien presidentinvaalikoneessa ”En osaa sanoa” -painikkeen vastatessaan väittämään ”Suomen pitää liittyä lähivuosina sotilasliitto Natoon”.

”Naton jäsenyyden hakeminen ei ole kalenterikysymys, vaan tilanteesta riippuva. Kysymykseen ei siksi voi antaa kaavanomaista vastausta. Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä ja mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline”, hän toteaa vastauksensa kirjallisessa osassa.

Toiselle kaudelle vahvoilla oleva tasavallan presidentti ei olisi myöskään suoriltaan haluamassa läntiseen puolustusliittoon, vaikka Ruotsi sinne hakeutuisi. Hän painottaa tässäkin tilanteessa kansan tukea, joka ei kuitenkaan aivan välttämättä tarkoita kansanäänestystä.

Hän korosti hiljattain espanjalaiselle El Pais -lehdelle, että kansanäänestys ei ole hänelle prioriteetti, vaan nimenomaan legitimiteetin selvittäminen – jollain tavalla. 

Tänään julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n selvitys antoi taas kylmän tuloksen Nato-jäsenyyden kannattajille Suomessa: kannatus on pudonnut vuoden 2014 (Ukrainan sota alkoi Venäjän vallattua Krimin) 30 prosentista 22 prosenttiin. Kansan enemmistön lisäksi enemmistö puolueista on jäsenyyttä vastaan.

”Pitäisi olla kahden kolmasosan enemmistö [Naton puolella], ja nyt sitä ei ole”, presidentti Niinistökin muistutti espanjalaislehdessä (Lue juttu Uudesta Suomesta: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236219-nyt-tuli-sauli-niiniston-virallinen-linjaus-minulle-sopii-nato-kansanaanestyksen )

Merkillepantavaa on, että suomalaiset eivät suinkaan suhtaudu kielteisesti sotilaalliseen yhteistyöhön Naton kanssa. Peräti 61 prosenttia pitää sitä myönteisenä asiana. Yhteistyötä Naton johtomaan, Yhdysvaltojen, kanssa ei kannata aivan yhtä moni, mutta enemmistö kyllä.

Ruotsi ja muut pohjoismaat ovat suomalaisten mielissä merkittävin turva. Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön niiden kanssa suhtautuu myönteisesti 94 prosenttia. Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta kokee, että osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön lisää Suomen turvallisuutta.

Suurta kansansuosiota nauttiva ulkopoliittinen johtomme (tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa) on tehnyt siten juuri sitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota kansan suuri enemmistö MTS:nkin kyselyn perusteella kannattaa: syventänyt sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa ja tiivistänyt harjoittelua suurempienkin läntisten sotilasmahtien kanssa Itämeren alueella.

Samaan aikaan Suomen ulkopoliittinen johto ei halua liittoutua sotilaallisesti niin, että turvatakuut olisivat paljon selkeämmät kuin EU:n 42.7-artiklassa. Johtomme suhtautuu myös kansainvälisiä sääntöjä pilkkaavaan Venäjään lempeämmin kuin monen muun länsimaan johtajat. Tälle politiikalle kansa näyttää antavan lähes varauksettoman tukensa.

Kansa seuraa Suomen ulkopolitiikan hankalissa pyörähdyksissä johtajaa, mutta kyllä johtajakin seuraa kansaa. Kumpi vie?

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu