Eilinen muutti presidenttipelin käsikirjoituksen

Olin todistamassa eilen näiden presidentinvaalien hurmioituneinta tapahtumaa Helsingin ytimessä Sanomatalossa.

Ihmiset nauroivat ja taputtivat, kerta toisensa jälkeen Ilta-Sanomien tapahtumassa. Ja heitä oli paljon, niin paljon, että kaikki paikat, joilta kello 14:40–15:00 esiintynyttä henkilöä näki, oli varattu. Myös seisomapaikat.

Tuo henkilö oli Paavo Väyrynen, 71-vuotias poliitikko, joka pääsi ensimmäistä kertaa irti käytännössä varmana presidenttiehdokkaana.

Valitsijayhdistyksensä kautta kisaan päässyt keskustalainen europarlamentaarikko joutui vastailemaan Sanoma-talon lavalla Ilta-Sanomien toimittajan Timo Haapalan heittoihin jalasmökistä ja Neuvostoliiton ikuisuudesta. Hän sai kaiken kokeneen toimittajankin pari kertaa aika hiljaiseksi, kun onnistui vääntämään itseensä liittyvät sitkeät poliittiset väittämät ja uskomukset voitokseen.

Joku näytti peukaloa alaspäin, kun Väyrynen tapansa mukaan ylisti itseään ja omien takavuosien ulkopoliittisten tekemistensä suurta merkitystä. Sitäkin peukalon kääntämistä näyttäjä säesti naurulla.

Väyrynen huvittaa kansalaisia, siitä ei ole epäilystäkään. Hän on tämän presidenttikisan vitsihahmo, mutta myös yhden laidan asiaosaaja. Väyrynen aiheuttaa länsi-integraatiota systemaattisesti ajaneelle Sauli Niinistölle, mutta myös muille ehdokkaille, parikin harmaata hiusta.

Ei Väyrynen jopa 80 prosentin gallupkannatukseen parhaimmillaan yltänyttä istuvaa presidenttiä uhkaa, mutta presidentti saa Väyrysen vielä kimppuunsa yhteisissä tv-tenteissä. Alma-tutkimuksessa hänen kannatuksensa oli 2 prosenttia, mutta eilisen perusteella suunta ei ole ainakaan alaspäin.

Kysymys tietysti kuuluu: uhkaako istuvan presidentin kannatusta kukaan edes niin paljoa, että syntyisi toinen kierros? Vihreiden Pekka Haavisto sai Alma-tutkimuksessa 12 prosenttia kansalaista taakseen Niinistön 64 prosenttia vastaan, kun muille kuudelle ehdokkaalle tuli kannatukseksi 1–3 prosenttia kullekin ja 8 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa ketä kannattaa.

Haaviston eilistä Sanomatalo-haastattelua seurasi eilen mittava yleisö, kuten luonnollisestikin myös istuvan presidentin tenttaamista. He pääsivät varsin helpolla, mutta eivät saaneet yleisöä varsinaisesti villintymäänkään. Haavisto-ilmiöstä ei siis ainakaan tässä vaiheessa voida vielä puhua.

Asetelmassa on kaikesta huolimatta tällä hetkellä jotain samaa kuin kuusi vuotta sitten, jolloin kakkospaikasta Niinistön perässä taistelivat juuri liberaali Haavisto ja eurokriittinen Väyrynen. Jälkimmäisellä ei tosin ole nyt keskustan suurta puoluekonetta takanaan, vaan se kampanjoi Matti Vanhasta presidentiksi.

Parin prosentin ehdokkaat eivät ole keskimäärin vielä vakuuttaneet. Heidän leiristään kuului eilen arvioita, että tämän viikon tv-kanavien tentit muuttavat vielä kokonaiskuvaa ja toisaalta silläkin on merkitystä, kun kansalaiset vastailevat vaalikoneisiin. Jälkimmäistä selitettiin sillä, että on todennäköistä, että Niinistö ei tule 80 prosentille tai edes 60 prosentille ykkösvaihtoehdoksi vaalikoneesta.

Äänensä voi tosin antaa vaalikoneen tarjoamista vaihtoehdoista vaikka viidenneksi tulleelle, eli ei sekään suoraan mitään ratkaise.

Useampikin kuin yksi presidenttiehdokas arveli minulle eilen, että Väyrysen mukaan tulo tuo juuri heille nostetta. Voi olla niinkin tai sitten ollaan enemmän toiveajattelun puolella.

Väyrysen jälkeen estradille asteli eilen Sanomatalossa omaan haastatteluosuuteensa Matti Vanhanen, joka on tehnyt vaalikampanjaa jo keväästä 2016. Todistin omin silmin, kuinka aika moni poistui paikalta, kun Vanhasen osuus alkoi.

***

Alma Talentin medioiden presidenttihaastattelut alkavat tällä viikolla. Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen yhteishaastatteluissa ovat ensin vuorossa Matti Vanhanen (kesk.) ja Merja Kyllönen (vas.).

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu