Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos

Näinhän sen pitikin mennä.

Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.

Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on ”Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi”. Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu.  

Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.

Ei sisäministeriön julkaisema ohjelma (Löytyy täältä pdf:nä) kuitenkaan jätä kylmäksi, kun sitä tarkemmin katsoo. Kiinnostavin osa löytyy tilastoista ja grafiikasta, joissa kuvataan Suomen väestörakenteen kehitystä.

Tilastokeskuksesta poimituista luvuista ilmenee, että ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ehkä yllättävänkin tasaisesti vuosina 1990–2016. 

Vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaustaista ihmistä, mikä ei jää kauhean kauaksi Tampereen ja Turun yhteenlasketusta asukasmäärästä. Osuus oli jo vajaa 7 prosenttia suomalaisista, kun esimerkiksi ruotsinkielisiä suomalaisista on alle 6 prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia on Suomeen tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Viro on tilastoissa selvä kakkonen. Sitten, kaukana näistä, tulevat Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Kiina, Vietnam ja Thaimaa.

Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.

Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.

Kiinnostavaa on, että Suomi saa maabränditutkimuksessa hyviä arvioita Intiasta, Etelä-Koreasta, Egyptistä, Kiinasta, Brasiliasta ja Meksikosta. Eurooppalaisista maista työperusteinen muuttohalukkuus Suomeen oli suurinta Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.

Houkuttelevuuden ja asettautumisen parantamiseksi ohjelmassa luetellaan toimenpiteitä verotukseen liittyvästä neuvonnasta kansainvälisiin kouluihin. Englanninkielisten palvelujen lisäämistä pidetään tärkeänä, vaikka enemmän olisi voinut korostaa sitä, että suomen tai ruotsin osaaminen ja siihen panostaminen on maahanmuuttajan juurtumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu