Suomen ”Nato-vaalit” käydään 9.9.2018

Suomalaiset kannattavat Suomen ulkopoliittisen johdon valitsemaa linjaa, joka on tuonut meidät sotilaallisesti yhä lähemmäksi länttä, käytännössä Natoa ja Yhdysvaltoja.

Iltalehden ja Uuden Suomen kyselyn mukaan lähes puolet ilmoittaa olevansa valitun linjan takana, vain runsas neljännes vastustaa ja neljännes ei osaa sanoa.

Lue juttu: Sotilasyhteistyöllä USA:n ja Naton kanssa vahva tuki – 46 prosenttia hyväkysyy yhteisen pelotteen tekemisen

Erityinen huomio osuu kolmen suurimman puolueen kannattajien näkemyksiin, sillä ne ovat varsin yhteneväiset. Keskustalaisista 49 prosenttia ilmoittaa tukevansa tätä linjaa (19 % vastustaa), kokoomuslaisista 69 prosenttia (13 % vastustaa) ja demareista 51 prosenttia (27 % vastustaa).

Kolmen suurimman puolueen kannattajien näkemykset ovat kiinnostavia siksi, että niillä on ylivoimaisesti merkittävin vaikutus Suomen ulkopoliittisiin linjavalintoihin nyt ja tulevaisuudessa. Niistä kaksi muodostanee myös seuraavan hallituksen rungon.

Natoon suomalaiset eivät tuoreen IL-US-kyselynkään mukaan haluaisi suoriltaan liittyä, mutta asetelma muuttuu huomattavasti, jos tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätyisi Nato-jäsenyyden kannalle. Tällaisessa tilanteessa presidenttiä tukisi 38 prosenttia suomalaisista, joskin saman verran myös vastustaisi.

Kokoomuslaiset lähtisivät presidentin uuden Nato-linjauksen taakse hyvin yhtenäisesti, mutta keskustalaisten ja demareiden kannattajien enemmistö pysyisi vastustavalla puolella. Todellisuus voisi jälkimmäistenkin osalta olla toinen, sillä jokin painava tosiasia olisi tuohon tilanteeseen johtanut.

Presidentti Niinistö pohdiskeli hiljattain käydyn vaalikampanjan aikana tilanteita, joissa Nato-jäsenyyttä pitäisi pohtia uudelleen. Yksi niistä olisi Ruotsin mahdollinen hakeutuminen Naton jäseneksi.

Suomenkin kannalta oleellista on, että Nato-kysymyksestä saattaa tulla Ruotsin tulevan syksyn valtiopäivävaalien yksi iso teema. Siinä oikeistoblokki ja vasemmistoblokki edustavat päinvastaisia näkemyksiä.

Oikeisto- ja keskustapuolueista koostuva oikeistoblokki on ottanut Ruotsissa kautta linjan myönteisen kannan samaan aikaan, kun kansalaisten mielipide on kehittynyt Nato-myönteisempään suuntaan. Aftonbladetin/Inizion tammikuussa tekemän kyselyn mukaan peräti 43 prosenttia ruotsalaisista olisi Nato-jäsenyyden kannalla ja 37 prosenttia vastaan.

Vaikka oikeisto voittaisi Ruotsin vaalit, tarvitsisi oikeistohallitus tukea muista poliittisista leireistä Nato-hakemuksen jättämiseen. Valtiopäiville ei ole luvassa ehdotonta enemmistöä sen enempää oikeistoblokille kuin vasemmistolle, sillä populistinen ruotsidemokraatit estää sen mahdollisuuden. Populistipuolue ei kannata Ruotsin Nato-jäsenyyttä, joskin sen kannattajakunnassa läntiseen puolustusliittoon suhtaudutaan varsin myönteisesti.

Ruotsin Nato-avaimia käsissään pitävissä demareissa ei ole näkynyt liikehdintää maan liittoutumista tukevampaan suuntaan, mutta aina voi tulla yllätyksiä. Niin tai näin, Suomen Nato-suunnan kannalta lähitulevaisuuden mielenkiintoisin päivämäärä on 9.9.2018, Ruotsin vaalipäivä.

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu