Jan Vapaavuoren natsat uhkaavat kutistua

Suomessa kaavaillaan uudistusta, jota voi verrata ”kuntaliitoksiin potenssiin sata”.

Ilmaisu on peräsin Kuntaliiton tutkimuspäälliköltä Marianne Pekola-Sjöblomilta, jota Uusi Suomi jututti uutiseensa maakuntavallan keskittymisestä suuriin kaupunkeihin, jos sote- ja maakuntauudistus etenee Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailemalla tavalla.

Uudistuksessa helsinkiläiset ovat saamassa selvän enemmistön Uudenmaan maakuntavaltuustoon, tamperelaiset Pirkanmaan valtuustoon, turkulaiset Varsinais-Suomeen, oululaiset Pohjois-Pohjanmaalle jne. Tämä käy ilmi palkansaajajärjestö SuPerin erinomaisesta selvityksestä.

Suomen 18 maakuntaan halutaan synnyttää nyt maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus omien vaalien pohjalta. Nuo vaalit pitäisi käydä ensi lokakuussa, mutta yhä useammalta taholta kuuluu arveluja niiden siirtymisestä ensi kevääseen tai jopa koko homman kaatumisesta.

Sote- maakuntauudistuksen rakentajien mielessä siintää joka tapauksessa palvelujen parempi saatavuus, yhdenvertaisuus, kustannustehokkuus ja demokratian lisääminen. Tästä muistutti uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg tällä viikolla Twitterissä.

Lisääntyykö demokratia sillä, että synnytetään yksi demokraattisesti valittu elin kuntien ja valtion väliin, on hyvä kysymys. Periaatteessa kyllä, sillä kuntayhtymissä ja nykyisissä maakuntavaltuustoissa kansanvalta ei samalla tavalla suoraan toteudu.

Valta- ja vastuurakenteet joka tapauksessa muuttuvat. Kyse on toki aina siitä, kenelle valta annetaan ja kuka sitä osaa ottaa. Helsinkiin valtavalla äänivyöryllä viime keväänä valittu pormestari Jan Vapaavuori (kok.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja, on erinomainen esimerkki siitä, että valtaa voi saada enemmänkin kuin sitä paperilla on.

Nyt kaikkiin maakuntiin on kuitenkin syntymässä supertehtävä, maakuntahallituksen puheenjohtajan paikka. Uuden Suomen jututtamissa asiantuntija- ja poliittisissa piireissä ollaan sitä mieltä, että tehtävän pitäisi olla ainakin Uudellamaalla kokopäivätyö asiaankuuluvine palkkoineen. Kokopäivätoimisuus voisi koskea myös muuta puheenjohtajistoa tai jopa koko maakuntahallitusta.

Jos työ olisi sivutoiminen, jäisi virkamiehille aimo annos päätäntävaltaa vähän samaan tapaan kuin Uudellamaalla nykyisinkin HUS-kuntayhtymän johdolle. Uudenmaan soten kannalta onkin nyt hyvin mielenkiintoista, kuka HUS:n toimitusjohtajaksi tässä tilanteessa valitaan. Tämä Vapaavuortakin paremmin palkattu henkilö (noin 18 000 € /kk) on avainpeluri toimeenpanossa.

Uudenmaan maakuntakuvioita läheltä seuraavien mielestä tulevan mahtipäättäjän eli maakuntahallituksen puheenjohtajan paikka on nykynäkymillä selvästi kokoomuksen paikka. Samaa kuulee alueen eri suurpuolueista.

Niinpä kokoomuksen pitää löytää korkean profiilin henkilö tehtävään, henkilö jota jopa Vapaavuoren olisi sote-asioissa ja vähän muussakin toteltava. Hänen pitäisi olla joidenkin asiantuntijoiden mukaan joko (mieluummin istuva) kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä tai kuntapolitiikassa erittäin vahvasti meritoitunut henkilö. Hänen pitäisi joka tapauksessa kerätä hyvä äänipotti maakuntavaaleissa.

Ei Helsingistä pormestarivetoisine kaupunginhallituksineen tietenkään mikään maakunnan johtajien tahdon hiljainen toteuttaja tule. Valta ja vastuu säilyvät pääkaupungissa kaavoituksessa ja lukuisissa muissakin tehtävissä, vaikka valtion ja kuntien väliin syntyisikin väliporras vaaleissa valittuine päättäjineen.

Hyvä kysymys on se, millä innolla Helsinki haluaa jatkossa maakuntatason päättäjiä kuunnella, jos maakuntauudistus toteutuu ja kaupungin johto on kuuntelemiseen pakotettu.

Ottaisivatko Vapaavuori ja kumppanit vastaan ohjeita tai edes neuvoja esimerkiksi espoolaiselta tai nurmijärveläiseltä poliitikolta asioissa, jotka koskevat suoraan helsinkiläisiä?

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu