Näinkö Sipilä pelastaisi kasvonsa?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) paineet kasvavat tunti tunnilta ja minuutti minuutilta. Lauantaina lisäpainetta Sipilään päin latasi hallituskaveri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka muistutti Ylellä, että kokoomuksen ei ole syytä tukea tekeillä olevaa sote-uudistusta, jos sen tavoitteet eivät toteudu.

Näitä tavoitteita ovat paremmat sote-palvelut, säästöpotentiaali ja valinnanvapaus. Niihin ei kuulu maakuntauudistus, mutta sen puolue nielee keskustan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan, jos muut kohdat täyttyvät riittävästi.

Uudistuksen kannalta ratkaisevaa käsittelyä tehdään tällä hetkellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, joissa kaksi asiaa on noussut ylitse muiden: rahoitus ja aikataulu.

Rahoitukseen on tekeillä kireä malli, jossa valtiovallalla, käytännössä valtiovarainministeriöllä, on erittäin tiukka ote maakunnista. Sosiaali- ja terveysalan menot eivät voisi siinä mallissa kasvaa määräänsä enempää ja puhutaan rahoitussääntelystä, joka voisi vaarantaa kansalaisten perusoikeudet, kuten Ilta-Sanomat uutisoi.

Myös aikataulussa on ollut oikeudellisia ongelmia. Politiikan kulisseissa käydäänkin nyt keskustelua uudistuksen aikataulusta ja siihen liittyvästä vaiheistuksesta.

Vielä voimassa olevan suunnitelman mukaan sote-järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vuoden 2020 alussa, ja maakuntavaltuustojen on ollut tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Maakuntavaalienhan piti olla ensi lokakuussa, mutta tuosta tavoitteesta näytetään perustuslakisyistä luovutun.

Jos maakuntavaalit pidettäisiin sen sijaan keväällä 2019, ei maakuntien olisi ehkä mahdollista ottaa sote-järjestämisvastuuta vielä vuoden 2020 alussa, tästä päivästä runsaan puolentoista vuoden päästä.

Nyt vallan kammareista on väläytelty, että maakuntien järjestämisvastuun ja valinnanvapauden aloitusta saatettaisiin siirtää vuodella, vuoden 2021 alkuun. Tällöin maakuntavaltuustojakin tarvittaisiin vasta vuoden 2020 alussa ja maakuntavaalit voitaisiin käydä syksyllä 2019.

Siihen loppuisivat liiat kiireet, ja pääministeri Sipilä pelastaisi hallituksensa sekä siinä samalla omat kasvonsa. Tosin sitten on vielä se rahoitussääntelyongelma, muut mahdolliset perustuslakihaasteet ja kysymys siitä, mitä koko pakettiratkaisulle yrittäisi tehdä Antti Rinne (sd.), mahdollinen pääministeri kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

 

 

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu