Suomalaisuus ei riipu etnisestä taustasta

”Kansallistunnetta pidetään myönteisenä asiana kaikissa kansalaisryhmissä, riippumatta siihen, miten vastaaja suhtautuu esimerkiksi turvapaikanhakijoihin ja ulkomaalaistaustaisiin”.

Näin todetaan Kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tutkimuksessa, jonka ovat tehneet tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen.

Kansallistunteeseen liittyy vakaa maanpuolustushenki. Tunteeseen yhdistetään myös aimo annos urheiluhulluutta ja mikä parasta: luottamusta siihen, että suomalaiset kykenevät ratkaisemaan yhdessä maamme ongelmia.

Viimeksi mainittu on ollut tällä hallituskaudella koetuksella, kun keskusta-oikeistolainen hallitus on ollut napit vastakkain ay-liikkeen ja sen tukeman poliittisen vasemmiston kanssa kikystä, työttömien aktiivimallista ja muista pienemmistä asioista.

Natinaa on kuulunut, myös kun populistikonservatiivit hyökkivät liberaalidemokraatteja vastaan vuosien 2015 – 2016 turvapaikanhakijatilanteen aikaan.

Tuskaisia aikoja myös itse hallituksen yhtenäisyyden kannalta on eletty, kun sote-uudistusta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn.

Kaikesta huolimatta kansalaisista siis peräti 79 prosenttia luottaa siihen, että ongelmat pystytään ratkomaan yhdessä. Hyvä.

Kiinnostava tulos kansallishenkisyyden tarkemmassa jaottelussa on se, että eniten kansallishenkisiksi e2:n tutkimuksessa paljastuvat keskustan ja sinisten kannattajat ja sitten kokoomuslaiset. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja demarit tulevat heidän perässään.

Kansallismielisyyttä vähiten korostavat vasemmistoliittolaiset. Heidänkin kohdallaan tämä ulottuvuus antaa suhteellisen korkean lukeman, eli kansallismielisyys ei ole vasemmistossakaan mitenkään vierasta.

Yksi tutkimushavainto on, että olemme vielä keskimäärin hyvin kaukana urbaanista ajattelusta. Kun kansalaisilta kysyttiin viihtyvätkö he paremmin kaupunkimaisessa ympäristössä kuin luonnon läheisyydessä, oli 65 prosenttia luonnon kannalla.

Jokseenkin tai erittäin kaupunkikeskeisiä suomalaisista on Pitkäsen ja Westisen mukaan vain joka neljäs suomalainen. He muotoilevat asian näin: ”Suomalaiset ovat urbanisaatiokehityksen osalta luonteeltaan enemmän säilyttäjiä kuin vauhdittajia”.

Olemme siis landekansa, jolla on voimakas kansallistunne. Se yhdistelmä kuulostaa kaikesta huolimatta melko tutulta ja odotetulta.

Ilahdun tutkimustuloksesta, jonka mukaan selvä enemmistö (63%) meistä arvioi, että suomalaisuus ei ole kiinni etnisestä taustasta. Tosin jään miettimään, miksi kolmannes meistä liittää suomalaisuuden etniseen taustaan.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu