Halla-ahon puolueessa turha riehaantua Ruotsista

Ruotsidemokraatit sekoitti puheenjohtajansa Jimmie Åkessonin johdolla tänään odotetusti Ruotsin poliittisen pakan.

Ruotsidemokraatit oli saamassa valtiopäivävaaleissa äänistä SVT:n ennusteen (Suomen aikaa klo 22:47) mukaan noin 19 prosenttia ja näytti nousevan maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosialidemokraattien jälkeen.

EDIT 10.9. klo 00:19: Ruotsidemokraatit olivat jäämässä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi vajaan 18 prosentin ääniosuudella. Nousua neljän vuoden takaisesta kuitenkin noin viisi prosenttiyksikköä.

Vaalitulos järisyttää koko Ruotsin poliittista järjestelmää, joka on jäykistetty blokkeihin. Oikeisto- ja vasemmistoblokit olivat jäämässä molemmat 40 prosentin ympäristöön. Vasemmisto oli matkalla suuremmaksi.

Maahanmuutto nousi vaaleissa keskeiseen asemaan.

Ruotsidemokraatit myivät äänestäjille tarinan, jossa konnan rooli oli varattu maahanmuuttajille ja maahanmuuttopolitiikasta vastanneille poliitikoille. Tarina on saanut polttoainetta vuosina 2015–2016 Eurooppaa kohdanneesta turvapaikanhakija-aallosta, huhtikuun 2017 terrori-iskusta Tukholmassa ja lähiöiden jengirikollisuudesta.

Ruotsidemokraattien tarinan ytimessä ei tietenkään ole ollut maahanmuuttajien huomattavan myönteinen panos Ruotsin vaurauden rakentamisessa.

 

Ruotsidemokraattien suomalaiset aatetoverit perussuomalaiset yrittävät myydä suomalaisille populistitarinaa, jossa maahanmuutto nähdään vain negatiivisena ilmiönä.

Yhtenä perusteesinä on, että se, mitä Ruotsin lähiöissä tapahtuu, uhkaa tapahtua myös Suomessa. Siinä ei tosin oteta huomioon sitä, että Ruotsin lähiöongelma syntyi jo vuosikymmeniä sitten, kun länsinaapurissa ei miljoonaohjelman huumassa kiinnitetty huomiota sosiaaliseen sekoittamiseen.

Suomessa maahanmuuttovastaista ajattelua johtaa Jussi Halla-aho, joka sai perussuomalaiset haltuunsa runsas vuosi sitten. Ruotsidemokraattien puoluesihteeri Richard Jomshof kävi tukemassa Halla-ahoa heinäkuussa SuomiAreenassa, kun hän maalaili synkkiä kuvia Ruotsin tilanteesta.

Halla-aho jatkoi tänään Ruotsi-synkistelyä ja totesi Ylen lähetyksessä, että ”Suomi on 15 vuoden kuluttua siellä missä Ruotsi tänä päivänä”.  

 

Lainatarina ei ole tähän mennessä uponnut suomalaisiin. Vähemmän kuin yksi kymmenestä suomalaisesta olisi valmis antamaan äänensä maahanmuuton vastustamisesta eläville perussuomalaisille. Yhdeksän kymmenestä ei ole valmis tarttumaan oikeistopopulistien syöttiin.

Halla-aho valmistautuu viemään puolueensa ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin ilman mainittavaa johtajakokemusta. Tässä hän poikkeaa oleellisesti vuodesta 2005 ruotsidemokraatteja johtaneesta Åkessonista, joka kypsytteli puoluettaan yli vuosikymmenen ajan marginaalissa tämän päivän vaalivoittoon.

Ruotsidemokraattien suunta on ollut useiden vaalien ajan nousujohteinen, kun perussuomalaiset ovat olleet päinvastoin laskussa, osin viime vuoteen asti kestäneen hallitusvastuun vuoksi.

Myöskään Halla-ahon poliittisen kansanvillitsijän taidot eivät ole Åkessonin luokkaa. Kaukana ne ovat myös Timo Soinista, jonka johdolla Suomessa syntyi kaksi perussuomalaista jytkyä vuosina 2011 ja 2015.

 

Halla-ahon johtaman puolueessa ei kannata vielä riehaantua siitä, että ruotsidemokraatit menestyivät Ruotsin vaaleissa. Täällä kisa on huhtikuussa 2019 ihan omansa.

Halla-ahon puolue ei pysty toisaalta sekoittamaan poliittista pakkaa samalla tavalla kuin Åkessonin puolue Ruotsissa, vaikka se yllättäen yltäisi vastaaviin lukemiin. Suomessa osataan koalitiohallitukset myös yli ideologisten rajojen, kuten esimerkiksi 2011 tapahtui.

Se mikä Åkessonin ruotsidemokraatteja ja Halla-ahon perussuomalaisia yhdistää on se, että kumpikin on muille puolueille vastenmielinen hallituskumppani.

Markku Huusko

Olen toiminut verkkolehti Uuden Suomen vastaavana päätoimittajana vuodesta 2007.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu